timoheinonen.fi

Tänään eduskunnassa keskustelemme illansuussa esityksestä lisäjoukkojen lähettämiseksi Afganistaniin. Kyse siis Naton pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin pyynnöstä, että maamme voisi lähettää kouluttajia Afganistaniin. Ulkoministeri Alexander Stubb jo totesi, että asia on sellaisissa mittakaavoissa, että päätös ei vaadi eduskunnalta kuitenkaan uutta päätöstä. Nykyinen kriisinhallintalaki määrittää suomalaissotilaiden määrän 145:teen ja nyt Afganistanissa on noin 120 suomalaissotilasta. Stubb kuitenkin jo totesi, että voi olla, että kouluttajiakaan ei lähetetä ja että "vastuun siirtäminen afganistanilaisille on yksi meidän päätehtävistä". Juuri sen takia maamme on halunnut keskittyä Afganistanissa nimenomaan koulutukseen ja kouluttajiin. Olen itse täysin samaa mieltä. En usko, että voimalla Afganistania rauhantielle saadaan vaan laaja-alaisilla neuvotteluilla, joissa on mukana maan eri väestönryhmät mahdollisimman laajasti, jopa maltilliset talibanit. Siksi nyt on syytä keskittyä siivilikriisinhallintaan ja koulutukseen niin kuin maamme on tehnytkin. Mutta tästä aiheesta siis tänään keskustelu isossa salissa kyselytunnin jälkeen. Maamme ulkopoliittinen johto käsittelee sitten asiaa ensi viikolla. Puolustuministeri Jyri Häkämies totesi, että päätöksiä ei ole vielä tehty, nimittäin presidentti ja hallitus eivät ole vielä käsitelleet asiaa. Häkämiehenkin mielestä painopisteen pitää olla siviilikriisinhallinnan vahvistamisessa. Juuri näin.

Nyt siis eduskuntaa kohden. Aamusta valiokunnat ja yksi kolumni vielä niitä ennen tehtävänä. Eilen muuten varmistui yksi uusi kolumnipalsta kuukausittain ilmestyvään maanlaajuiseen lehteen. Hieno juttu. Mutta tämä siis käsittelee uutta asunto-osakeyhtiölakia jota siis nyt työstän. Sitten päivällä Hämeenlinnasta neljä nuorta lukiolaista vieraakseni Kaurialan Lukiosta ja sen perään ryhmä, kyselytunti jne. Illalla olen vielä lupautunut puhumaan Kansallissäätiön isännistön kokoukseen.

....

Ilta venyi Benin kanssa tänään aina yli yhdeksään. Illan puheen ja moniaiheisen keskustelun jälkeen palasimme vielä takaisin keskustaan ja tunti taisi mennä siinä vielä kahdestaankin maailmaa parantaen. Ja minulla oppien. Pidin siis tänään puheen varsin mielenkiintoiselle ja kovalle joukolle Itä-Pasilassa Van Goghissa. Kävin ensin hieman läpi sitä edeltäneen kyselytunnin antia eli presidenttimme lautasongelmaa ja sitten laajasti ajankohtaiset asiat lopettaen pieneen tulevaisuuspohdintaan. Täytyy myöntää, että tuollaisen joukon edessä poliittisen katsauksen pitäminen hieman jännitti, mutta ehkä selvisin jotenkin. Antoisa ilta ainakin minulle.

Mutta niin oli päiväkin. Ensin Itämeri-selonteon maantalousaiheisia asiantuntijakuulemisia ympäristövaliokunnassa ja sitten ihmisoikeusselonteon lasten ja nuorten oikeuksia koskevia kuulemisia sivistysvaliokunnassa. Isot aiheet ja erittäin onnistuneet kuulemiset. Mielenkiintoisia näkökulmia kummassakin. Sitten ennen ryhmäkokousta sain vieraakseni muutaman viikon takaisista Kaurialan Lukion vierasryhmistä neljä uudestaan eduskuntaan tahtonutta nuorta. Riina Toivonen, Pihla Orkoneva, Zahra Hussein ja Samuli Korhonen ottivat yhteyttä tuon luokkansa vierailun jälkeen ja tänään sopivasti ohjelmamme kohtasivat ja vietimmekin mukavan parituntisen eduskunnassa tavaten mm. Jyrki Kataisen, Ben Zyckowitchin, Pertti Salolaisen ja Ilkka Kanervan. Kaikille miehille nuorille upeasti aikaa ja sen päälle hyvät kahvit ja makeat ja vielä hieman spesiaalikierros eduskunnassa. Hauska joukko ja kaikilla halua olla mukana vaikuttamassa niin lukiolaisten toiminnassa kuin politiikassakin. Hienoa. Itseasiassa tänään tuon vierailun jälkeen sovinkin jo alkuvuoteen tapaamisen uuden kokoomuslaisen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajan kanssa. Tuli vain tästä mieleen.

Sitten ryhmäkokous Sata-komitean aiheiden ympärillä ja kyselytunti tuon iänikuisen lautaskiistan kanssa. Tosin kyselytunnilla Eero Heinäluomakin toisti, että kun EU-kokouksissa maallamme on vain yksi paikka niin silloin paikka kuuluu pääministerille ja samalla linjalla oli myös Erkki Tuomiojakin. Eli ei oikeastaan aidosti presidentin läsnäololle EU-kokouksissa löytynyt tukea eduskunnasta lainkaan. Esimerkiksi Tuomioja totesi puheenvuorossaan lautaskiistasta, että "Hallituksen linjaus on oikea ja selvä". Hän vertasi, että aikanaan Paasikivikin istui Suomessa eikä matkustanut rauhanneuvotteluihin Moskovaan. Siitä huolimatta yhteistyö toimi silloin. Olen täysin samaa mieltä. Nyt Lissabonin sopimus tuo meille ja myös esimerkiksi Ranskalle vain yhden paikan huippukokouksiin. Se tarkoittaa sitä, että pääministeri edustaa maatamme siellä ja hakee neuvotteluille tuen niin Utvasta eli ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnasta missä istuu ulkopolitiikkamme johto presidentin johdolla, kuin myös eduskunnasta mm. Suuresta Valiokunnasta ja Ulkoasiainvaliokunnastakin. Näin siis homma tulee jatkossa toimimaan. Ei tässä ole mihinkään kiistaan aihetta. Jos ei sitten sisäpolitiikkaa aiheella haluta tehdä. Siltä se nyt vain näyttää.

Mutta nyt siis jo kello yli yhdentoista. Huomenna aamulla kello 8.50 olen mukana Radio Voicen Heräämössä ja siitä se päivä alkuun. Ilta sitten Hattulassa, mutta sitä ennen monenlaista pääkallopaikalla.




Tässä vielä tuo eilinen ryhmäpuheenvuoromme:

Aikainen herätys tänään. Eilen illalla piipahdin pääministerin kutsuvierastailaisuudessa Smolnassa, mutta nyt siis jo kohti uutta päivää. Ainakin minulle siitä tulossa mielenkiintoinen ja tärkeä. Tänään nimittäin pidän elämäni ensimmäisen ryhmäpuheenvuoron eduskunnan isossa salissa. Ja aihe ei ihan mikä tahansa vaan ilmastonmuutos ja sen hillintä ja neuvotteluvaltuudet Kööpenhaminan kokoukseen. Puhe jo melkein valmis. Tänään vielä hieman fiksailen sitä ja sitten kello 14 tuo istunto alkaa. Sitä ennen tosin jo valiokunnat ja paljon muutakin.

Istunnon voitte tänään katsoa myös netistä. Eli tässä suora linkki istunnon reaaliaikaiseen nettilähetykseen, mikä alkaa siis kello 14.00 ensin valtioneuvoston puheenvuorolla. Sitten keskustan ryhmäpuheenvuoro ja tämän jälkeen toisena minun pitämänä kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen sitten debatti-osuus ja normaali salikeskustelu.

Mutta nyt töihin...

...

Kello 17.18 ja juuri päätimme mielenkiintoisen keskustelun Kööpenhaminan ensi viikon ilmastokokoukseen liittyen. Itse siis pidin tänään tuon meidän ryhmäpuheenvuoron ja myös debatissa useampiakin puheenvuoroja. Kiitokset tekstareista ja FB-viesteistä aiheeseen liittyen. En sitä täällä enää laajemmin läpi käy. Omia ajatuksiani on Kynästä-osiossa ja liitän myös tuon puheenvuoroni sinne ja myös tähän alle. Nyt pitkä päivä päätökseen talolla ja vielä kirjoitustöitä yms. edessä mm. silmälläpitäen huomisia ja viikonlopun töitä.

************
************

Valtioneuvoston tiedonanto Kööpenhaminan ilmastokokouksesta
Keskustelu täysistunnossa ke 2.12.2009 klo 14
Ryhmäpuhe (10 min.)
Kansanedustaja Timo Heinonen


Arvoisa puhemies,

Kööpenhaminan ilmastokokous alkaa ensi viikolla, ja ratkaisun hetket kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ovat käsillä. Maailma tarvitsee kunnianhimoisen ilmastosopimuksen, jossa maat yhdessä sitoutuvat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kukin edellytystensä mukaan. Poliittisen sopimuksen aikaansaaminen Kööpenhaminassa on erittäin tärkeää, jotta kasvihuonekaasupäästöt saadaan käännettyä ajoissa laskuun ja jotta oikeudellisesti sitova ilmastosopimus astuu voimaan tavoiteaikataulun mukaisesti vuonna 2013. Tällöin umpeutuu Kioton pöytäkirja, jossa teollisuusmaille asetettiin päästövähennysvelvoitteet vuosiksi 2008–2012.

Poliittinen yhteisymmärrys pitäisi löytää Balin ilmastokokouksessa vuonna 2007 sovitun toimintaohjelman keskeisistä elementeistä: tehostetuista toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, rahoituksesta ja investoinneista, teknologian kehittämisestä ja siirrosta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Uusi sopimus ei saisi olla vain Kioton pöytäkirjan jatko. Sopimuksen tulee kattaa kaikki teollisuusmaat ja kehitysmaat. Mutta mikäli muuta etenemistapaa ei ole löydettävissä, myös Kioton pöytäkirjan jatko-osan pohjalta on mahdollista edetä. Tällainen ratkaisu tarkoittaisi kuitenkin sitä, että samalla pitäisi jatkaa määrätietoista neuvottelua kehitysmaiden ja USA:n sitoumuksista ja yhtenevästä tulevaisuudesta.

EU on osoittanut johtajuutta ilmastoneuvotteluissa ja tuonut ajoissa pöytään tavoitteensa 20 prosentin päästövähennyksistä. Ilman EU:ta emme luultavasti olisi neuvotteluissa näinkään pitkällä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä on hyvä, että EU toimii asiassa edelläkävijänä. On selvää, että rikkaiden maiden tulee kanta suuri vastuu ilmastonmuutoksen hidastamisesta.

Kuitenkaan EU:n yksipuoliset toimet eivät riitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Jos kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan, EU:n toimet aiheuttavat vain kustannuksia ja rapauttavat EU-maiden kilpailukykyä muihin maihin nähden, ja kuitenkin ilmastonmuutos jatkaa hallitsematonta etenemistään.

Ilmastopolitiikka on tehokasta ainoastaan silloin, kun kaikki maat sitoutuvat ilmastonmuutoksen hillintään ja riittäviin päästövähennyksiin. Viime aikoina myös muut maat ovat tuoneet julkisuuteen päästövähennystavoitteitaan. Kunnianhimoa tarvittaisiin silti lisää. Jotta voimme rajoittaa maapallon lämpenemisen kahteen asteeseen ja näin välttää suuremmat vahingot, tulisi teollisuusmaiden päästövähennysten olla vuoteen 2020 mennessä 25–40 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja kehitysmaiden 15–30 prosenttia päästöjen nykyiseen kasvu-uraan verrattuna. Näiden lukujen valossa on tärkeää, että taloudellisen kasvun ja päästöjen kasvun yhteys voidaan kytkeä irti toisistaan.

EU:n lupaus 20 prosentin päästövähennystavoitteen nostosta 30 prosenttiin saattaa tulla ajankohtaiseksi Kööpenhaminassa. Tavoiteprosentin nosto edellyttää sitä, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin tavoitteisiin ja myös kehittyneimmät kehitysmaat sitoutuvat riittäviin päästövähennystoimiin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee päästöstä nostaa tavoitetta, jos nämä mainitut ehdot täyttyvät ja se edistää kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä. Kuten tiedonannossa todetaan, päästövähennysprosentin nostoratkaisu vaatii poliittista harkintaa yhteiskunnan kokonaisedusta ja globaalisti tarvittavista päästövähennyksistä. Tiedonanto huomioi myös sen tärkeän seikan, etteivät tavoitteen kiristämisen kustannukset saa nousta kohtuuttomiksi kotitalouksille ja yrityksille etenkään suhteessa muihin teollisuusmaihin.

Arvoisa puhemies,

Kehitysmaiden päästövähennys- ja sopeutumistoimien rahoitus on yksi kokouksen haastavimmista kysymyksistä. Me kaikki tiedämme, että ilmastolasku tulee ajan kanssa olemaan suuri, mutta meidän on se maksettava ja kannettava vastuumme ilmastonmuutoksen hidastamisesta. EU arvioi rahaa tarvittavan kokonaisuudessaan noin 100 miljardia euroa per vuosi vuoteen 2020 mennessä. Lähivuosien 2010–13 rahoituksesta Suomelle on arvioitu 15–32 miljoonan euron vuosittaista osuutta.

Maailmanlaajuisesti päästöt kasvavat nopeasti etenkin kehittyvissä maissa. Toisaalta niissä voidaan tehdä todella paljon päästöjen vähentämiseksi, esimerkiksi ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja suojelemalla metsiä. Meidän on oltava tukena, jotta kehitysmaat voivat vähentää päästöjään ja jotta ne pysyvät mukana teknologisessa kehityksessä. Toisaalta teknologian kehittäminen antaa meille myös mahdollisuuksia uusien työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomiseen.

Kehitysmaiden on myös itse osoitettava sitoutumisensa päästövähennystoimiin. Ei ole tarkoituksenmukaista, että maksetaan isoja summia ilmastorahoitusta ilman varmuutta päästövähennystoimien riittävyydestä tai niiden toteutumisesta. Periaate siitä, että ilmastorahoituksen ja kehitysmaiden päästövähennystoimien tulee olla mitattavissa, raportoitavissa ja todennettavissa, on erityisen tärkeä ilmastosopimuksen käytännön toteuttamisen kannalta.

Rahoitusta ei tule myöskään sälyttää ainoastaan teollisuusmaiden vastuulle. EU:n esittämä malli rahoituksen koonnista on kestävämpi. Mallissa kaikille lukuun ottamatta köyhimpiä maita määritellään maksuosuus perustuen maksukykyyn ja päästöihin. On myös tärkeä pitää kiinni innovatiivisten rahoitusmekanismien kehittämisestä ja niiden käyttöönotosta. Kansainvälisen rahoituksen toteuttamiseksi on kehitettävä kustannustehokkaita ja markkinaehtoisia ratkaisuja, joista tiedonanto mainitsee muun muassa päästöoikeuksien huutokauppaan liittyvät maksut.

Ilmastorahoitus ei myöskään saisi maksujen kohdistumisella vääristää kilpailua, eli tarvitaan globaaleja rahoitustapoja. Kehitysmaissa on myös teollisuutta ja elinkeinotoimintaa, joka toimii ja kilpailee kansainvälisillä markkinoilla ja pärjääkin.

Arvoisa puhemies,

Meidän osuutemme ilmastolaskusta maksavat joka tapauksessa suomalaiset kotitaloudet ja yritykset, oli sitten kyse kasvavista veroista tai energialaskuista. Kustannusten minimoimiseksi voimme huolehtia siitä, että omissa päästövähennystalkoissamme kiinnitämme huomiota keinojen kustannustehokkuuteen. Kokoomuksen ilmasto- ja energiapolitiikassa päästövähennykset ovat ensisijaisia. Ne tulee maksimoida kaikkia tehokkaita keinoja käyttäen. Energiamuotoja ei kannata jakaa hyviin tai huonoihin ideologisin perustein, vaan tehokkuus päästöjen vähentämisessä olkoon ratkaiseva tekijä.

Kööpenhaminassa haetaan sopimusta myös kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen päästötavoitteiksi vuodelle 2020. Päästövähennystavoitteiden kansainvälisyys, joka toteutuisi ilmastosopimuksen myötä, on kokonaisuudessaan tärkeää Suomen elinkeinoelämän menestymiselle ja kilpailukyvyn säilymiselle.

Suomelle tärkeä neuvottelukysymys on hiilinielut. Pahimmassa tapauksessa epäsuotuisa neuvotteluratkaisu voisi aiheuttaa meille satojen miljoonien eurojen lisälaskun vuodessa. Suomen onkin aktiivisesti tehtävä töitä neuvotteluissa sen eteen, että hiilinielujen laskentamalli kohtelee Suomen hiilinieluja oikeudenmukaisesti, eikä todellisesta hiilinielusta voida laskennallisesti tehdä päästöä.

Arvoisa puhemies,

Neuvotteluita ovat varjostaneet epäilyt ilmastotutkimuksen oikeellisuudesta ja päästövähennysten todellisesta tarpeesta. Julkisuudessa on keskusteltu, onko päättäjiä tietoisesti johdettu asiassa harhaan. Tämän epävarmuuden keskellä joudumme elämään ja tekemään suuria päätöksiä. Toisaalta, kun kyse on elinolosuhteiden säilymisestä maapallolla, on parempi toimia kuin katua. Globaali ympäristö vaatii meiltä vastuullisia valintoja. Kaiken kaikkiaan meidän tulee tehdä ratkaisuja, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia.

Jos emme nyt tee mitään, saatamme maksaa kovan hinnan toimettomuudestamme tulevaisuudessa. Hallitsematon ilmastonmuutos lisää inhimillistä kärsimystä, ja kustannukset voivat kasvaa moninkertaisiksi verrattuna päästövähennysten aiheuttamiin kuluihin. Suunta kohti kestävämpää luonnonvarojen käyttöä ja ympäristövaikutusten tarkempaa huomioimista on oikea.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen neuvottelijoille sekä EU:n sisällä että YK:n puitteissa. Poliittinen sopimus, joka kattaa kaikki teollisuus- ja kehitysmaat sekä antaa selvät puitteet oikeudellisen sopimuksen loppuunsaattamiselle, on edellytys tulevaisuuden tehokkaalle ilmastopolitiikalle. Kioton pöytäkirjan jatkosopimus voi olla viimeinen kompromissi, jos muuhun ratkaisuun ei päästä. Siinä tapauksessa neuvotteluiden jatkon tulee olla selvä, jotta kansainvälinen ilmastopolitiikka ei pian jää tyhjän päälle.


****************
****************


Muutama sana vielä tuosta eriskummallisesta lautakiistasta. Eilen saimme asiaan jo selkiyden ja itseasiassa lähes kaikki pitivät asiaa selvänä. Ministerit niin keskustasta kuin vihreistäkin kertoivat asian olevan selvä, kuten myös perustuslain asiantuntijat. Myös EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi kertoi, että jokainen maa saa kokouksiin vain yhden paikan ja myös tänään EU:n presidentti totesi, että paikkoja on vain yksi. Myös SDP:n henkinen johtaja Eero Heinäluoma totesi jossain lehdessä, että presidentti voi silloin osallistua kokouksiin jos kutsuja tulee kaksi. Eli hänkin hyväksyi perustuslaimme kirjaukset eli yhdellä kutsulla pääministeri edustaa EU:ssa. Mutta sitten erittäin mielenkiintoisen käänteen asia sai kun presidentti nyt yksin sitten ilmoitti, että hän haluaa kuitenkin olla mukana. Varsin erikoista nokittelua Haloselta ja asia alkaa saada jo koomisiakin piirteitä. Asia varmasti nousee nyt vielä yhteen keskusteluun ja se on ehkä nyt sitten syytä vielä terävöittää kertaalleen perustuslakitulkinnankin kautta. Eihän tällaiseen nokitteluun ja kiukutteluun kannata pienen maan voimiaan hukata.

Mutta nyt siis jo kotona. Kello 19.35 ja ajattelin vain nautiskella vapaaillasta. Tekee hyvää tähän rakoon.

Kuuntelin tuossa netistä valtiosihteeri Raimo Sailaksen mielenkiintoisen haastattelukokonaisuuden. Sailashan on nähnyt maamme taloustapahtumat läheltä pitkään ja ollut todellisessa talouden sisäpiiirissä niin 90-luvun lamassa kuin nyt maailmanlaajuisen taloustaantumankin kiusatessa. Erittäin pysäyttävä ja ajatuksia herättävä erikoishaastattelu on kuunneltavissa MTV3:sen nettisivuilla mm. otsikoilla: "Lamasta toipuminen vaikeaa" ja "Leikkauslistoja ja veronkorotuksia" sekä "Kuntien määrä pitäisi nopeasti puolittaa". Kaiken kaikkiaan Sailaksen haastattelussa viisi eri osiota ja viesti on selkeä ja karu:
"valtiontalouden tasapainottaminen on nyt vaikeampaa kuin 1990-luvun laman jälkeen. Silloin Suomella ei ollut ristinään suurten ikäluokkien eläköitymistä ja verotus lähti kevenemään, mikä tuki talouskasvua".

Sailas ennustaa, että veroaste tullee nousemaan ensi vuosikymmenellä ja hän toteaa, että tarvitaan jopa riskinottoa eli velkaantumista koko ensi vaalikauden ajan ja myös uhrauksia eli Sailas uskoo, että ilman leikkauksiakaan emme tule selviämään. Tässä valossa onkin mielenkiintoista lukea pääministeri Matti Vanhasen viime päivien haastatteluja. Hänhän on todennut, että leikkauksia ei tule ja "samoja virheitä ei tehdä kuin ennen". Toisaalta puhemies Sauli Niinistö toivoi, että pääministeri pääsisi talousajattelussaan jo tämänpäivän tasolla. Ääni nimittäin pääministerin suussa on muuttunut tässä viime kuukausien ja vuoden aikana aika paljon.

Tänään Kauppalehdessä Niinistö ottaa jälleen rohkeasti ja tyylilleen uskollisesti asiaan myös kantaa. Hän toteaa lehdessä, että maamme pitäisi nyt miettiä nykyistä enemmän sitä, miten julkinen talous saadaan palautettua kestävälle perustalle taantuman jälkeen. Niinistö toteaa yhtenä ratkaisuna esimerkiksi vakausneuvostoa josta on hyviä kokemuksia monen maan tapaan mm. Saksasta ja Ruotsista.

Mielenkiintoisia aamun uutisia ja toivotaan, että Niinistön aloittama avoin ja rehellinen keskustelu jatkuu. Sitä maamme nyt tarvitsee. Niin, että osaamme tehdä oikeita ratkaisuja emmekä vain olla jälkiviisaita. Sen osaavat kaikki.

Aivan toisesta aiheesta voisi jälleen kerran todeta kummastelunsa. Katsokaapa teitämme. Aivan sulia ja vettä ja vettä ja vettä. Mutta meidänpä laki määrää, että tänään on pakko laittaa alle autoon talvirenkaat ja aika monella ne ovat edelleen perinteiset nastarenkaat. Tienpinnat kuluvat, että rapina käy nastojen ja veden alla ja irronnut pöly pilaa ilmaamme ensi keväänä entistä pahemmin. Olisikohan nyt jo aika saada aikaan esitys siitä, että autoissa pitäisi vain olla alla sään vaatimat renkaat. On aivan järjetöntä katsoa kalenterista millaiset kumit alla pitää olla. Vaan se pitää ratkaista sään mukaan niin kuin Ruotsissa. Ja samalla pitäisi löytää keinoja siihen, että ns. kitkarenkaat yleistyisivät. Itse olisin valmis antamaan niille ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona jonkin porkkana. Se olisi täysin mahdollista ja täydellisen järkevää. Tämän keskustelun soisi nyt nousevan jälleen kunnolla esille.

Nyt minäkin jälleen tienpäälle. Aamu ja kello hieman yli seitsemän ja Helsinkiä kohden. Tänään saamme mielenkiintoisen TET-harjoittelin taloon, kun Vihdissä opettajana toimiva Helimaija Heikkinen tullee opettaja-tettiin eduskuntaan. Mielenkiintoista. Pitkä päivä edessä töiden parissa joten nyt jo otettava suunta.

....

Erittäin mielenkiintoinen päivä takana. Valiokunnat tänään hieman lyhyemmät ja esimerkiksi sivistysvaliokunnassa vain yksi asia ja se kuntoon vartissa. Jäi siis hieman aikaa taustatyölle ja valmistelulle. Olen tässä hieman työstänyt mielessäni opintotukiasian kokonaisuudistamistarpeitakin. Olemme tässä parsineet pitkään rempallaan ollut kokonaisuutta pikku hiljaa siedettävämpään kuntoon mm. opintorahan 15 prosentin korotuksella, vapaantulonrajojen 30 prosentin korotuksilla, puolison tulovaikutusten poistamisella jne. Monta isoa ja parhaimmillaan jopa 15 vuotta odotettua uudistusta on nyt siis parin vuoden aikana tehty. Mutta isommalle korjaukselle on tarvetta ja tullen aiheesta hieman kantaa loppuviikosta vielä ottamaan. Odottakaahan.

Nyt siis jo täysistunto ja mm. eduskunnan oikeusasiamiehen vaali takana ja Politiikan Puhemylly juuri päätökseen. Nyt takaisin istuntoon. Työt jatkuvat. Niin ja tyytyväinen täytyy olla pääministerin ilmoitukseen, että hän on ratkaissut EU:n puheenjohtajamaan kanssa maamme lautasongelman EU:n huippukokouksissa. Lissabonin sopimuksen ja maamme perustuslain mukaisesti maatamme edustaa näissä kokouksissa jatkossa pääministeri. Eli EU-politiikan hoitakoon jatkossa selkeästi pääministeri niin kuin maamme perustuslakimme sen määrittelee. Ja ulkopolitiikan presidentti yhdessä hallituksen kanssa. Juuri niin kuin maamme perustuslaki §93 sen määrittelee. Oli jo aikakin tämä soppa selvittää. Kiitos Vanhaselle vahvasta linjauksesta.

Nyt näyttää olevan vallalla joku ihmeellinen Robin Hood –innostus maassamme. Kuka olisi reiluin kaveri ja kuka ottaisi eniten rikkailta ja yrittäjiltä jne. Itse kannatan ehdottomasti sitä, että jokainen maksaa kykyjensä ja mahdollisuuksien mukaan. Niin kuin nytkin tehdään. Mutta kyllä tässä innossa täytyisi joku tolkku ja rajakin pitää ja ymmärtää verotuksen vaikutukset mm. työllisyyteen.

Kyllä nyt kaikkien ratkaisujen pitäisi ennen muuta olla sellaisia millä maahamme luodaan nimenomaan uutta kasvua, uusia työpaikkoja, turvataan nykyisiä työpaikkoja ja näin turvataan tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskuntaa. Ei tämän edelle saa nyt mennä irtopisteiden keräily eikä ainakaan yksittäisten puolueiden puheejohtajapelit. Ei. Sitä maamme ei kestä eikä ansaitse.

Itse en usko, että esimerkiksi se, että nyt tekisimme pääministeri Matti Vanhasen esittämän jyrkän muutoksen hyvätuloisten verotukseen olisi oikea ratkaisu edelläkuuvaamista syistä. Uskallan jopa epäillä, että maamme verotulot eivät juurikaan kasvaisi. Ei maamme kilpailukykyä pelastetta ja luoda sillä, että tapetaan yrittäjyys tai ainakin tehdään kasvuhalukkuudesta vielä vähemmän kiinnostavaa. Esimerkiksi hätiköity ja vääräaikainen pääomatuloverotuksen muunto toimisi juuri näin. Sijoittaminen suomalaiseen osaamiseen ja innovaatioihin loppuisi ja tässä talouden notkonpohjassa sillä olisi kauaskantoiset ja tuhoisat vaikutukset. Tätä maata ei voida rakentaa niin, että leikitään Robin Hoodia ja kumarretaan vain sinne missä on suurimmat äänestäjäjoukot ja minkälaisten mielipiteiden tiedetään olevan ns. ison kansanryhmän ajatuksia ns. mutu-tuntumalla.

Niin kuin puhemies Sauli Niinistö totesi, tällaiset puheet ja tällaiset veronkorotukset vain rikkailta eivät maatamme pelasta. Niinistö mukaan ne itseasiassa tuottaisivat vain 200 miljoonaa euroa. Eli vain 2 prosenttia valtiontalouden alijäämästä. Mutta on myös totta, että isot otsikot niillä saa aikaiseksi ja toteutuessaan pahimmilaan talouden taantuman pohjalle ajoitettuna jopa aikamoisen työttömyyden jos pääomat vaihtaisivat suuntaa.

Nyt on tärkeää sen sijaan huolehtia kaikin keinoin siitä, että kotimarkkinat pysyvät elossa. Vienti kun ei vedä, niin silloin on panostettava Suomeen. Näyttää siltä, että kasvu ei vielä ala sellaisella vedolla, että selviäisimme ilman elvytystä ja itse olen valmis vielä lisäelvytykseenkin jos ja kun maamme sitä näyttää tarvitsevan. Itse en edes puhuisi vielä varsinaisesta jälkielvytyksestään vaan tilanne on edelleen päällä. Irtaantumisstrategioista ei myöskään vielä kannata puhua. Suunnitella niitä voi, mutta ajassa pitää elää.

Tänään siis ylimääräinen istunto Helsingissä Eduskunnassa. Tarkoitus suunnata sinne nyt heti aamupäivästä. Ja tämä tarkoittaa sitä, että hieman päivän aikataulut menivät uusiksi, mutta illaksi tarkoitus ehtiä takaisin Lopelle ja valtuustomme talous- ja strategiailtaan. Ja ehdinkin.

Tänään siis Talvisodan alkamisesta 70 vuotta. Aihetta jo täällä hieman käsittelinkin Mainilan laukauksien päivämäärän aikaan. Mutta tästä päivästä alkaa siis 105 Kunnian päivän aika. Kunnia - Isänmaa.

Mutta nyt siis töiden pariin. Ja sitten Helsinkiin, mutta sitä ennen monelaista tehtävänä.

...

Mielenkiintoinen päivä takana. Tänään eduskunnassa muistelimme hieman myös Talvisodan syttymistä ja erityisesti sitä miten eduskunta toimi juuri tänä päivänä 70 vuotta sitten. Aivan mahtavia kuvia noilta vaikeilta ajoilta ja myös Kauhajoelta minne saman päivän iltana eduskunta päädettiin siirtää suojaan. Paikalla puhemies Sauli Niinistön isännöimässä tilaisuudessa oli myös kunniavieraana yksi lotta Anja Panttila, joka työskenteli silloin Kauhajoella eduskunnan evakkomatkan palveluksessa. Ihana hertainen ja edelleen pirteä rouva. Eduskunnan kirjastosta tietoasiantuntija Timo Turja piti erinomaisen puheen kyseisen päivän tapauksista ja kertoi mm. siitä miten pommikoneet pudottivat pommeja eduskunnan ympärille. Yksi rikkoi eläintieteellisen museon lasikaapit ja silloin vielä eläviäkin eläimiä sisällä pitänyt talo kuhisi käärmeitä ja myös eduskunnan ympäristö. Siitä syntyikin sanonta joka kuvasi sodan kauheutta pitkään "Käärmeet ovat päässeet irti" - kansanedustaja Antti Rantamaan sanat jäivät kuvaamaan sodan kauheuksia.

Tässä linkki Turjan erinomaiseen ja mielenkiintoiseen puheeseen: Timo Turjan puhe ja toinen puheenvuoro: Heikki Taimin puhe. Lukaiskaapa jos kiinnostus heräsi.

Sitten isossa salissa tänään hyväksyimme ympäristövaliokunnan suururakkamme eli asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen ja sitten takaisin Lopelle valtuustomme talous- ja strategiailtaan. Sekin hyvä ilta ja monta asiaa saimme eteenpäin. Talousarvio ensiviikolla hallituksessa ja sitten valtuustossa lopullisessa päätöksenteossa joulukuun puolivälissä. Näyttää ihan hyvältä, jos niin tällaisena aikana voi todeta. Tiukkaa ja se näkyy, mutta uskon, että selviämme.

Aivan mahtavan upea oli eilinen Lopen Yrittäjien Yrittäjäjuhla. Kotikunnassani on erittäin aktiivinen yrittäjäjärjestö ja vuosittain tämä juhla aina yksi toimintamme kohokohdista. Tämä oli siis jo neljäs yrittäjäjuhla minulle tänä syksynä, mutta itseasiassa tämä se omin eli olen itsekin Lopen Yrittäjien jäsen ollut pitkään ja mukana muussakin toiminnassa noin rivijäsenenä. Laukkasen Jarmon rooli yrittäjiemme johdossa on ollut hyvin merkittävä ja myös siinä, että vuosi vuoden jälkeen näihin juhliin tulee noin satakunta yrittäjää juhlimaan yhdessä ja juhlistamaan yhdessä päättyvää tekemisen vuotta. Kohokohta illassa on tietenkin Vuoden Yrittäjän palkitseminen ja tällä kertaa huomionosoitus kohdistui Lopen Apteekkiin ja sen apteekkari-yrittäjään Hanna-Maija Heikinheimoon. Hanna-Maija on kerännyt nyt oikeastaan kaikki mahdolliset tunnustukset Lopen Uupuneen arvosta aina erilaisiin asikkaiden valitseemin palkintoihin mitkä usein liittyneet hyvään palveluun. Ja vaikka itse onneksi aika vähän olen apteekin palveluita tarvinnut niin sen mitä olen, olen aina ollut tyytyväinen palveluun ja apteekkimme mukavaan tunnelmaan. On helppo yhtyä kehuihin ja kiitoksiin mitä apteekkimme siis on kerännyt.

Kiitokset myös eilisen juhlan hienosta tunnelmasta kuuluu musiikista vastanneelle monitaituri Kare Aspille. Karehan on yksi yrittäjäyhdistyksemme puuhamiehiä ja freelancer-yrittäjätoimittaja, mutta myös mainio muusikko ja tunnelma pysyikin katossa koko illan. Myös tuttu taikuri Risto Leppänen oli jälleen erinomainen ja tietenkin hienoon juhlaan kuuluu aina juhlapuhe ja sekin tunnelmaan sopiva ja painavaakin asiaa sisällä pitänyt. Puheen siis piti Hyvinkään kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen Antti Rantalainen. Mutta siis hieno päätös yrittäjäjuhlien sarjalla koko Hämeessäkin ja Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka kehuikin omissa sanoissaan loppilaisten tapaa tehdä ja sitten juhlia. Olen samaa mieltä.

Mutta nyt jo kello hieman yli yhdeksän ja aika tarttua uuteen päivään. Nyt Pekkalan mökille istutuspuuhiin. Maan kun on edelleen sula ja vettäkin riittää niin parempaa istutuskeliä ei voisi ollakaan vaikka jo siis joulukuu ovella. Tänään Pekkala saa yhden kuusen ja joukon marjapensaita. Matkaan. Illalla sitten Lopen Yrittäjien Antin Adventti Lopen torilla. Nähdään siellä.

.....

Mukava päivä takana. Pekkalan mökillä istuttelin kuusia ja viinimarjapensaita ja hieman pihatöitä muutenkin jatkoin. Raittiissa ilmassa oli mukava puuhastella ja aivan upea oli pieni hetki kun metsän puiden lomasta aurinko loi säteensä. Kiilteli märkä metsä kauniisti. Sitten pikkujoulupäivällinen vanhemmillani ja illalla Antin Adventtiin. Lopen torillla on kohtuullisen kivasti väkeä liikkeellä ja pimeydestä ja nihkeänkosteasta säästä huolimatta ihan mukavaa joulunkin tunnelmaa. Perinteinen Lopen Mieslaulajien lauluhetki sytytti sitten kuuset torille ja kunnantalomme edustalle ja Ainolan Kallen johdolla Tiernapojat kruunasivat ohjelmantäyteisen illan. Muistelin miten aikaan yläasteaikaan Kalle opetti meille pojille Tiernapojat esityksen ja sen vaativahkot laulut ja sen jälkeen jonkin verran keikkaa heitimmekin. Ja laulut edelleen hallussa. Mukavia muistoja. Torilla riitti väkeä ja olikin mukava eilisen Hollan Joulumarkkinapäivän jälkeen jatkaa joulutunnelmissa nyt kotikunnan torilla. Tästä joulua kohden.

On mukana miten nykyisin ihmiset tulevat mitä erilaisemmissa paikoissa keskustelemaan. Eilenkin yksi mies tuli hihasta nyppäämään Riihimäellä ja halusi kertoa surullisen tarinansa miten hedelmäpelit ja RAY veivät hänen rahansa ja sitä kautta melkeimpä terveydenkin. Koskettava tarina ja taskussa eiliseltäkin päivältä olikohan se kuudensadan euron velkalappu. Pieniä summia monelta kaverilta ja tuttavalta oli eilenkin uhkapeleihin lainattu. Toivoin toimia pakonomaisen pelaamiskierteen katkaisemiseksi ja lupasikin aiheeseen hieman syventyä. Tällaiset tarinat laittavat aina pohtimaan ja miettimään ja jotain on varmasti syytä tehdä. Ehkä hieman samanlainen oli aikaan tarina jonka kuulin pikavipeistä ja toinen alaikäisen lapsen nimiin tehdyistä postimyyntitilauksista. Pikavippeihin saimmekin jo korjausta, mutta tuossa toisessa vielä työtä riittää. Mutta kiitos teille, että nostatte tällaisia arjen asioita esille ja kun ne tulevat tietoon ja niihin myös halutaan tarttua niin usein myös oikeita askeliakin voimme ottaa.

Mutta nyt siis jo torilta takaisin kotona. Muutamat ystävät kävivät adventin glögeillä ja nyt vapaailta. Huomiseksi tuli ylimääräinen täysistunto eduskuntaan se vie minut nyt poikkeuksellisesti jo huomenna Helsinkiin. Sitten illansuussa Lopen kunnanvaltuuston talous- ja strategiailta ja siitä se uusi viikko sitten lähteekin liikkeelle. Tuo yllätyksenä tullut täysistunto tarkoittaa sitä, että huominen suunniteltu Hyvinkää-Riihimäen talousaluetoimikunnan kokous jää minulta nyt väliin. Asioita tänään kävimme tosin jo läpi ja sovimme, että huomenna vielä hieman tsekkaamme miten asiat voisivat edetä.