timoheinonen.fi

Arvokasta ja kunnioitettua itsenäisyyspäivää teille kaikille blogini lukijoille. Tänään aamulla luin itse Ylipäällikön päiväkäskyn N:o 34, joka annettiin Päämajassa Talvisodan päätyttyä 14. maaliskuuta 1940. Sen viestin jonka Mannerheim suomalaisille sotilaille ja Suomen kansalle silloin antoi voisi olla tänään mielissämme. Mannerheim kirjoitti Suomen kunniakkaan armeijan sotilaille:


***********
***********

"Suomen kunniakkaan armeijan sotilaat!

Rauha on solmittu maamme ja Neuvosto-Venäjän välillä, ankara rauha, joka on Neuvosto-Venäjälle luovuttanut melkeinpä jokaisen taistelukentän, millä te olette vuodattaneet vertanne kaiken sen puolesta, mitä me pidämme kalliina ja pyhänä.

Te ette ole tahtoneet sotaa, te rakastitte rauhaa, työtä ja kehitystä, mutta teidät pakotettiin taisteluun, jossa olette tehneet suurtöitä, tekoja, jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdillä.

Yli 15.000 teistä, jotka lähditte kentälle, ei enää näe kotejansa, ja kuinka monet ovatkaan ainiaaksi menettäneet työkykynsä. Mutta te olette myös jakaneet kovia iskuja, ja kun nyt parisataatuhatta vihollistamme lepää hangessa ja tuijottaa särkynein katsein tähtitaivaallemme, ei syy ole teidän. Te ette heitä vihanneet ja tahtoneet heille pahaa, vaan seurasitte sodan ankaraa lakia, tappaa tai kuolla itse.

Sotilaat! Olen taistellut monilla tanterilla, mutta en vielä nähnyt vertaisianne sotureita. Olen ylpeä teistä kuin olisitte omia lapsiani, yhtä ylpeä tuntureitten miehestä Pohjolassa kuin Pohjanmaan lakeuksien, Karjalan metsien, Savon kumpujen, Hämeen ja Satakunnan viljavien vainioitten, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lauheitten lehtojen pojasta. Olen yhtä ylpeä uhrista, jonka tarjoaa köyhän majan poika siinä kuin rikaskin.

Kiitän teitä kaikkia, upseereita, aliupseereita ja miehistöä, mutta tahdon erikoisesti painostaa reserviupseerien uhrautuvaa uljuutta, heidän velvollisuudentuntoaan ja etevyyttään, millä he ovat täyttäneet tehtävän, joka ei alkuaan ollut heidän. Niinpä on heidän uhrinsa prosenttimäärältään sodan korkein, mutta se on annettu ilolla ja horjumattomalla velvollisuudentunnolla.

Kiitän upseereita esikunnassa heidän taidostaan ja uupumattomasta työstään, ja lopuksi kiitän lähimpiä apulaisiani, yleisesikunnan päällikköä ja päämajoitusmestaria, armeijan päälliköitä, armeijakuntien päälliköitä ja divisioonien komentajia, jotka usein ovat tehneet mahdottomasta mahdollisen.

Kiitän Suomen armeijaa kaikkine aselajeineen, jotka jalossa kilpailussa ovat suorittaneet sankaritekoja sodan ensi päivistä saakka. Kiitän rohkeudesta, millä se on käynyt päin monin kerroin ylivoimaista vihollista, joka on ollut varustettu osittain tuntemattominkin asein, ja sitkeydestä, millä se on pureutunut jokaiseen tuumaan kotimaan kamaraa. Yli 1500 venäläisen hyökkäysvaunun ja yli 700 pommi- ja hävittäjäkoneen hävittäminen kertoo sankaritöistä, joita usein ovat suorittaneet yksityiset miehet.

Ilolla ja ylpeydellä ajattelen Suomen lottia - heidän uhrimieltään ja uupumatonta työtään eri aloilla, mikä on vapauttanut tuhansia miehiä tulilinjoille. Heidän jalo henkensä on kannustanut ja tukenut armeijaa, jonka kiitollisuuden ja arvonannon he täysin ovat saavuttaneet.

Kunniapaikalla ovat myös sodan ankarana aikana seisoneet ne tuhannet työläiset, jotka usein vapaaehtoisina ilmahyökkäystenkin aikana ovat tehneet työtä koneittensa ääressä valmistaen armeijalle sen tarpeita, sekä ne, jotka herpaantumatta vihollisen tulessa ovat työskennelleet asemien varustamisessa. Kiitän heitä isänmaan puolesta.

Huolimatta kaikesta rohkeudesta ja uhrimielestä on hallitus ollut pakotettu tekemään rauhan kovilla ehdoilla, mikä kuitenkin on selitettävissä. Armeijamme oli pieni ja sen reservit ja kaaderit riittämättömät. Ei oltu varustauduttu sotaan suurvaltaa vastaan. Urhoollisten sotilaittemme puolustaessa rajojamme oli ylivoimaisin ponnistuksin hankittava sitä mitä puuttui. Oli rakennettava puolustuslinjoja, joita ei ollut. Oli koetettava saada apua, jota ei tullut. Oli hankittava aseita ja varusteita, aikana, jolloin kaikki maat kuumeisesti varustautuvat myrskyä vastaan, joka vyöryy yli maailman. Teidän sankaritekonne ovat herättäneet ihailua yli maiden, mutta kolme ja puoli kuukautta kestäneen sodan jälkeen olemme edelleen melkein yksin. Emme ole saaneet enempää kuin 2 vahvistettua pataljoonaa tykistöineen ja lentokoneineen ulkomaista apua rintamillemme, joilla omat miehemme taistelussa yötä päivää ilman vaihdon mahdollisuutta ovat saaneet ottaa vastaan yhä uusien vihollisvoimien hyökkäykset ponnistaen ruumiilliset ja henkiset voimansa rajattomiin asti.

Kun tämän sodan historiaa kerran laaditaan, tulee maailma tuntemaan teidän työnne!

Ilman aulista apua aseissa ja varusteissa, mitä Ruotsi ja länsivallat meille ovat antaneet, olisi tähänastinen taistelumme ollut mahdoton vihollisen lukemattomia tykkejä, hyökkäysvaunuja ja lentokoneita vastaan.

Valitettavasti ei suuriarvoista lupausta avusta, minkä länsivallat antoivat, voitu toteuttaa, kun naapurimme itsestään huolehtien kielsivät joukoilta oikeuden läpikulkuun.

16 viikon veristen taistelujen jälkeen ilman yön ja päivän lepoa seisoo armeijamme vielä tänä päivänä voittamattomana vihollisen edessä, joka hirveistä tappioistaan huolimatta vain on kasvanut lukumäärältään, eikä kotirintamammekaan, missä lukemattomat ilmahyökkäykset ovat levittäneet kuolemaa ja kauhua naisten ja lapsien keskuudessa, ole horjunut. Poltetut kaupunkimme ja raunioitetut kylämme kaukana rintaman takana, vieläpä länsirajoillamme, ovat näkyviä todisteita tämän kansan kärsimyksistä kuluneina kuukausina.

Kohtalomme on kova, kun olemme pakotetut jättämään vieraalle rodulle, jolla on toinen maailmankatsomus ja toiset siveelliset arvot, maan, jota vuosisatoja hiellä ja vaivalla olemme viljelleet. Mutta meidän on otettava kovat otteet voidaksemme siellä, mitä meillä on jäljellä, valmistaa kodin niille, jotka ovat tulleet kodittomiksi, ja paremmat toimeentulomahdollisuudet kaikille, ja meidän tulee olla kuten ennenkin valmiina puolustamaan pienempää isänmaatamme samalla päättäväisyydellä ja samoin kovin ottein, millä olemme puolustaneet jakamatonta isänmaatamme.

Meillä on ylpeä tietoisuus siitä, että meillä on historiallinen tehtävä, jonka me edelleen täytämme; länsimaisen sivistyksen suojaaminen, joka vuosisatoja on ollut meidän perintömme, mutta me tiedämme myös, että olemme viimeistä penniä myöten maksaneet velan, mikä meillä siitä länteen on ollut."

**********
**********

Nämä sanat kuvaavat paremmin kuin mikä muu sitä mitä itsenäisyys on ja mitä se tarkoittaa. Kunnioittakaamme tänään sitä ja heitä jotka ovat elämänsä, terveytensä ja nuoruutensa isänmaallemme uhranneet. Heitä jotka ovat isänmaatamme rakentaneet. Kiitos heille.

Tänään itse suuntaan aamusta nyt Riihimäelle. Siellä puolustusvoimien valtakunnallinen juhlaparaati kello 10.50 alkaen ja Itsenäisyyden vastaanotto iltapäivällä ja sitten illalla Helsinkiin ja Tasavallan presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Hämeessä kaunis talvinen sää. Nauttikaaamme siitä ja maamme vapaudesta.


....

Kello 0.56 ja juuri kotiin. Siis itseasiassa tämä pitäisi kirjoittaa jo uudelle päivälle. Maanantai ja uusi viikko siis alkanut. Tunnelma Presidentinlinnassa oli juhlava. Väkeä taisi olla hieman vähemmän mukana ja kuumuuskin jollaintavalla siedettävämpi ja Kaartin Combo bändinä aivan mahtava. Tunnelma ja ohjelma menossa oikeaan suuntaan. Oli mukava nähdä paljon menestyneitä nuoria suomalaisia niin urheilijoita, taiteilijoita kuin tieteenkin tekijöitä. Ja tietenkin veteraanit tämänkin juhlan kruunu. Mutta huomenna hieman kuviakin illasta tänne ja katsotaan josko jotain muutakin. Nyt kauniita unia, Rakas Isänmaa.

Vapaapäivä ja ajattelin sen tänään käyttää luonnollisesti hevosten parissa. Mukava hieman myöhennetty herääminen ja sitten tästä aamupäivällä Vaahteramäen Ratsastuskoululle renoutumaan ja nautiskelemaan. Tulee enemmän kuin tarpeeseen. Illalla sitten suuntaamme Hämeenlinnaan ja siellä aina itsenäisyyspäivän aattona vietettäviin Vanajanlinnan linnanjuhliin. Luvassa upea avaus itsenäisyyspäivän viikonlopulle ja mukava nähdä paljon tuttuja. Huomenna sitten onkin todellinen juhlapäivä, kun saamme valtakunnallisen Itsenäisyyspäivän paraatin Riihimäelle ja sielä upeat juhlallisuudet ja vastaanotot ja sitten illalla Tasavallan Presidentin vastaanotolle. Mukava viikonloppu siis tulossa.

Helsingin Sanomien tuore tutkimus paljastaa paljon siitä millaisen presidentin maamme tulevaisuudessa haluaa. Hesarin mukaan puhemies Sauli Niinistö on erittäin vahvoilla seuraavaksi presidentiksi ja jo ensimmäisellä kierroksella Niinistön äänisaalis olisi jopa 40 prosenttia, kun esimerkiksi Paavo Lipponen jäisi vain 9 prosenttiin ja Olli Rehnkin kahdeksan prosentin kannatukseen. Tietysti erityisen hienolta kuulostaa se, että nyt tehdyn tutkimuksen mukaan Sauli Niinistön kannatus on erittäin suurta kaikkien puolueiden puolueiden kannattajien keskuudessa. Esimerkiksi keskustalaisista peräti 42 prosenttia äänestäisi mieluummin Niinistöä kuin esimerkiksi talouskomissaari Olli Rehniä.

Itse näen samalla tavalla ja Niinistöstä maamme saisi erittäin hyvän ja vahvan presidentin. Mielipidevaikuttajan, osaajan ja tekijän. Mutta tämä siis vain meidän äänestäjien pohdintaan. Niinistöhän ei itse ole ottanut mitään kantaa vuoden 2012 vaaleihin ja vasta sen jälkeen voidaan puhua aidosta tilanteesta kun rivissä on kaikkien puolueiden ehdokkaat. Itse uskon, että tilanne tuosta tasoittuu kun SDP ja keskustakin omat ehdokkaansa aikanaan lukkoonlyövät ja meidänkin ehdokas vahvistuu.

Niinistö kommentoi gallupia juuri oikein: "Ei ole mitään lisättävää. Gallupeja tulee ja menee jatkuvalla syötöllä." Niinhän se on.

....

Ihastuttava päivä. Hyviä ystäviä ratsastuskoululla ja aikaa kuluikin mukavasti niin hevosen selässä kuin ennen ja jälkeenkin rastsastelun. Nyt valmistaudumme jo Vanajanlinnaan lähtöön. On hienoa, että itsenäisyyttä juhlistetaan monissa eripaikoissa ja monella eri tavalla. On uskomattoman upea kunnianosoitus maamme kriisinhallintajoukkojen sotilaita kohtaan sekin, että puolustuministerimme matkustaa sinne juhlimaan vapaata isänmaata heidän kanssaan. Uskon, että siellä osataan arvostaa vakaata ja itsenäistä kotimaatamme oikealla tavalla. Itse olin todella tyytyväinen, että joku maltaa sentään jättää Linnanjuhlat väliin ja nostaa tällaiset tilaisuudet niiden ansaitsemaan arvoon eli itsenäisyytemme juhlisimme eri puolilla maailmaa. En voi kovin eri mieltä siitäkään mitä Riitta Uosukainen totesi tänään Iltalehdessä. Uosukainen totesi, että "veteraanit eivät tapelleet rintamalla sen tähden, että että ruovat saavat vertailla pukujaan". Hän samalla kannusti kierrättämään linnajuhlissakin ja hän kertoi itsekin kierrättävänsä pukujaan ja totesi, että vaatteet eivät ole juhlan pääasia. Olen samaa mieltä. Hieman tällaisen kuvan saa jälleen iltapäivälehdistä kun pukuja ja niiden ompelemista ja kaikkea mahdollista pitää esitellä viikkokaupalla jo ennen juhliakin. Ehkä vähempi riittäisi ja tärkeintä minusta on ajatus ja arvostus.

Olikohan toisessa lehdessä vai liekö samassa missä sitten pohdittiin jo sitä, että kuka keksii nyt erikoisimmat kikat ja jipot kuviin pääsemiseksi. Ledit ovat nyt kuulemma vaihtumassa vanhoihin videonauhoihin ja ties mihin.

Itse sen sijaan pidin esimerkiksi viime vuonna aivan erinomaisena vihreiden kollegani Heli Järvisen asua. Se oli tehty kierrätysmateriaalista vanhoista verhoista ja oli aivan fantastinen ja tyylikäs. Helin asun oli tehnyt Ilomieli Ekodesign savonlinnalaisen palvelukeskuksen retroverhoista. Mainio idea. No katsotaan mitä huominen tuo tullessaan.

....

Nyt kello jo hieman yli kymmenen ja aika luovuttaa tältä päivältä. Vanajanlinnalla oli upea juhla jälleen itsenäisyyspäivän aattona ja paikalla paljon tuttuja maakunnasta kuin koko Suomestakin. Erittäin kaunis tilaisuus ja juuri sellainen millä tavalla itsenäisyyttä tulleekin juhlistaa. Kiitos siitä. Huomenna jatkamme.

Uusi aamu ja uusi päivä käyntiin. Eilisillan Afganistan keskustelu nosti esille tuttuja teemoja. Ehkä tärkeimpänä juuri sen mitä ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies ovat esille nostaneet eli panostamisen erityisesti siviilikriisinhallintaan sotilaallisen kriisinhallinnan sijaan. Samasta aiheestahan täällä jo kirjoittelinkin. Toivotaan, että tällaisia isoja ja vastuullisia asioita voitaisiin jatkossa käsitellä Suomessakin ilman keinotekoisia sisäpolitiikan virityksiä. Yhdessä olemme vahvempia ja pystymme tekemään parhaat ja järkevimmät päätökset.

Kohta siis myös Voicen Heräämön haastatteluun ja siitä päivä sitten jatkuu. Iltaan venyy tänäänkin kun ensin eduskuntapäivä ja sitten Hämeenlinnaan ja sieltä illaksi Hattulan Kokoomuksen syyskokoukseen.

Lisäsin linkin tuonne eilisen päivän blogin alle myös videoon missä tuo meidän eduskuntaryhmän pitämäni puheenvuoro liittyen Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Nyt töitä jatkamaan.

....

Tänään annoin sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon kanssa julkisuuteen muutaman tavoitteemme mitä haluaisimme seuraavaksi tehdä opintotukikokonaisuudelle. Vaadimme opintotukikokonaisuuteen seuraavaksi korjausliikkeeksi sitä, että työnteko sallittaisiin opiskelijoille ns. vapaasti ilman pelkoa, että Kelan takaisinperijät ovat kintereillä. Eli idea olisi se, että kunhan opinnot etenevät sovitusti niin opintotuen saa ja sen jälkeen muun ajan saisi käyttää haluamallaan tavalla työntekoonkin niin halutessaan. Samalla haluamme taata myös sen, että opintorahan taso pysyy oikeanlaisena tulevaisuudessakin. Sen turvaamiseksi esitämme, opintorahan sitomista indeksiin.

Nimittäin vaikka me nyt olemme hoitaneetkin opintososiaalisiaetuuksia määrätietoisesti niin voi olla, että maahan tulee vielä joskus jälleen hallitus joka ei edellishallitusten tapaan arvosta näitä asioita. Tästä esimerkkinä voisi mainita vaikkapa sen, että kun nyt nostimme opintorahaa 15 prosentilla niin edellisen kerran sitä oli korotettu 15 vuotta sitten vaikka tarve korotukselle tiedettiin pitkään. Nämä ovat siis arvovalintoja. Edellisen kerran opintotuen määrää oli korotettu vuonna 1992, jonka jälkeen elinkustannukset ovat kasvaneet huomattavasti. Samalla lunastimme myös opiskelijoiden toiveen tulorajojen korotuksesta 30 prosentilla.

Nyt esittämämme indeksiin sitominen turvaisi opiskelijoiden perustoimeentulon. Tulorajojen poistaminen puolestaan kannustaisi hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana sekä vähentäisi tukien palautuksiin ja tulovalvontaan liittyvää byrokratiaa. Vuosittain yli 40 000 opiskelijaa palauttaa opintotukea, koska heidän tulorajansa ovat ylittyneet.

Itse nostaisin vielä esille myös perheelliset opiskelijat ja toivon, että heidän opintotukeen saisimme myös vielä edelläolevien lisäksi jonkinlaisen perhekorotuksen mahdollisimman pikaisesti. Perheelliset opiskelijat ovat yksi maamme pienimmillä sinnittelevä joukko ja ansaitsevat ehdottomasti yhteiskunnan tukea tärkeisiin töihinsä lisää.


....

Kello 13.21 ja juuri täysistunto ja samalla eduskuntaviikko päätökseen. Tänään siis normaalit valiokunnat takana kuulemisten kanssa ja sitten myös puoluehallituksemme joulukuun kokous Suomalaisella Klubilla. Kiireinen päivä kaiken kaikkiaan, mutta nyt onneksi hieman vapaata ja sitten Hämeenlinnaan ja sieltä Hattulaan.

Kiitokset muuten palautteista joita olette lähettäneet liittyen tuohon esityksiimme opintotuen kehittämisestä. Ja myös muutamista muutos- tai jatkokehittämisideoistakin. Nekin otamme huomioon. Työ jatkuu.

....

Kello 22.05 ja juuri Hattulasta kotiin. Ilta siis tänään mukavissa tunnelmissa paikallisten kokoomuslaisten kanssa Inkalan kartanossa. Hattulan Kokoomus piti ensin syyskokouksensa ja sitten sellainen tuhti puolituntinen politiikkaa ja alustusta ja tämän jälkeen kartanon herkullinen joulupöytä. Hattulassakin hienosti uusia jäseniä yhdistyksessä ja sen hallituksessakin ja ilta venyikin mukavan pitkäksi hyvässä seurassa hyvän ruuan kanssa. Inkalan kartano ei ollutkaan minulle entuudestaan tuttu paikka. Tai itseasiassa joskus sitä selvitimme yhdeksi seminaaripaikaksemme, mutta silloin talon majoituskapasiteetti ei riittänyt meidän väelle. Mutta nyt kun taloon tutustuin niin täytyy laittaa korvan taakse ja joskus hyödyntää. Kauniit puitteet ja vanha tunnelma yli 200 vuotta vanhassa kartanossa ja sen pihapiirissä.

Ennen Hattulaan piipahdin vielä Hämeenlinnassa palaverissa liittyen jo vuoteen 2011. Hyvä keskustelu ja joitakin askelmerkkejä jälleen selväksi. Jäi erittäin hyvä mieli siitäkin. Nyt ilta kotona ja huomenna vapaapäivä ratsastustallilla. Illalla sitten Hämeenlinnaan Vanajanlinnaan juhlistamaan maakunnanväen kanssa Suomen Itsenäisyyttä.

Tänään eduskunnassa keskustelemme illansuussa esityksestä lisäjoukkojen lähettämiseksi Afganistaniin. Kyse siis Naton pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin pyynnöstä, että maamme voisi lähettää kouluttajia Afganistaniin. Ulkoministeri Alexander Stubb jo totesi, että asia on sellaisissa mittakaavoissa, että päätös ei vaadi eduskunnalta kuitenkaan uutta päätöstä. Nykyinen kriisinhallintalaki määrittää suomalaissotilaiden määrän 145:teen ja nyt Afganistanissa on noin 120 suomalaissotilasta. Stubb kuitenkin jo totesi, että voi olla, että kouluttajiakaan ei lähetetä ja että "vastuun siirtäminen afganistanilaisille on yksi meidän päätehtävistä". Juuri sen takia maamme on halunnut keskittyä Afganistanissa nimenomaan koulutukseen ja kouluttajiin. Olen itse täysin samaa mieltä. En usko, että voimalla Afganistania rauhantielle saadaan vaan laaja-alaisilla neuvotteluilla, joissa on mukana maan eri väestönryhmät mahdollisimman laajasti, jopa maltilliset talibanit. Siksi nyt on syytä keskittyä siivilikriisinhallintaan ja koulutukseen niin kuin maamme on tehnytkin. Mutta tästä aiheesta siis tänään keskustelu isossa salissa kyselytunnin jälkeen. Maamme ulkopoliittinen johto käsittelee sitten asiaa ensi viikolla. Puolustuministeri Jyri Häkämies totesi, että päätöksiä ei ole vielä tehty, nimittäin presidentti ja hallitus eivät ole vielä käsitelleet asiaa. Häkämiehenkin mielestä painopisteen pitää olla siviilikriisinhallinnan vahvistamisessa. Juuri näin.

Nyt siis eduskuntaa kohden. Aamusta valiokunnat ja yksi kolumni vielä niitä ennen tehtävänä. Eilen muuten varmistui yksi uusi kolumnipalsta kuukausittain ilmestyvään maanlaajuiseen lehteen. Hieno juttu. Mutta tämä siis käsittelee uutta asunto-osakeyhtiölakia jota siis nyt työstän. Sitten päivällä Hämeenlinnasta neljä nuorta lukiolaista vieraakseni Kaurialan Lukiosta ja sen perään ryhmä, kyselytunti jne. Illalla olen vielä lupautunut puhumaan Kansallissäätiön isännistön kokoukseen.

....

Ilta venyi Benin kanssa tänään aina yli yhdeksään. Illan puheen ja moniaiheisen keskustelun jälkeen palasimme vielä takaisin keskustaan ja tunti taisi mennä siinä vielä kahdestaankin maailmaa parantaen. Ja minulla oppien. Pidin siis tänään puheen varsin mielenkiintoiselle ja kovalle joukolle Itä-Pasilassa Van Goghissa. Kävin ensin hieman läpi sitä edeltäneen kyselytunnin antia eli presidenttimme lautasongelmaa ja sitten laajasti ajankohtaiset asiat lopettaen pieneen tulevaisuuspohdintaan. Täytyy myöntää, että tuollaisen joukon edessä poliittisen katsauksen pitäminen hieman jännitti, mutta ehkä selvisin jotenkin. Antoisa ilta ainakin minulle.

Mutta niin oli päiväkin. Ensin Itämeri-selonteon maantalousaiheisia asiantuntijakuulemisia ympäristövaliokunnassa ja sitten ihmisoikeusselonteon lasten ja nuorten oikeuksia koskevia kuulemisia sivistysvaliokunnassa. Isot aiheet ja erittäin onnistuneet kuulemiset. Mielenkiintoisia näkökulmia kummassakin. Sitten ennen ryhmäkokousta sain vieraakseni muutaman viikon takaisista Kaurialan Lukion vierasryhmistä neljä uudestaan eduskuntaan tahtonutta nuorta. Riina Toivonen, Pihla Orkoneva, Zahra Hussein ja Samuli Korhonen ottivat yhteyttä tuon luokkansa vierailun jälkeen ja tänään sopivasti ohjelmamme kohtasivat ja vietimmekin mukavan parituntisen eduskunnassa tavaten mm. Jyrki Kataisen, Ben Zyckowitchin, Pertti Salolaisen ja Ilkka Kanervan. Kaikille miehille nuorille upeasti aikaa ja sen päälle hyvät kahvit ja makeat ja vielä hieman spesiaalikierros eduskunnassa. Hauska joukko ja kaikilla halua olla mukana vaikuttamassa niin lukiolaisten toiminnassa kuin politiikassakin. Hienoa. Itseasiassa tänään tuon vierailun jälkeen sovinkin jo alkuvuoteen tapaamisen uuden kokoomuslaisen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajan kanssa. Tuli vain tästä mieleen.

Sitten ryhmäkokous Sata-komitean aiheiden ympärillä ja kyselytunti tuon iänikuisen lautaskiistan kanssa. Tosin kyselytunnilla Eero Heinäluomakin toisti, että kun EU-kokouksissa maallamme on vain yksi paikka niin silloin paikka kuuluu pääministerille ja samalla linjalla oli myös Erkki Tuomiojakin. Eli ei oikeastaan aidosti presidentin läsnäololle EU-kokouksissa löytynyt tukea eduskunnasta lainkaan. Esimerkiksi Tuomioja totesi puheenvuorossaan lautaskiistasta, että "Hallituksen linjaus on oikea ja selvä". Hän vertasi, että aikanaan Paasikivikin istui Suomessa eikä matkustanut rauhanneuvotteluihin Moskovaan. Siitä huolimatta yhteistyö toimi silloin. Olen täysin samaa mieltä. Nyt Lissabonin sopimus tuo meille ja myös esimerkiksi Ranskalle vain yhden paikan huippukokouksiin. Se tarkoittaa sitä, että pääministeri edustaa maatamme siellä ja hakee neuvotteluille tuen niin Utvasta eli ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnasta missä istuu ulkopolitiikkamme johto presidentin johdolla, kuin myös eduskunnasta mm. Suuresta Valiokunnasta ja Ulkoasiainvaliokunnastakin. Näin siis homma tulee jatkossa toimimaan. Ei tässä ole mihinkään kiistaan aihetta. Jos ei sitten sisäpolitiikkaa aiheella haluta tehdä. Siltä se nyt vain näyttää.

Mutta nyt siis jo kello yli yhdentoista. Huomenna aamulla kello 8.50 olen mukana Radio Voicen Heräämössä ja siitä se päivä alkuun. Ilta sitten Hattulassa, mutta sitä ennen monenlaista pääkallopaikalla.




Tässä vielä tuo eilinen ryhmäpuheenvuoromme:

Aikainen herätys tänään. Eilen illalla piipahdin pääministerin kutsuvierastailaisuudessa Smolnassa, mutta nyt siis jo kohti uutta päivää. Ainakin minulle siitä tulossa mielenkiintoinen ja tärkeä. Tänään nimittäin pidän elämäni ensimmäisen ryhmäpuheenvuoron eduskunnan isossa salissa. Ja aihe ei ihan mikä tahansa vaan ilmastonmuutos ja sen hillintä ja neuvotteluvaltuudet Kööpenhaminan kokoukseen. Puhe jo melkein valmis. Tänään vielä hieman fiksailen sitä ja sitten kello 14 tuo istunto alkaa. Sitä ennen tosin jo valiokunnat ja paljon muutakin.

Istunnon voitte tänään katsoa myös netistä. Eli tässä suora linkki istunnon reaaliaikaiseen nettilähetykseen, mikä alkaa siis kello 14.00 ensin valtioneuvoston puheenvuorolla. Sitten keskustan ryhmäpuheenvuoro ja tämän jälkeen toisena minun pitämänä kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro. Ryhmäpuheenvuorojen jälkeen sitten debatti-osuus ja normaali salikeskustelu.

Mutta nyt töihin...

...

Kello 17.18 ja juuri päätimme mielenkiintoisen keskustelun Kööpenhaminan ensi viikon ilmastokokoukseen liittyen. Itse siis pidin tänään tuon meidän ryhmäpuheenvuoron ja myös debatissa useampiakin puheenvuoroja. Kiitokset tekstareista ja FB-viesteistä aiheeseen liittyen. En sitä täällä enää laajemmin läpi käy. Omia ajatuksiani on Kynästä-osiossa ja liitän myös tuon puheenvuoroni sinne ja myös tähän alle. Nyt pitkä päivä päätökseen talolla ja vielä kirjoitustöitä yms. edessä mm. silmälläpitäen huomisia ja viikonlopun töitä.

************
************

Valtioneuvoston tiedonanto Kööpenhaminan ilmastokokouksesta
Keskustelu täysistunnossa ke 2.12.2009 klo 14
Ryhmäpuhe (10 min.)
Kansanedustaja Timo Heinonen


Arvoisa puhemies,

Kööpenhaminan ilmastokokous alkaa ensi viikolla, ja ratkaisun hetket kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ovat käsillä. Maailma tarvitsee kunnianhimoisen ilmastosopimuksen, jossa maat yhdessä sitoutuvat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kukin edellytystensä mukaan. Poliittisen sopimuksen aikaansaaminen Kööpenhaminassa on erittäin tärkeää, jotta kasvihuonekaasupäästöt saadaan käännettyä ajoissa laskuun ja jotta oikeudellisesti sitova ilmastosopimus astuu voimaan tavoiteaikataulun mukaisesti vuonna 2013. Tällöin umpeutuu Kioton pöytäkirja, jossa teollisuusmaille asetettiin päästövähennysvelvoitteet vuosiksi 2008–2012.

Poliittinen yhteisymmärrys pitäisi löytää Balin ilmastokokouksessa vuonna 2007 sovitun toimintaohjelman keskeisistä elementeistä: tehostetuista toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, rahoituksesta ja investoinneista, teknologian kehittämisestä ja siirrosta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Uusi sopimus ei saisi olla vain Kioton pöytäkirjan jatko. Sopimuksen tulee kattaa kaikki teollisuusmaat ja kehitysmaat. Mutta mikäli muuta etenemistapaa ei ole löydettävissä, myös Kioton pöytäkirjan jatko-osan pohjalta on mahdollista edetä. Tällainen ratkaisu tarkoittaisi kuitenkin sitä, että samalla pitäisi jatkaa määrätietoista neuvottelua kehitysmaiden ja USA:n sitoumuksista ja yhtenevästä tulevaisuudesta.

EU on osoittanut johtajuutta ilmastoneuvotteluissa ja tuonut ajoissa pöytään tavoitteensa 20 prosentin päästövähennyksistä. Ilman EU:ta emme luultavasti olisi neuvotteluissa näinkään pitkällä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä on hyvä, että EU toimii asiassa edelläkävijänä. On selvää, että rikkaiden maiden tulee kanta suuri vastuu ilmastonmuutoksen hidastamisesta.

Kuitenkaan EU:n yksipuoliset toimet eivät riitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Jos kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan, EU:n toimet aiheuttavat vain kustannuksia ja rapauttavat EU-maiden kilpailukykyä muihin maihin nähden, ja kuitenkin ilmastonmuutos jatkaa hallitsematonta etenemistään.

Ilmastopolitiikka on tehokasta ainoastaan silloin, kun kaikki maat sitoutuvat ilmastonmuutoksen hillintään ja riittäviin päästövähennyksiin. Viime aikoina myös muut maat ovat tuoneet julkisuuteen päästövähennystavoitteitaan. Kunnianhimoa tarvittaisiin silti lisää. Jotta voimme rajoittaa maapallon lämpenemisen kahteen asteeseen ja näin välttää suuremmat vahingot, tulisi teollisuusmaiden päästövähennysten olla vuoteen 2020 mennessä 25–40 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja kehitysmaiden 15–30 prosenttia päästöjen nykyiseen kasvu-uraan verrattuna. Näiden lukujen valossa on tärkeää, että taloudellisen kasvun ja päästöjen kasvun yhteys voidaan kytkeä irti toisistaan.

EU:n lupaus 20 prosentin päästövähennystavoitteen nostosta 30 prosenttiin saattaa tulla ajankohtaiseksi Kööpenhaminassa. Tavoiteprosentin nosto edellyttää sitä, että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin tavoitteisiin ja myös kehittyneimmät kehitysmaat sitoutuvat riittäviin päästövähennystoimiin.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee päästöstä nostaa tavoitetta, jos nämä mainitut ehdot täyttyvät ja se edistää kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä. Kuten tiedonannossa todetaan, päästövähennysprosentin nostoratkaisu vaatii poliittista harkintaa yhteiskunnan kokonaisedusta ja globaalisti tarvittavista päästövähennyksistä. Tiedonanto huomioi myös sen tärkeän seikan, etteivät tavoitteen kiristämisen kustannukset saa nousta kohtuuttomiksi kotitalouksille ja yrityksille etenkään suhteessa muihin teollisuusmaihin.

Arvoisa puhemies,

Kehitysmaiden päästövähennys- ja sopeutumistoimien rahoitus on yksi kokouksen haastavimmista kysymyksistä. Me kaikki tiedämme, että ilmastolasku tulee ajan kanssa olemaan suuri, mutta meidän on se maksettava ja kannettava vastuumme ilmastonmuutoksen hidastamisesta. EU arvioi rahaa tarvittavan kokonaisuudessaan noin 100 miljardia euroa per vuosi vuoteen 2020 mennessä. Lähivuosien 2010–13 rahoituksesta Suomelle on arvioitu 15–32 miljoonan euron vuosittaista osuutta.

Maailmanlaajuisesti päästöt kasvavat nopeasti etenkin kehittyvissä maissa. Toisaalta niissä voidaan tehdä todella paljon päästöjen vähentämiseksi, esimerkiksi ottamalla käyttöön uutta teknologiaa ja suojelemalla metsiä. Meidän on oltava tukena, jotta kehitysmaat voivat vähentää päästöjään ja jotta ne pysyvät mukana teknologisessa kehityksessä. Toisaalta teknologian kehittäminen antaa meille myös mahdollisuuksia uusien työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomiseen.

Kehitysmaiden on myös itse osoitettava sitoutumisensa päästövähennystoimiin. Ei ole tarkoituksenmukaista, että maksetaan isoja summia ilmastorahoitusta ilman varmuutta päästövähennystoimien riittävyydestä tai niiden toteutumisesta. Periaate siitä, että ilmastorahoituksen ja kehitysmaiden päästövähennystoimien tulee olla mitattavissa, raportoitavissa ja todennettavissa, on erityisen tärkeä ilmastosopimuksen käytännön toteuttamisen kannalta.

Rahoitusta ei tule myöskään sälyttää ainoastaan teollisuusmaiden vastuulle. EU:n esittämä malli rahoituksen koonnista on kestävämpi. Mallissa kaikille lukuun ottamatta köyhimpiä maita määritellään maksuosuus perustuen maksukykyyn ja päästöihin. On myös tärkeä pitää kiinni innovatiivisten rahoitusmekanismien kehittämisestä ja niiden käyttöönotosta. Kansainvälisen rahoituksen toteuttamiseksi on kehitettävä kustannustehokkaita ja markkinaehtoisia ratkaisuja, joista tiedonanto mainitsee muun muassa päästöoikeuksien huutokauppaan liittyvät maksut.

Ilmastorahoitus ei myöskään saisi maksujen kohdistumisella vääristää kilpailua, eli tarvitaan globaaleja rahoitustapoja. Kehitysmaissa on myös teollisuutta ja elinkeinotoimintaa, joka toimii ja kilpailee kansainvälisillä markkinoilla ja pärjääkin.

Arvoisa puhemies,

Meidän osuutemme ilmastolaskusta maksavat joka tapauksessa suomalaiset kotitaloudet ja yritykset, oli sitten kyse kasvavista veroista tai energialaskuista. Kustannusten minimoimiseksi voimme huolehtia siitä, että omissa päästövähennystalkoissamme kiinnitämme huomiota keinojen kustannustehokkuuteen. Kokoomuksen ilmasto- ja energiapolitiikassa päästövähennykset ovat ensisijaisia. Ne tulee maksimoida kaikkia tehokkaita keinoja käyttäen. Energiamuotoja ei kannata jakaa hyviin tai huonoihin ideologisin perustein, vaan tehokkuus päästöjen vähentämisessä olkoon ratkaiseva tekijä.

Kööpenhaminassa haetaan sopimusta myös kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen päästötavoitteiksi vuodelle 2020. Päästövähennystavoitteiden kansainvälisyys, joka toteutuisi ilmastosopimuksen myötä, on kokonaisuudessaan tärkeää Suomen elinkeinoelämän menestymiselle ja kilpailukyvyn säilymiselle.

Suomelle tärkeä neuvottelukysymys on hiilinielut. Pahimmassa tapauksessa epäsuotuisa neuvotteluratkaisu voisi aiheuttaa meille satojen miljoonien eurojen lisälaskun vuodessa. Suomen onkin aktiivisesti tehtävä töitä neuvotteluissa sen eteen, että hiilinielujen laskentamalli kohtelee Suomen hiilinieluja oikeudenmukaisesti, eikä todellisesta hiilinielusta voida laskennallisesti tehdä päästöä.

Arvoisa puhemies,

Neuvotteluita ovat varjostaneet epäilyt ilmastotutkimuksen oikeellisuudesta ja päästövähennysten todellisesta tarpeesta. Julkisuudessa on keskusteltu, onko päättäjiä tietoisesti johdettu asiassa harhaan. Tämän epävarmuuden keskellä joudumme elämään ja tekemään suuria päätöksiä. Toisaalta, kun kyse on elinolosuhteiden säilymisestä maapallolla, on parempi toimia kuin katua. Globaali ympäristö vaatii meiltä vastuullisia valintoja. Kaiken kaikkiaan meidän tulee tehdä ratkaisuja, jotka ovat kestävän kehityksen mukaisia.

Jos emme nyt tee mitään, saatamme maksaa kovan hinnan toimettomuudestamme tulevaisuudessa. Hallitsematon ilmastonmuutos lisää inhimillistä kärsimystä, ja kustannukset voivat kasvaa moninkertaisiksi verrattuna päästövähennysten aiheuttamiin kuluihin. Suunta kohti kestävämpää luonnonvarojen käyttöä ja ympäristövaikutusten tarkempaa huomioimista on oikea.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen neuvottelijoille sekä EU:n sisällä että YK:n puitteissa. Poliittinen sopimus, joka kattaa kaikki teollisuus- ja kehitysmaat sekä antaa selvät puitteet oikeudellisen sopimuksen loppuunsaattamiselle, on edellytys tulevaisuuden tehokkaalle ilmastopolitiikalle. Kioton pöytäkirjan jatkosopimus voi olla viimeinen kompromissi, jos muuhun ratkaisuun ei päästä. Siinä tapauksessa neuvotteluiden jatkon tulee olla selvä, jotta kansainvälinen ilmastopolitiikka ei pian jää tyhjän päälle.


****************
****************


Muutama sana vielä tuosta eriskummallisesta lautakiistasta. Eilen saimme asiaan jo selkiyden ja itseasiassa lähes kaikki pitivät asiaa selvänä. Ministerit niin keskustasta kuin vihreistäkin kertoivat asian olevan selvä, kuten myös perustuslain asiantuntijat. Myös EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi kertoi, että jokainen maa saa kokouksiin vain yhden paikan ja myös tänään EU:n presidentti totesi, että paikkoja on vain yksi. Myös SDP:n henkinen johtaja Eero Heinäluoma totesi jossain lehdessä, että presidentti voi silloin osallistua kokouksiin jos kutsuja tulee kaksi. Eli hänkin hyväksyi perustuslaimme kirjaukset eli yhdellä kutsulla pääministeri edustaa EU:ssa. Mutta sitten erittäin mielenkiintoisen käänteen asia sai kun presidentti nyt yksin sitten ilmoitti, että hän haluaa kuitenkin olla mukana. Varsin erikoista nokittelua Haloselta ja asia alkaa saada jo koomisiakin piirteitä. Asia varmasti nousee nyt vielä yhteen keskusteluun ja se on ehkä nyt sitten syytä vielä terävöittää kertaalleen perustuslakitulkinnankin kautta. Eihän tällaiseen nokitteluun ja kiukutteluun kannata pienen maan voimiaan hukata.

Mutta nyt siis jo kotona. Kello 19.35 ja ajattelin vain nautiskella vapaaillasta. Tekee hyvää tähän rakoon.