blogi
Sivu:
45
Perjantai, 05.02.10
Perjantai ja eduskuntaviikon viimeinen päivä alkamassa. Eilinen ilta siis meni Peacockissa suomalaisen musiikin gaalaillassa, missä mm. kulttuuriministeri Stefan Wallin ja työministeri Anni Sinnemäkikin jakoivat kulttuuripalkintoja. Mutta tottakai illan juttu oli aivan mahtavat esiintyjät ja rankan vuoden palkittujen ihastuttavat puheet. Kovatyö oli takana ja oli aika kiittää erityisesti lähimpiä, mutta myös tietenkin tekijöitä, tausteteamejä ja tietenkin musiikin kuuntelijoita. Eilisillan yksi vahva viesti olikin - ostakaa musiikkia. Laiton nettilevitys ja lataaminen syö nimittäin aikamoisen sivuun näiden taiteilijoiden tuloista ja leivästä.
Mutta nyt siis jo talolla jälleen. Aikainen herätys tänäänkin ja nyt kohta jo ympäristövaliokunnan avauskokoukseen ja siitä se taas alkaa sielläkin. Palaillaan.
.....
Päivä eduskunnassa näin päätökseen. Tänään valiokunnissa normaalit päivät ja asioita eteenpäin. Täysistunto perjantain tapaan lyhyt, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Itseasiassa olin ainoa joka ehti pitämään ministeri Tuija Braxin esittelypuheenvuoron jälkeen puheen yhdistyslain uudistamisesta ja hieman sitten väleihin debattia ja ministerin vastaus minulle. On erittäin tärkeää, että nyt yhdistyslakia uudistetaan ja mahdollistetaan mm. internetin käyttöä ja ns. online -kokouksia myös noin lain tasolla. Mutta uudistuksessa on muutama sellainen asia joihin ei nyt pitäisi mennä. Nostin ne tänään tikunnokkaan ja keskustelu varmasti jatkuu ensi viikolla.
Tässä puheenvuoroni tältä päivältä suoraan eduskunnan pöytäkirjasta välihuutoineen:
***************
***************
4. PERJANTAINA 5. HELMIKUUTA 2010 kello 13.05
2) Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 §:n ja puoluelain muuttamisesta
Lähetekeskustelu
Hallituksen esitys HE 267/2009 vp
Timo Heinonen /kok:
"Yhdistyslakia ollaan muuttamassa, niin kuin ministeri kertoi, ja varmasti on paikallaankin. Tuosta lain tekemisestä on jo 20 vuotta lähes kulunut aikaa, ja maailma on muuttunut. EU on tullut ja internet on tullut, ja tämä internet on avannut ennen muuta tarpeen myös yhdistyslain uudistamiselle. On varmasti tarpeellista miettiä sitä, millä tavalla yhdistykset toimivat Suomessa. Yhdistystoiminnan väitetty hiipuminen ei kuitenkaan ole totta. Ehkä toiminta ja toimintatavat ovat siirtyneet, muuttuneet ja ovat muuttumassa, ja siihen tuo edellä sanomani, muun muassa internetin osalta, on liittymässä.
Internetmaailmassa sähköisen kokoustamisen, äänestämisen, pöytäkirjan hyväksymisen rajat on syytä saada kirjattua lakiin erittäin selkeästi niin, että niihin päästään rakentamaan yleisesti hyväksyttyjä teknisiä tuotteita myös yhdistysten käyttöön. Ei voida jättää pelkästään vapaasti sähköpostia tämän tyyppisten järjestelmien varaan.
Meidän suomalaisten harrastustoiminta on saanut myös uusia muotoja, laajentunut ja monipuolistunut. Yhdistystoiminnan esteitä ja ongelmia on poistettava eikä suinkaan lisättävä. Jossain määrin tämänkin lain valmistelun vaiheissa tuntui siltä, että niinkin voisi tapahtua.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että myös toimintatapoja uudistetaan, mutta sen sijaan tuo niin sanottu offline-äänestäminen eli äänestäminen ennen kokousta tai sen jälkeen ei minun mielestäni ole perusteltua. Oikeusministeriö on edelleen esittämässä yhdistyslakiin etäosallistumisen muotona niin sanottua offline-osallistumista, niin että mahdollisuuden voisi saada äänestää ennen kokousta, ei tosin enää kokouksen jälkeen. Tämä on parannusta tuohon valmisteluun.
Mielestäni etäosallistuminen kokouksen aikana eli niin sanottu online-osallistuminen voidaan sallia esimerkiksi tietokoneen yhteydellä, jos säännöissä niin mainitaan, ja tietyistä rajatuista asioista, mutta tällaista offline-toimintaa ei pidä sallia mihinkään rekisteröityyn yhdistykseen. (Ed. Zyskowicz: Miksei?) Monet puolueet mutta myös työmarkkinajärjestöt, urheilun ja liikunnan järjestöt ja sosiaalialan järjestöt ovat vastustaneet tätä online-päätöksentekoa koko tämän valmisteluprosessin ajan.
Arvoisa puhemies! Hyvä edustajakollega Zyskowicz, mitään sellaista argumenttia ei ole tuotu esiin, joka antaisi aiheen muuttaa tätä käsitystä offline-äänestyksestä. Yksikään yhdistyslain asiantuntija ei ole kannattanut tällaista offline-mallia. Tällaista päätöksentekotapaa ei ole tiettävästi käytössä missään maassa. Yhtiökokouksissa ei käytetä offline-osallistumista vastoin joitakin väitteitä, ja ministeriön valmistelussa on annettu harhaanjohtavaa tietoa siitä, että tällä mallilla olisi merkittävää kannatusta. Offline on järjestödemokratian periaatteiden vastaista. Etäpäätöksenteko on aina pelkkä äänestys, ed. Zyskowicz, etukäteen asetetuista vaihtoehdoista. Menettely yhdistyksen kokouksessa on hyvin toisenlainen. Siinä on voitava käydä keskustelua, ehdotukset tehdään kokouksessa, tulee voida vastata kokouksessa, vaaleissa ehdotetut henkilöt voivat kieltäytyä ehdokkuudesta, asioita voidaan panna pöydälle, ja äänestyksissä voi olla useita peräkkäisiä äänestyksiä. Äänestyksiä voi tulla sellaisistakin asioista, jotka eivät ole olleet lainkaan esillä etä-äänestyksestä puhuttaessa. (Ed. Zyskowiczin välihuuto)
Arvoisa puhemies! Toinen ongelmainen asia tässä laissa on päätöksenteon tekeminen kokousta pitämättä. Lakiehdotuksen mukaan olisi mahdollista niin sanotusti yksimielisesti tehdä päätöksiä ilman kokousta. Mielestäni tämäkin on tarpeetonta ja aiheuttaa yhdistyselämässä sekaannusta. Jäsenet voivat jo nytkin tehdä päätöksiä kokousta pitämättä, mutta tähän liittyy oikeudellisia ongelmatilanteita. Niitä ei sääntely poistaisi. Laissa ei tule edistää minun mielestäni sellaista epävarmaa päätöksentekotapaa kirjoittamalla siitä säännöksiä. Yksimielinen päätös voi muuttua kokouksessa asiaa puitaessa ja harkittaessa. Harva asia, hyvät kollegat, yhdistyksissä on sellainen, että siihen voidaan vastata yksiselitteisesti "hyväksyn" tai "en hyväksy". Kokouksissa haetaan keskustellen päätöstä, eikä yleisen kokouksen ohi pidä mennä.
Arvoisa puhemies! Mielestäni kaikissa yhdistyksissä on myös säilytettävä talouden, tilien, toiminnan ja hallinnon tarkastus joko ammattitilintarkastajien suorittamana tilintarkastuksena tai maallikkojen suorittamana talouden, hallinnon, toiminnan tarkastuksena. Oikeusministeri on käsitykseni mukaan perustellut maallikkotarkastuksen lopettamista EU-direktiivillä. Tämä perustelu ei ole kestävä. Kuitenkaan suomalaiset yhdistykset eivät ole nimittäin EU:n osakeyhtiödirektiivin tarkoittamia yhtiöitä. Kyse on vain ja ainoastaan kansallisesta lainsäädännöstä, ei mistään muusta. Yhdistyksille tarkastus on tänä päivänä ja toivottavasti myös tulevaisuudessa osa tärkeää toimintaa toiminnan läpinäkyvyyden kannalta, erittäin tärkeä toiminnan muoto myös jäsenille ja myös ulkopuolisille sekä viranomaisille. Pienissä yhdistyksissä jäsentarkastus on yksi järjestödemokratian tärkeistä muodoista.
Arvoisa puhemies! Sain palautetta nuorilta tästä kyseisestä lakiesityksestä. Siellä todettiin, että toivottavasti sähköinen kokoontuminen tietyissä rajoissa sisällytetään lain lopulliseen versioon. Tämä helpottaisi monen yhdistyksen ja kansalaisjärjestön toimintaa. Nuoria on vaikea saada enää nykypäivänä kahvikuppikokouksiin. Etäkokoontumisen puolesta kannattaa liputtaa. Niin liputankin, mutta halusin nostaa nuo muutamat ongelmaiset asiat esille, ja ne eivät ole missään tapauksessa sama asia kuin se, että tulevaisuudessa internetissä tulisi tapahtumaan hyvin paljon tästä yhdistystoiminnasta. On hirveän vaarallista, jos näitä nyt oikeusministeriön esittämiä, esille nostamiani asioita viedään eteenpäin.
**************
**************
Juuri saimme myös tiedon, että kunta-alan työmarkkinaneuvotteluissa on päästy sopuun. Sen mitä tässä vaiheessa sain tietää kertoo, että sovitun mukaan nyt tulevat palkankorotukset kohdennetaan eri ammattiryhmille eri suuruisina ja korotuksen myös perustuvat samapalkkaisuusohjelmaan. Tämä taasen tarkoittaa sitä, että kokoomuksen tavoitteiden mukaan koulutetut, naisvaltaiset alat saavat muita enemmän. Tietojeni mukaan sopimuksen kustannusvaikutukset ovat kunnille 0,9 %. Sitten ensi vuonna asiaan palataan uusien palkankorotusten kanssa. Kyseinen ratkaisu on siis suuri ja koskee noin 380 000 kuntien työntekijää Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n, Kunta-alan unionin, Tekniikka ja Terveys KTN:n ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:n kohdalla.
Mutta nyt siis jo talolla jälleen. Aikainen herätys tänäänkin ja nyt kohta jo ympäristövaliokunnan avauskokoukseen ja siitä se taas alkaa sielläkin. Palaillaan.
.....
Päivä eduskunnassa näin päätökseen. Tänään valiokunnissa normaalit päivät ja asioita eteenpäin. Täysistunto perjantain tapaan lyhyt, mutta sitäkin mielenkiintoisempi. Itseasiassa olin ainoa joka ehti pitämään ministeri Tuija Braxin esittelypuheenvuoron jälkeen puheen yhdistyslain uudistamisesta ja hieman sitten väleihin debattia ja ministerin vastaus minulle. On erittäin tärkeää, että nyt yhdistyslakia uudistetaan ja mahdollistetaan mm. internetin käyttöä ja ns. online -kokouksia myös noin lain tasolla. Mutta uudistuksessa on muutama sellainen asia joihin ei nyt pitäisi mennä. Nostin ne tänään tikunnokkaan ja keskustelu varmasti jatkuu ensi viikolla.
Tässä puheenvuoroni tältä päivältä suoraan eduskunnan pöytäkirjasta välihuutoineen:
***************
***************
4. PERJANTAINA 5. HELMIKUUTA 2010 kello 13.05
2) Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 §:n ja puoluelain muuttamisesta
Lähetekeskustelu
Hallituksen esitys HE 267/2009 vp
Timo Heinonen /kok:
"Yhdistyslakia ollaan muuttamassa, niin kuin ministeri kertoi, ja varmasti on paikallaankin. Tuosta lain tekemisestä on jo 20 vuotta lähes kulunut aikaa, ja maailma on muuttunut. EU on tullut ja internet on tullut, ja tämä internet on avannut ennen muuta tarpeen myös yhdistyslain uudistamiselle. On varmasti tarpeellista miettiä sitä, millä tavalla yhdistykset toimivat Suomessa. Yhdistystoiminnan väitetty hiipuminen ei kuitenkaan ole totta. Ehkä toiminta ja toimintatavat ovat siirtyneet, muuttuneet ja ovat muuttumassa, ja siihen tuo edellä sanomani, muun muassa internetin osalta, on liittymässä.
Internetmaailmassa sähköisen kokoustamisen, äänestämisen, pöytäkirjan hyväksymisen rajat on syytä saada kirjattua lakiin erittäin selkeästi niin, että niihin päästään rakentamaan yleisesti hyväksyttyjä teknisiä tuotteita myös yhdistysten käyttöön. Ei voida jättää pelkästään vapaasti sähköpostia tämän tyyppisten järjestelmien varaan.
Meidän suomalaisten harrastustoiminta on saanut myös uusia muotoja, laajentunut ja monipuolistunut. Yhdistystoiminnan esteitä ja ongelmia on poistettava eikä suinkaan lisättävä. Jossain määrin tämänkin lain valmistelun vaiheissa tuntui siltä, että niinkin voisi tapahtua.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että myös toimintatapoja uudistetaan, mutta sen sijaan tuo niin sanottu offline-äänestäminen eli äänestäminen ennen kokousta tai sen jälkeen ei minun mielestäni ole perusteltua. Oikeusministeriö on edelleen esittämässä yhdistyslakiin etäosallistumisen muotona niin sanottua offline-osallistumista, niin että mahdollisuuden voisi saada äänestää ennen kokousta, ei tosin enää kokouksen jälkeen. Tämä on parannusta tuohon valmisteluun.
Mielestäni etäosallistuminen kokouksen aikana eli niin sanottu online-osallistuminen voidaan sallia esimerkiksi tietokoneen yhteydellä, jos säännöissä niin mainitaan, ja tietyistä rajatuista asioista, mutta tällaista offline-toimintaa ei pidä sallia mihinkään rekisteröityyn yhdistykseen. (Ed. Zyskowicz: Miksei?) Monet puolueet mutta myös työmarkkinajärjestöt, urheilun ja liikunnan järjestöt ja sosiaalialan järjestöt ovat vastustaneet tätä online-päätöksentekoa koko tämän valmisteluprosessin ajan.
Arvoisa puhemies! Hyvä edustajakollega Zyskowicz, mitään sellaista argumenttia ei ole tuotu esiin, joka antaisi aiheen muuttaa tätä käsitystä offline-äänestyksestä. Yksikään yhdistyslain asiantuntija ei ole kannattanut tällaista offline-mallia. Tällaista päätöksentekotapaa ei ole tiettävästi käytössä missään maassa. Yhtiökokouksissa ei käytetä offline-osallistumista vastoin joitakin väitteitä, ja ministeriön valmistelussa on annettu harhaanjohtavaa tietoa siitä, että tällä mallilla olisi merkittävää kannatusta. Offline on järjestödemokratian periaatteiden vastaista. Etäpäätöksenteko on aina pelkkä äänestys, ed. Zyskowicz, etukäteen asetetuista vaihtoehdoista. Menettely yhdistyksen kokouksessa on hyvin toisenlainen. Siinä on voitava käydä keskustelua, ehdotukset tehdään kokouksessa, tulee voida vastata kokouksessa, vaaleissa ehdotetut henkilöt voivat kieltäytyä ehdokkuudesta, asioita voidaan panna pöydälle, ja äänestyksissä voi olla useita peräkkäisiä äänestyksiä. Äänestyksiä voi tulla sellaisistakin asioista, jotka eivät ole olleet lainkaan esillä etä-äänestyksestä puhuttaessa. (Ed. Zyskowiczin välihuuto)
Arvoisa puhemies! Toinen ongelmainen asia tässä laissa on päätöksenteon tekeminen kokousta pitämättä. Lakiehdotuksen mukaan olisi mahdollista niin sanotusti yksimielisesti tehdä päätöksiä ilman kokousta. Mielestäni tämäkin on tarpeetonta ja aiheuttaa yhdistyselämässä sekaannusta. Jäsenet voivat jo nytkin tehdä päätöksiä kokousta pitämättä, mutta tähän liittyy oikeudellisia ongelmatilanteita. Niitä ei sääntely poistaisi. Laissa ei tule edistää minun mielestäni sellaista epävarmaa päätöksentekotapaa kirjoittamalla siitä säännöksiä. Yksimielinen päätös voi muuttua kokouksessa asiaa puitaessa ja harkittaessa. Harva asia, hyvät kollegat, yhdistyksissä on sellainen, että siihen voidaan vastata yksiselitteisesti "hyväksyn" tai "en hyväksy". Kokouksissa haetaan keskustellen päätöstä, eikä yleisen kokouksen ohi pidä mennä.
Arvoisa puhemies! Mielestäni kaikissa yhdistyksissä on myös säilytettävä talouden, tilien, toiminnan ja hallinnon tarkastus joko ammattitilintarkastajien suorittamana tilintarkastuksena tai maallikkojen suorittamana talouden, hallinnon, toiminnan tarkastuksena. Oikeusministeri on käsitykseni mukaan perustellut maallikkotarkastuksen lopettamista EU-direktiivillä. Tämä perustelu ei ole kestävä. Kuitenkaan suomalaiset yhdistykset eivät ole nimittäin EU:n osakeyhtiödirektiivin tarkoittamia yhtiöitä. Kyse on vain ja ainoastaan kansallisesta lainsäädännöstä, ei mistään muusta. Yhdistyksille tarkastus on tänä päivänä ja toivottavasti myös tulevaisuudessa osa tärkeää toimintaa toiminnan läpinäkyvyyden kannalta, erittäin tärkeä toiminnan muoto myös jäsenille ja myös ulkopuolisille sekä viranomaisille. Pienissä yhdistyksissä jäsentarkastus on yksi järjestödemokratian tärkeistä muodoista.
Arvoisa puhemies! Sain palautetta nuorilta tästä kyseisestä lakiesityksestä. Siellä todettiin, että toivottavasti sähköinen kokoontuminen tietyissä rajoissa sisällytetään lain lopulliseen versioon. Tämä helpottaisi monen yhdistyksen ja kansalaisjärjestön toimintaa. Nuoria on vaikea saada enää nykypäivänä kahvikuppikokouksiin. Etäkokoontumisen puolesta kannattaa liputtaa. Niin liputankin, mutta halusin nostaa nuo muutamat ongelmaiset asiat esille, ja ne eivät ole missään tapauksessa sama asia kuin se, että tulevaisuudessa internetissä tulisi tapahtumaan hyvin paljon tästä yhdistystoiminnasta. On hirveän vaarallista, jos näitä nyt oikeusministeriön esittämiä, esille nostamiani asioita viedään eteenpäin.
**************
**************
Juuri saimme myös tiedon, että kunta-alan työmarkkinaneuvotteluissa on päästy sopuun. Sen mitä tässä vaiheessa sain tietää kertoo, että sovitun mukaan nyt tulevat palkankorotukset kohdennetaan eri ammattiryhmille eri suuruisina ja korotuksen myös perustuvat samapalkkaisuusohjelmaan. Tämä taasen tarkoittaa sitä, että kokoomuksen tavoitteiden mukaan koulutetut, naisvaltaiset alat saavat muita enemmän. Tietojeni mukaan sopimuksen kustannusvaikutukset ovat kunnille 0,9 %. Sitten ensi vuonna asiaan palataan uusien palkankorotusten kanssa. Kyseinen ratkaisu on siis suuri ja koskee noin 380 000 kuntien työntekijää Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n, Kunta-alan unionin, Tekniikka ja Terveys KTN:n ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:n kohdalla.
Torstai, 04.02.10
Tästä se alkaa. Linnanmäen Peacock täyttyy musiikkimaailman väestä. On aika jakaa vuoden Emma-palkinnot.
Mutta nyt on autonnokka suunnattava Lopelta kohti työmaata ja Helsinkiä. Varataan aikaa aamuliikenteeseen nyt lumen keskellä reilummin. Ei tule kiire.
....
Hieman lumityöt tuota matkantekoa aamulla sotkivatkin. Erinomaisella laitteella lumipenkkoja poistettiin moottoritiellä ja jälki oli hyvää, mutta toisaalta toisen kaistan poissaolo käytöstä sumputti aamuliikennettä jonkin verran. Siksi siis syytä olla ainakin puolitoistakertaisella aikavarauksella liikenteessä tännepäin.
Tänään Valtion Liikuntaneuvosto kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen. Esillä mm. spottipuolen ansiomerkit tälle vuodelle ja erittäin isona mielenkiintoisena asiana olemme saamassa valmiiksi nyt suunta-asiakirjaa suurempien ns. valtakunnallisten liikuntapaikkojen rakentamisen tukemiseksi. Normaalimallihan on se, että urheilupuolen rakentamisen valtionosuus on 25 prosenttia kustannuksista, mutta kuitenkin enintään 600 000 euroa ja uimahallihankkeissa 750 000 euroa. Tämä ei kuitenkaan useinkaan riitä suurempien valtakunnallisten hankkeiden liikkeellesaamiseen ja siksi siis selvitämme nyt pelisääntöjä suurempien hankkeiden tukemiseksi. Palaan aiheeseen kun työ valmis. Sitten esillä vielä suurhankkeena Olympiastadionimme peruskorjaushanke ja myös liikunta- ja urheilupuolen arviointityö. Mielenkiintoinen kokous jälleen.
Nyt jo myös sivistysvaliokunnan kevätkausi avattu ja takana jo myös Hämeen kansanedustajien puheenjohtajapalaveri tulevista kokouksistamme. Jatkan siis edelleen puheenjohtajana ja nyt hieman tuossa katselimme kevään aiheita siis sellaisia mitkä ovat ennen muuta vaalipiirimme yhteisiä asioita joissa voisimme yli puoluerajojen puhaltaa yhteen hiileen. Tästähän jonkin aikaa sitten myös Ylen radiossa puhuin.
Nyt ryhmäkokoukseen, kyselytunnille, täysistuntoon ja illalla EMMA-Gaalaan. Siellä siis palkitaan vuoden 2009 musiikkimaailman parhaat kotimaiset artistit, yhtyeet, biisintekijät ja levyt jne. Mielenkiintoinen iltakin siis edessä.
....
Kello nyt jo yli yksitoista ja juuri Peacockista ja Circuksesta kotiin. Upea ilta musiikin ja hienojen esiintyjien seurassa. Nautin kertakaikkisen paljon. Uusi suomalainen musiikkivuosi on taas alkanut ja katsotaan tuleeko tästä samanlainen naisten rohmuntavuosi kuin 2009 oli. Illan ykköset Emmojen määrässä ja varmasti muutenkin siis Chisu ja Anna Puu. Nyt nukkumaan.
Keskiviikko, 03.02.10
Kunnanhallituksemme varapuheenjohtaja Saija Grönholm piti tänään kuntamme ja yrittäjiemme Y4-illan päätöspuheenvuoron. Itsekin jo vuosia taitaa olla koko ikänsä yrittäjänä toimineena Saijalla on vahva tieto yrittäjyydestä ja siitä miten tällä saralla voidaan saada tuloksia aikaan. Mielenkiintoinen loppupuheenvuoro. Jäin miettimään montaa asiaa.
"Niinistön puhemieskauden tulokset puhuvat puolestaan. Säästöä kertyi viime vuonna yli kuusi miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2006. Tämä tarkoittaa yli kymmenen prosentin vuosittaista säästöä. Montako sairaanhoitajaa saa kuudella miljoonalla eurolla? Väitän, että eduskunnan työskentelyedellytyksiin löysien karsiminen ei ole vaikuttanut pätkän vertaa".
Katajan koko blogi luettavissa hänen kotisivuillaan osoitteessa: www.sampsakataja.fi.
Itse uskon siihen, että kuitenkin hallituksen johdolla myös eduskunnassa voidaan jatkaa säästökuuria ja asioiden järkeistämistä. Siihen tässä talossa on paljon tarvetta ja varaa ja ainoa maamme historiassa joka siihen on määrätietoisesti tarttunut on puhemies Sauli Niinistö.
Mutta tänään siis kuulemme presidentin puheen valtiopäivien avajaisissa ja myös puhemies Niinistön puheen. Toivotaan, että hän edelleen jatkaa määrätietoisella linjallaan ja peräänkuuluttaa esimerkkiä ja esimerkinvoimaa johtamisessa ja vaikeista ajoista selviämisessä. Mitä muuta puheet esille nostaa sen päivä näyttää.
Nyt kuitenkin jo talolle. Aamuksi sovittuna töitä ja sitten illalla vielä mielenkiintoinen ilta Lopella Yrittäjäasioiden parissa. Olemme nostaneet nyt yhdeksi vahvaksi kehittämiskohteeksi kunnassamme. Yhteistyötä yrittäjäjärjestön kanssa on kehitetty ja lisätty, mutta myös aidosti ryhdytty toimeen sen eteen, että saisimme Lopelle lisää työpaikkoja ja se tarkoittaa siis uusia yrityksiä jne. Tänään aiheen parissa siis ilta.
....
Tänään saimme tärkeän tiedon, että puhemies Sauli Niinistö on valmis jatkamaan eduskunnan johdossa ja myös samalla tämänkin talon esimerkinnäyttöä. Oli mielenkiintoista seurata tänään miten kapinakenraalien hermo alkoi jo kiristää varsinkin kun arvostelua äänestysfarssille tuli joka puolelta. Niinistön vahva tukimies Heikki A. Ollila totesikin kuvaavasti Hesarissa, että "käsittääkseni farssin järjestäjistä aika monella on henkinen krapula". Saman lehden nettisivuilla perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner kuvasi minusta varsin hyvin tämän episodin: "Niinistö on puhemiehistä Kääriäisen kanssa parhaiten hoitanut homman. Koskinen on karkeasti syrjinyt perussuomalaisia ja suosinut omiaan. On järkevää, että pyritään säästämään ja näyttämään mallia. Jos kansanedustaja saa 1 200 käyntikorttia neljässä vuodessa, sen pitäisi riittää. Turha hyökätä Niinistön kimppuun, jos tilaa 200 lisää ja joutuu maksamaan 69 euroa. Ettäs kehtaakin."
No pääasia, että tälle työlle on vahva kansantuki ja eduskunnaltakin vaaditaan säästöä ja järkeistämistä.
Mutta päivään siis jo paljon muutakin. Valtiopäivien viralliset avajaiset menivät tutun perinteen mukaan. Presidentin ja puhemiehen puheet olivat hyvin ajassaolevia ja erittäin kantaakin ottavia. Esillä luonnollisesti taloustilanne ja mm. työttömyys ja nuorisotyöttömyys. Pidin myös hyvänä sitä, että laajalle yhteistyölle ja yhteiselle tahdolle tuli tukea myös näissä puheissa. Ilman vahvaa tahtoa emme tästä selviä ja turhalle politikoinnille ei nyt ole varaa eikä sijaa. Olin tyytyväinen, että Halonen korosti tätä laajaa yhteistyötä. Toivotaan, että sitä nyt löytyy tässä vaikeassa tilanteessa. Niin kuin Niinistö puheessaan totesi ei meillä ole varaa menettää yhtään sukupolvea. Tällä hän korosti sitä, että meidän tulee nyt pitää kovaa huolta lapsista ja nuorista. Näin teemme.
Ilta sitten tänään avajaisten jälkeisen täysistunnon jälkeen Lopella. Olimme sopineet valtuuston Y4-yrittäjäiltakoulun tälle illalle ja täytyy todeta, että oli mielenkiintoinen juttu. Olemme pääsemässä kuntamme ja yrittäjiemme kanssa tässä hieman "pilotoimaan" hommaa meidän maakunnassa ja toivotaan, että saamme hyviä tuloksia aikaan. Uskoisin, että meillä hyvät mahdollisuudet tässä menestyä. Kunnanhallituksemme puheenjohtaja Harri Nurmo ja hallituksen varapuheenjohtaja Saija Grönholm ovat kumpikin yrittäjiä. Itse valtuustonpuheenjohtajan pallilla istuva omaan yrittäjätaustaa ja myös Lopen Yrittäjien nykyinen puheenjohtaja Jarmo Laukkanen on sitten taasen myös valtuutettu. Tässä vain nyt muutama esimerkki siitä, että yrittäjänäkökulma on vahvasti mukana kuntamme nykyisessä päätöksenteossa. Ja niin kuin monia kertoja olemme kuulleet ja sen hyvin tiedämme, että yrityksistä hyötyy kaikki kuntalaiset. Kateellisuuteen ei siis ole syytä vaan tyytyväisyyteen jos tätäkin kautta esimerkiksi uusia yrityksiä ja työpaikkoja kuntaamme saamme. Tärkeää on muistaa myös tämä yrittäjä ja työntekijä myönteisyys kaikessa kunnan toiminnassa. Sitä ei saa unohtaa päivähoidon järjestämisessä, kaavoituksessa, lupa-asioissa ja ei missään. Klikki jossain on klikki toimivassa ketjussa josta siis hyötyy jokainen kuntalainen. Mutta katsotaan mitä saamme Y4:sen johdolla aikaan.
Tänään myös hieman palaveerasimme seutukuntamme SOTE-hankkeesta ja myös talousalueemme toisenasteenkoulutuksen Hyria Oy:n tilanteesta. Työtä tullee riittämään.
Tiistai, 02.02.10
Eilen opetusministerimme Henna Virkkunen jakoi seuraavat yhteensä 30 miljoonaa euroa ns. korvamerkittyä valtionavustusta perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Viime vuonnahan tuo raha meni ns. tasaisesti kaikille kunnille oppilaiden pääluvun mukaan, mutta toiveidemme mukaan nyt tänä vuonna hakemuksilla. Halusimme sivistysvaliokunnassa terävöittää ja varmistaa sen, että kyseinen raha menee ja käytetään sinne mihin se on tarkoitettu. Eli pienten ja hieman isompien koululaisten arjen parantamiseen. No nyt tuota luokkakoko rahaa eli valtionavustusta haki 235 koulutuksen järjestäjää ja potti jakoon.
Jo eilen sain todella kiitollisia viestejä monesta paikasta. Esimerkiksi Hämeenlinna sai hankerahaa yhteensä lähes 500 000 euroa ja esimerkiksi ja paljon puhuva ja kertova oli myös FB-viesti: ” "Vantaa kiittää, 2 miljoonaa euroa +44 opettajaa!! :)"
Aika kovia juttuja ja sellaisia mitä ei Suomessa ole ennen nähty. Lupasihan toki edellinenkin hallitus vastaavat rahat perusopetukseen, mutta silloin ei lupausta pidetty ja rahat hukkuivat johonkin muualle. Siis ne rahat jotka säästyivät peruskouluista ikäryhmien pienentyessä. Voi vain kysyä miten lyhyt näköistä oli tuo politiikka ja monen nuoren osalta jopa kohtalokasta. Vastuunkantajia ei siihen ole. Valitettavasti.
No onneksi nyt siis Sari Sarkomaan aloittamaan työtä jatketaan ja tätä POP eli Perusopetus paremmaksi rahaa käytetään yhteensä 200 miljoonaa euroa juuri tähän luokkakokojen pienentämiseen, mutta myös tuki- ja erityisopetuksen kehittämiseen, opettajien täydennyskoulutukseen ja lisäksi mm. koulujen kerhotoiminnan elvyttämiseen. Valtion erityisavustuksen saamisen edellytyksenä kerhoissa on ollut, että koulut ja kunnat järjestävät erisisältöistä kerhotoimintaa vähintään 3-5 tuntia viikossa. Kerhoja on startannut tuhansia.
POP-ohjelman painopisteenä ovat siis:
• tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien kehittäminen
• oppilaanohjauksen kehittäminen
• kerhotoiminta ja kodin ja koulun yhteistyö
• opetusryhmien pienentäminen
• opetustoimen täydennyskoulutus
• vieraiden kielten opetuksen kehittäminen
No hienoja uutisia nyt siis monesta kunnasta vaikka tiukkaa ja niukkaa monessa mielessä kuntavuosi tarjoaakin. Tärkeää olisi kuitenkin muistaa, että säästöt lapsista ja nuorista eivät useinkaan ole säästöjä vaan pikemminkin huomenna menoja. Siksi itse olen tiukkaan yrittänyt olla puhumassa mm. opettajien ja kasvatusalan ammattilaisten lomautuksien välttämiseksi jne.
Henna totesi eilen tästä luokkakokorahasta varsin hyvin ”Ryhmäkoko vaikuttaa keskeisesti opetuksen laatuun. Ryhmäkoot on tärkeä pitää kohtuullisina myös taloudellisesti tiukkoina aikoina, sillä opettajalla on oltava riittävästi aikaa oppilaalle ja mahdollisuus huomioida hänen yksilölliset tarpeensa.” Tuo enemmän kuin helppo allekirjoittaa ja alleviivata. Toivotaan, että tämä muistetaan nyt kunnissamme ja kiristetään vyötä hieman toisaalta.
Nyt jaetun POP-rahan luokkakokojen pienentämiseen opetuksen järjestäjä voi käyttää valtionavustusta henkilöstön palkkakustannuksiin, jakotuntien lisäämiseen sekä resurssiopettajien lisäämiseen eli opettajien samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa. Hakemusten mukaan rahoitusta tultaneen käyttämään suurin osa juuri jakotuntien lisäämiseen. Toisaalta suurimmat kunnat suunnittelevat myös uusien opetusryhmien perustamista sekä resurssiopettajien palkkaamista niin kuin tuo Vantaankin esimerkki kertoo. Hyvä niin.
Mutta nyt siis eduskuntaa kohden. Aamusta töitä hoidettavana ja sitten kello kymmenen eduskuntaryhmän järjestäytyminen ja mm. mielenkiintoinen puheenjohtajiston valinta. Katsotaan mitä päivä tuo. Niin ja sitten puoliltapäivin puhemiehistön vaali. Aivan mahtavalla tavalla puhemies Sauli Niinistö vastasi eilen Ilta-Sanomissa kansanedustajien Kimmo Kiljusen ja Sinikka Hurskaisen itkuun mm. loppuneista käyntikorteista ja siitä, että on joutunut lentämään Euroopan lentoja vain turistiluokassa. Onhan se kauheaa. Niinistö totesi, että ”nyt se on sitten kansanedustajien valittavissa. Minä ilmoitan, että linjani jatkuu”. Juuri tällaista suoraselkäisyyttä ja rohkeuttakin maamme nyt tarvitsee ja eduskunnan on hyvä olla tässä esimerkkinä. Annan täyden tukeni Niinistön järkeistämislinjalle tässäkin talossa.
....
Kello 16.07 ja nyt vasta koneelle. Hieman yhteyden aamun jälkeen takkuilleet. Mitäs päivästä. No ei voi todeta kuin, että on lapsellisuus tässäkin talossa huipussa. Puhemies Sauli Niinistö on hieman ottanut menokuria tässäkin talossa käyttöön niin kuin olen useamman kerran todennut. Miljoonia on säästynyt ja monia eri toimintoja ja tapoja on järkeistetty. Tämä myös äärimmäisen tärkeää tässä tilanteessa missä kaikkialla joudutaan elämään todella tiukan euron aikaan. Olisi todella törkeää, jos maassamme olisi yksi pesäke - eduskunta - johon ei mikään taloustilanne ja säästöpaine ulotu. Siinä sitä olisi esimerkkiä suomalaisille kerrakseen.
No mikä oli tilanne. Omien etujensa pieneen kiristykseen pettyneet ja katkeroituneet kansanedustajat osoittavat mieltään puhemiehen vaalissa. Siis osoittavat mieltään puhemies Sauli Niinistölle siitä, että eduskuntakin on osaltaan nyt hänen johdolla mukana säästötoimenpiteisessä. Äänestyslappuihin protestiääniä ja lapsellista kiukuttelua. No onneksi toimille vahva kansan tuki ja työtä on syytä jatkaa. Jotain tästä kertoo mm. Ilta-Sanomien tuore kysely missä lähes 16 000 suomalaisesta tukensa Niinistölle puhemiehen työssä antaa 80 prosenttia. Iltalehden kyselyssä yli 9200 suomalaisesta 92% pitää Niinistöä oikea ja sopivana henkilö eduskunnan johtoon. Ja vielä esimerkiksi Uusi Suomi -verkkolehti kysyi mielipidettä eduskunnan säästöistä. Niinistön toimille (kello 16.56) 88% tuki lauseella "Oikein - eduskunta tuhlaa liikaa". Tehdyllä työllä siis todellakin vahva kansan tuki.
Ja monessa paikassa on edelleen järkeistämisen varaa ja toivotaan, että sillä tiellä nyt Niinistön johdolla jatketaan. Niinistö totesikin sanoissaan eduskunnalle valintansa jälkeen, että "toivon, että kansanedustajat osoittaisivat tahtoa antaa esimerkkiä vaikeina aikoina". Hän myös totesi, että eduskunnan on "niukkuutta jaettaessa" tärkeää harjoittaa omissa toiminnoissaan vähintään vastaavaa niukkuutta. Ja voin itse todeta, että kovinkaan niukaksi ei tämä talo ole vielä mennyt. Niukkuus on todellakin väärä sana. Mutta esimerkkiä nyt kuitenkin. Niinistö totesikin, että "vain omaa esimerkkiä antanut voi uskottavasti velvoittaa muita".
Ehkä tilanteen lapsellisuutta kuvasi parhaiten Jyrki Katainen toteamalla Iltalehdessä, että "Tämä on surullinen farssi. Eräät kansanedustajat kokivat tarpeelliseksi viedä eduskunnalta arvovaltaa ja käyttäytyä täysin sopimattomalla tavalla". "Olen tuohtunut, minua nolottaa eduskunnan arvovallan kannalta".
Muiden puhemiesten vaaleissa valinnat menivät vanhaan tapaan. Demarileirissä myrskysi oikein kunnolla kun hämäläisistä Johannes Koskinen jäi jälleen kerran Eero Heinäluoman tallomaksi. Heinäluoma otti itselleen Tarja Filatovilta äänestyksen jälkeen eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikan. Erikoista tuossa valinnassa oli se, että puheenjohtaja Jutta Urpilainen kertoi Heinäluoman olevan hänen valintansa niin tästä huolimatta eduskunaryhmä kapinoi vastaan ja äänestytti puheenjohtajan paikan. Äänestystappiosta suivaantuneena Filatov istutettiin sitten sivuun törkkäistyn Koskisen paikalle eduskunnan puhemieheksi. Itse isonsalin äänestyksissä me emme sortuneet demarien lapsellisuuskikkailuun vaan äänestimme ja annoimme tuen puolueen valitsemalla ehdokkaalle niin Seppo Kääriäisen kuin Tarja Filatovinkin kohdalla. Ja niin kuin aiemmin totesinkin niin Kääriäinen ansaitsi ehdottomasti täyden tukeni Niinistön tapaan puhemiesvaalissa. Hän on istuntosalissa äärimmäisen tasapuolinen, rehti ja hyvä puhemies ja erittäin rakentava persoona myös talossa muutenkin. Olen iloinen hänen jatkostaan.
No mitä tästä opimme. Hiekkalaatikko leikit siis jatkuvat ja lapsellinen kiukuttelu. Mutta vastuunkannolle ja esimerkille on maassamme nyt enemmän kuin koskaan tarvetta ja tässä työssä Sauli Niinistö on yksi keskeisimpiä suunnanäyttäjiämme ja näyttää siltä, että myös kokoomus puolueena suoraselkäisin.
Nyt juuri siis puhemiesten vaalit ohi ja nyt jo myös Yle Hämeen Politiikan Puhemylly. Siellä samoja teemoja ja mm. tulevan vuoden vaikeita talousasioita. Pelkään miten tällainen talo pystyy vakavia asioita hoitamaan jos tavat päiväntapaisia.
....
Kello 21.48 ja hetki sitten eduskunnasta pois. Pitkä päivä siis takana ja erikoinenkin. Olen tässä kiitellyt teitä monesti saamastani palautteesta ja kommenteista, mutta nyt täytyy kyllä todeta, että tällaista viestimäärää ja palautemäärää ei ole pitkään aikaan tullut kuin nyt. Huikea tuki Sauli Niinistölle siis teiltäkin. Olen valtaosan kanssa teistä täysin samaa mieltä. Esimerkinnäyttäjiä maamme nyt tarvitsee. Se tämän päivän opetus.
Jo eilen sain todella kiitollisia viestejä monesta paikasta. Esimerkiksi Hämeenlinna sai hankerahaa yhteensä lähes 500 000 euroa ja esimerkiksi ja paljon puhuva ja kertova oli myös FB-viesti: ” "Vantaa kiittää, 2 miljoonaa euroa +44 opettajaa!! :)"
Aika kovia juttuja ja sellaisia mitä ei Suomessa ole ennen nähty. Lupasihan toki edellinenkin hallitus vastaavat rahat perusopetukseen, mutta silloin ei lupausta pidetty ja rahat hukkuivat johonkin muualle. Siis ne rahat jotka säästyivät peruskouluista ikäryhmien pienentyessä. Voi vain kysyä miten lyhyt näköistä oli tuo politiikka ja monen nuoren osalta jopa kohtalokasta. Vastuunkantajia ei siihen ole. Valitettavasti.
No onneksi nyt siis Sari Sarkomaan aloittamaan työtä jatketaan ja tätä POP eli Perusopetus paremmaksi rahaa käytetään yhteensä 200 miljoonaa euroa juuri tähän luokkakokojen pienentämiseen, mutta myös tuki- ja erityisopetuksen kehittämiseen, opettajien täydennyskoulutukseen ja lisäksi mm. koulujen kerhotoiminnan elvyttämiseen. Valtion erityisavustuksen saamisen edellytyksenä kerhoissa on ollut, että koulut ja kunnat järjestävät erisisältöistä kerhotoimintaa vähintään 3-5 tuntia viikossa. Kerhoja on startannut tuhansia.
POP-ohjelman painopisteenä ovat siis:
• tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien kehittäminen
• oppilaanohjauksen kehittäminen
• kerhotoiminta ja kodin ja koulun yhteistyö
• opetusryhmien pienentäminen
• opetustoimen täydennyskoulutus
• vieraiden kielten opetuksen kehittäminen
No hienoja uutisia nyt siis monesta kunnasta vaikka tiukkaa ja niukkaa monessa mielessä kuntavuosi tarjoaakin. Tärkeää olisi kuitenkin muistaa, että säästöt lapsista ja nuorista eivät useinkaan ole säästöjä vaan pikemminkin huomenna menoja. Siksi itse olen tiukkaan yrittänyt olla puhumassa mm. opettajien ja kasvatusalan ammattilaisten lomautuksien välttämiseksi jne.
Henna totesi eilen tästä luokkakokorahasta varsin hyvin ”Ryhmäkoko vaikuttaa keskeisesti opetuksen laatuun. Ryhmäkoot on tärkeä pitää kohtuullisina myös taloudellisesti tiukkoina aikoina, sillä opettajalla on oltava riittävästi aikaa oppilaalle ja mahdollisuus huomioida hänen yksilölliset tarpeensa.” Tuo enemmän kuin helppo allekirjoittaa ja alleviivata. Toivotaan, että tämä muistetaan nyt kunnissamme ja kiristetään vyötä hieman toisaalta.
Nyt jaetun POP-rahan luokkakokojen pienentämiseen opetuksen järjestäjä voi käyttää valtionavustusta henkilöstön palkkakustannuksiin, jakotuntien lisäämiseen sekä resurssiopettajien lisäämiseen eli opettajien samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa. Hakemusten mukaan rahoitusta tultaneen käyttämään suurin osa juuri jakotuntien lisäämiseen. Toisaalta suurimmat kunnat suunnittelevat myös uusien opetusryhmien perustamista sekä resurssiopettajien palkkaamista niin kuin tuo Vantaankin esimerkki kertoo. Hyvä niin.
Mutta nyt siis eduskuntaa kohden. Aamusta töitä hoidettavana ja sitten kello kymmenen eduskuntaryhmän järjestäytyminen ja mm. mielenkiintoinen puheenjohtajiston valinta. Katsotaan mitä päivä tuo. Niin ja sitten puoliltapäivin puhemiehistön vaali. Aivan mahtavalla tavalla puhemies Sauli Niinistö vastasi eilen Ilta-Sanomissa kansanedustajien Kimmo Kiljusen ja Sinikka Hurskaisen itkuun mm. loppuneista käyntikorteista ja siitä, että on joutunut lentämään Euroopan lentoja vain turistiluokassa. Onhan se kauheaa. Niinistö totesi, että ”nyt se on sitten kansanedustajien valittavissa. Minä ilmoitan, että linjani jatkuu”. Juuri tällaista suoraselkäisyyttä ja rohkeuttakin maamme nyt tarvitsee ja eduskunnan on hyvä olla tässä esimerkkinä. Annan täyden tukeni Niinistön järkeistämislinjalle tässäkin talossa.
....
Kello 16.07 ja nyt vasta koneelle. Hieman yhteyden aamun jälkeen takkuilleet. Mitäs päivästä. No ei voi todeta kuin, että on lapsellisuus tässäkin talossa huipussa. Puhemies Sauli Niinistö on hieman ottanut menokuria tässäkin talossa käyttöön niin kuin olen useamman kerran todennut. Miljoonia on säästynyt ja monia eri toimintoja ja tapoja on järkeistetty. Tämä myös äärimmäisen tärkeää tässä tilanteessa missä kaikkialla joudutaan elämään todella tiukan euron aikaan. Olisi todella törkeää, jos maassamme olisi yksi pesäke - eduskunta - johon ei mikään taloustilanne ja säästöpaine ulotu. Siinä sitä olisi esimerkkiä suomalaisille kerrakseen.
No mikä oli tilanne. Omien etujensa pieneen kiristykseen pettyneet ja katkeroituneet kansanedustajat osoittavat mieltään puhemiehen vaalissa. Siis osoittavat mieltään puhemies Sauli Niinistölle siitä, että eduskuntakin on osaltaan nyt hänen johdolla mukana säästötoimenpiteisessä. Äänestyslappuihin protestiääniä ja lapsellista kiukuttelua. No onneksi toimille vahva kansan tuki ja työtä on syytä jatkaa. Jotain tästä kertoo mm. Ilta-Sanomien tuore kysely missä lähes 16 000 suomalaisesta tukensa Niinistölle puhemiehen työssä antaa 80 prosenttia. Iltalehden kyselyssä yli 9200 suomalaisesta 92% pitää Niinistöä oikea ja sopivana henkilö eduskunnan johtoon. Ja vielä esimerkiksi Uusi Suomi -verkkolehti kysyi mielipidettä eduskunnan säästöistä. Niinistön toimille (kello 16.56) 88% tuki lauseella "Oikein - eduskunta tuhlaa liikaa". Tehdyllä työllä siis todellakin vahva kansan tuki.
Ja monessa paikassa on edelleen järkeistämisen varaa ja toivotaan, että sillä tiellä nyt Niinistön johdolla jatketaan. Niinistö totesikin sanoissaan eduskunnalle valintansa jälkeen, että "toivon, että kansanedustajat osoittaisivat tahtoa antaa esimerkkiä vaikeina aikoina". Hän myös totesi, että eduskunnan on "niukkuutta jaettaessa" tärkeää harjoittaa omissa toiminnoissaan vähintään vastaavaa niukkuutta. Ja voin itse todeta, että kovinkaan niukaksi ei tämä talo ole vielä mennyt. Niukkuus on todellakin väärä sana. Mutta esimerkkiä nyt kuitenkin. Niinistö totesikin, että "vain omaa esimerkkiä antanut voi uskottavasti velvoittaa muita".
Ehkä tilanteen lapsellisuutta kuvasi parhaiten Jyrki Katainen toteamalla Iltalehdessä, että "Tämä on surullinen farssi. Eräät kansanedustajat kokivat tarpeelliseksi viedä eduskunnalta arvovaltaa ja käyttäytyä täysin sopimattomalla tavalla". "Olen tuohtunut, minua nolottaa eduskunnan arvovallan kannalta".
Muiden puhemiesten vaaleissa valinnat menivät vanhaan tapaan. Demarileirissä myrskysi oikein kunnolla kun hämäläisistä Johannes Koskinen jäi jälleen kerran Eero Heinäluoman tallomaksi. Heinäluoma otti itselleen Tarja Filatovilta äänestyksen jälkeen eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikan. Erikoista tuossa valinnassa oli se, että puheenjohtaja Jutta Urpilainen kertoi Heinäluoman olevan hänen valintansa niin tästä huolimatta eduskunaryhmä kapinoi vastaan ja äänestytti puheenjohtajan paikan. Äänestystappiosta suivaantuneena Filatov istutettiin sitten sivuun törkkäistyn Koskisen paikalle eduskunnan puhemieheksi. Itse isonsalin äänestyksissä me emme sortuneet demarien lapsellisuuskikkailuun vaan äänestimme ja annoimme tuen puolueen valitsemalla ehdokkaalle niin Seppo Kääriäisen kuin Tarja Filatovinkin kohdalla. Ja niin kuin aiemmin totesinkin niin Kääriäinen ansaitsi ehdottomasti täyden tukeni Niinistön tapaan puhemiesvaalissa. Hän on istuntosalissa äärimmäisen tasapuolinen, rehti ja hyvä puhemies ja erittäin rakentava persoona myös talossa muutenkin. Olen iloinen hänen jatkostaan.
No mitä tästä opimme. Hiekkalaatikko leikit siis jatkuvat ja lapsellinen kiukuttelu. Mutta vastuunkannolle ja esimerkille on maassamme nyt enemmän kuin koskaan tarvetta ja tässä työssä Sauli Niinistö on yksi keskeisimpiä suunnanäyttäjiämme ja näyttää siltä, että myös kokoomus puolueena suoraselkäisin.
Nyt juuri siis puhemiesten vaalit ohi ja nyt jo myös Yle Hämeen Politiikan Puhemylly. Siellä samoja teemoja ja mm. tulevan vuoden vaikeita talousasioita. Pelkään miten tällainen talo pystyy vakavia asioita hoitamaan jos tavat päiväntapaisia.
....
Kello 21.48 ja hetki sitten eduskunnasta pois. Pitkä päivä siis takana ja erikoinenkin. Olen tässä kiitellyt teitä monesti saamastani palautteesta ja kommenteista, mutta nyt täytyy kyllä todeta, että tällaista viestimäärää ja palautemäärää ei ole pitkään aikaan tullut kuin nyt. Huikea tuki Sauli Niinistölle siis teiltäkin. Olen valtaosan kanssa teistä täysin samaa mieltä. Esimerkinnäyttäjiä maamme nyt tarvitsee. Se tämän päivän opetus.
Maanantai, 01.02.10
Poikkeuksellisen pitkät valtiopäivät käynnistyvät siis tällä viikolla keskiviikkona. Kevät ja alkava istuntovuosi kestää siis aina vuoden 2011 kevääseen asti, kun seuraavat eduskuntavaalit siirtyvät maaliskuulta kuukaudella eteenpäin huhtikuulle 2011. No itseasiassa ei tämä teetä työtä kuin yhden lainkäsittelyn verran lisää, mutta muuten alkava vuosi tullee olemaan tiukka, vaativa ja pitkä. Vastuullisuutta tarvitaan.
Yksi tarkimmin seurattavia asioita on varmasti talouden kehittyminen ja työttömyysluvut. On tärkeää nyt nostaa aivan ehdottomaksi ykkösteemaksi työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden ehkäisy. Tähän valtiovarainministeri Jyrki Katainen jo lupasikin kiireisen ensimmäisen lisäbudjetin heti nyt alkuvuodesta.
Miten talous sitten tulee kehittymään niin siitä on erilaisia arvioita. Viimeisimmät uutiset lupailevat jo hieman parempaa ja käänne on jokatapauksessa jo tapahtunut. Tosin on mahdollista, että talous käyttäytyy ns. tuplaveen tapaan eli nyt nousun alettua tullee jälkijäristys ja uusi niiaus. Toivotaan, että niin ei käy.
Valtiovarainministerin viimeisimmän suhdannekatsaukse 18.12.2009 mukaan tämän vuoden BKT:n kasvu olisi noin 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 2011 kasvu olisi 2,4 prosenttia. Työttömyydessä luvut vielä pahenevat ja rumimmat luvut nähtäneen tulevana keväänä. Työttömyysaste olisi tänä vuonna 2010 keskiarvona noin 10,5 %. Kevään suurempia työttömyyslukuja tasoittaisi siis ensi syksy, jolloin työttömyyden arvioidaan helpottavan ja vuonna 2011 tämän hetken arvioiden mukaan pitäisi päästä kymmenen alle noin 9,6 prosenttiin.
Itseasiassa tänään maanantaina helmikuun ensimmäisenä päivänä saamme lisää tietoa, kun julkistetaan ylijohtaja Jukka Pekkarisen raportti, jossa arvioidaan julkisen talouden tilaa tällä vuosikymmenellä. Tämän tulee olemaankin kova paikka. Vaikka suuri laiva onkin nyt kääntynyt kohti myötätuulta niin julkinentalous heikentyy sekä nykyisen taantuman että jatkossa ikääntymisen vuoksi. On kiistatta totta, että sen tasapainottamiseksi on pystyttävä tekemään rakenteellisia uudistuksia, kuten palvelurakenteen tehostaminen ja työurien pidentäminen.
Iso kysymys on sitten myös verotus. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmä tekee työtä paraikaa verotuksen kokonaisuudistuksen parissa. Ryhmän aikataulu on asetettu kuluvan vuoden loppuun, mutta on myös puhuttu siitä, että joitain esityksiä voitaisiin saada pöytään jo aiemminkin. Ehkä jopa koko työryhmäraportti kokonaisremontista. Valtiovarainministeri, puheenjohtajamme Jyrki Katainenhan on todennut, että verojärjestelmän uudistaminen voisi tulla kyseeseen vielä tämän hallituskauden puolella ja tätäkin silmällä pitäen olemme myös omassa puolueessamme perustaneet työryhmän tekemään esitystä kokoomuksen painotuksista verotuksen tulevaisuudessa. Ryhmää johtaa luonnollisesti Katainen itse ja vaikka verotuksesta onkin pääasiassa kyse niin olemme nostaneet ryhmän tehtäväksi hyvinvointivaltion pelastamisen. Se on nyt kokoomuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä tämän taantuman kourissa.
On tärkeää keskustella nyt kokokonaisuudesta ja esimerkiksi Vihreiden puheenjohtajan Anni Sinnemäen tekemiin heittoihin ei saisi olla varaa. Sinnemäkihän puhui täydellisen tietämättömästi yritysten verotuksesta tammikuulla.
Sinnemäkihän vaati loppua listaamattomien yritysten maksamiin osinkoihin. Totuudesta ei välitetty vaan tiedote oli tehty kansaanmeneväksi antaen kuvan, että edelleen työtuloja kikkailtaisiin verovaipaiksi osingoiksi. Populismillä ei ole siis rajaa.
Sinnemäki jätti kertomatta järjestelmän kokototuuden. Usein populismi perustuukin juuri tähän. Ennen kuin osinkoihin päästään käsiksi eli osinkoa voidaan maksaa on yrittäjä maksanut veroa yrityksen kautta jo yli 350.000 euroa. Vihreiden verovapaaksi väittämää osinkoa voidaan nostaa siis vasta, kun yhtiön nettovarallisuus on 1.000.000 euroa. On huomattava, että jotta yritys voi ylipäänsä maksaa osinkoa, sen on tehtävä voittoa, jota jo siis verotetaan yrityksen tasolla 26 prosentin yhteisöverokannan mukaan. Yhteisöveron maksamisen jälkeen listaamattomien yritysten osakkaiden osinkoverotus riippuu yrityksessä olevasta nettovarallisuuden määrästä sekä siitä, jaetaanko osinkona korkeintaan 9 prosenttia nettovarallisuudesta. Osakas voi nostaa enintään 90 000 euroa osinkoa ilman kahdenkertaista verotusta, mikäli osinkona jaetaan korkeintaan 9:ää prosenttia vastaava osuus verrattuna yrityksen nettovarallisuuteen ja nettovarallisuus on riittävä. 90 000 euron osinko edellyttää vähintään miljoonan euron nettovarallisuutta sekä merkittävää voittoa. Tällaisiin osinkotuloihin pääsevät vain harvat yrittäjät. Nettovarallisuuteen liittyvä osinkoverotus kannustaa yrityksiä vahvistamaan taseitaan. Ne toimivat puskureina vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja ovat osaltaan mahdollistaneet laajoista irtisanomisista pidättäytymisen.
No tätä aihetta käsittelin jo aiemmin täällä, mutta ansaitsee hieman oikaisua edelleen. On valitettavaa, että yrittäjiämme mustamaalataan noin ja annetaan työpaikkoja luovista yrittäjistä ja maahamme sijoittavista yrittäjistä täydellisen väärä kuva. Ennemmin työministeri Sinnemäen kannattaisi nyt keskityttä yhteistyöhön yrittäjien kanssa pelastaakseen maamme tuhoisalta työttömyydeltä. Työpaikat syntyvät yrityksiin ja vain menestyvä yritys työllistää.
Mutta tämä vain tässä nyt esimerkkinä siitä miten lyhytnäköisellä populismilla voidaan mennä verokeskustelussa pahan kerran metsään. Nyt on siis keskityttävä kokonaisuuteen niin, että tulemme pelastamaan hyvinvointiyhteiskuntamme myös tämän talouden taantuman jälkeenkin. On siis selvää, että yritys- ja pääomatuloverotus ovat muutospaineiden alla, koska toisaalta valtiontalouteen tarvitaan verotuloja, mutta toisaalta tarvitaan myös tehokkaampaa yrittäjyyteen, kasvuyrittäjyyteen ja työllistämiseen kannustamista. On siis varmistettava, että Suomessa on jatkossakin kannattavaa yrittää sekä työllistää itsensä ja muita.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen totesikin tammikuun lopulla, että ansiotuloverotusta ei valtiontalouden paineista huolimatta pitäisi ainakaan kiristää, jotta työn tekeminen ja työn teettäminen olisi aina kannattavaa.
Näinä päivinä odotamme myös työnantajien ja työntekijöiden ratkaisua työurien pidentämiseen.
Jukka Ahtelan työelämäryhmä pääsi jo ratkaisuun ja tänään saamme esityksen käsiimme ja Jukka Rantalan eläkeneuvotteluryhmä vielä jatkaa neuvotteluja työnsä valmiiksi saamiseksi. Neuvottelut ovat olleet vaikeita ja haaste on suuri. Työryhmien olisi saatava aikaan ehdotukset, joilla nostetaan todellista eläkkeellejäämisikää kolmella vuodella.
Samaan aikaan useilla aloilla on käynnissä tai tässä lähiaikoina käynnistymässä työsopimusneuvotteluita. Esimerkiksi haastavaksi tiedetty kuntapöytä käy neuvotteluita parhaillaan eikä ensimmäinen istuminen odotetusti tuottanut tulosta. Työmarkkinoiden sopimuspöydissä päätetään tänä keväänä myös työpaikoista tai työttömyydestä. Hallitus on putsannut pöydän työllisyyttä edistäville sopimuksille.
Monella muullakin saralla keväällä tapahtuu. Sosiaaliturvauudistusta valmistellut Sata-komitea sai laajan esityksensä valmiiksi joulun alla. Tänä keväänä keskustellaan, millä aikataululla eri esityksiä voidaan lähteä viemään eteenpäin. Esillä on myös terveydenhuoltolain kokonaisuudistus. Esitykseen tehdään parhaillaan viimeisiä muotoiluja ja jo nyt on tiedossa, että raja-aita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä madaltuu ja potilaan valinnanvapautta lisätään.
Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on tarkoitus antaa eduskunnalle myös tänä keväänä. Keskustelua aiheesta käydään edelleen STM:n sote-aluemalliesityksen eli ns. Risikon mallin sekä Keskustan terveyspiirimallin pohjalta. Tässäkin on siis ratkaisujen aika lähellä. Hyvä niin
Myös sivistyspuolella tapahtuu. Alkuvuonna työstimme Kokoomuksen Osaamisen ja Sivistyksen työryhmässä malliamme mm. opintotukiuudistukseen ja myös perusopetuslain uudistus etenee meillä sivistysvaliokunnassa nyt heti helmikuun aikana. Tarkoitus on saada urakka valmiiksi nyt istuntokauden alkajaisiksi ja laki voimaan ensi syyslukukauden alussa. Esitys lähtee mm. siitä, että erityisopetuksessa oppilaan oikeutta varhaiseen ja ennalta ehkäisevään tukeen vahvistetaan
Peruskoulun tuntijakotyöryhmällä on aikaa saada mietintönsä valmiiksi vappuun mennessä, ja tällöin työryhmä ottaa kantaa myös oppituntimäärän lisäämiseen. Itse uudistus on osa laajempaa opetussuunnitelmauudistusta, josta valtioneuvosto päättää vuonna 2011 ja käytännössä koulupäivien pidentyminen merkitsisi oppilaille noin 2-3 viikkotuntia lisäopetusta. Me olemme kokoomuksen vaatineet, että nämä tunnit käytettäisiin pääosin taito- ja taideaineisiin, eli käsitöihin, kuvaamataitoon, liikuntaan ja musiikkiin. Itsehän aiheesta kirjoitin laajemmin tässä tammikuussa ja tuo kirjoitukseni on luettavissa myös nyt täällä kotisivuillani Kynästä-sivulla. Samassa kirjoituksessa pohdin myös hieman opintotukiuudistusta kuin myös päivähoitolain kokonaisuudistustakin.
Hallitusohjelmaanhan on kirjattu, että päivähoitolain uudistus toteutetaan nyt lähes 40 vuoden odotuksen jälkeen. Nykyinen lakihan on vuodelta 1973 ja lakiteknisesti ja sisällöllisesti monin paikoin vanhanaikainen. Lain uudistaminen on ollut vaikea prosessi, sillä hallinnon siirron on nähty nivoutuvan lain uudistamiseen. Nyt uudistusta luonnostellaan paraikaa STM:ssä ja varhaiskasvatuksen hallinnon siirtoa pohtii selvitysryhmä, jonka toimiaika päättyy 28.2.2010. Me olemme kokoomuksen lähteneet siitä, että varhaiskasvatuksen hallinto siirretään opetustoimen alaisuuteen, koska varhaiskasvatus on osa kasvatus- ja koulutuspalveluita, eikä osa sosiaalihuoltoa.
No kevättä tulee värittämään myös keskustelut energiakysymyksistä. Kolme yhtiötä on hakenut lupaa rakentaa uusi ydinvoimala: Fennovoima, Fortum ja TVO. Maassammehan on tällä hetkellä 4 toimivaa voimalaa: Fortumilla kaksi Loviisassa ja TVO:lla kaksi Olkiluodossa. TVO rakentaa parhaillaan kolmatta voimalaa Olkiluotoon.
Kokoomus on kannattanut lupien antamista kaikille tiukat turvallisuus- ja ympäristönormit täyttäville hakemuksille, koska tarvitsemme merkittävästi lisää päästötöntä ja edullista sähköä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaamiseksi. Valtioneuvosto tehnee päätöksen asiasta ministeri Mauri Pekkarisen esityksestä kevätkaudella ja nyt tiedossa olevan aikataulun mukaan käsittely tapahtuisi pääasiassa syyskaudella.
Myös tuulivoiman syöttötariffi on edelleen valmistelussa, vaikka itse syöttötariffimallista on saatu työryhmän esitys jo viime syksynä. Paraikaa vielä selvitetään, miten syöttötariffimaksujen kerääminen ja maksatus tuulivoiman tuottajille toteutetaan järkevimmin ja samaan aikaan myös Windfall-vero on edelleen valmisteluvaiheessa VM:ssä. Tämän kevään aikana selvitetään myös sähköveron osalta, miten teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä voidaan parantaa.
Kevään aikana pöydällemme tulee myös monta muuta isoa lakikokonaiuutta. Mm. ulkomaalaislain muuttaminen ja perustuslainkin uudistus sekä kaivoslaki, kilpailulaki ja hallituksen esitys (HE 277/2009 vp) vesilainsäädännön uudistamiseksi ja myös työalla on kunta- ja palvelurakenneuudistus, valmiuslain uudistaminen, EU:n kasvu- ja työllisyysstrategia EU2020 ja myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulee varmasti puhuttamaan. Varmasti tästä jotain jäi puuttumaankin, mutta nostellaan niitä esille täällä kevään mittaan ja näihin kaikkiin edelläoleviin palataan varmasti vielä monta kertaa.
....
Tänään vielä päivä Lopella ennen valtiopäivien alkua. Tänään istumme illansuun kotikunnan asioiden parissa puheenjohtajiston pöydässä. Tarkoitus hieman viitoittaa tulevaa vuotta täälläkin nyt uomiinsa ja esillä mm. elinkeinopolitiikkaa, asunto- ja maakysymyksiä ja myös seutukuntamme laajempi Sote-uudistustyö. Mutta sitä ennen töiden pariin vielä täällä kotona. Työpino on aikamoinen ja se ei madallu kuin tekemällä.
....
Hieman hymyillen olen seurannut tuota vasemmistokapinaa puhemies Sauli Niinistöä kohtaan. Näyttää siltä, että osalle kansanedustajia eduskunta on edelleen paikka jonka ei tarvitse olla missään yhteydessä arkipäivään tai arkitalouteen. Vaikka työttömiä olisi kuinka paljon ja vaikka kuinka julkinen talous olisi tiukoilla ja säästöpaineita joka paikassa niin eduskunnan pitäisi voida vaan paisua ja paisua.
Esimerkkinä Ilta-Sanomat nosti esille eduskunnan matkustaminen. SDP:n Kimmo Kiljunen ja Sinikka Hurskainen valittivat mm. matkustamista. Tosin niin kuin tieämme, että matkustussäännöt ovat olleet ennallaan toistakymmentä vuotta eikä Niinistön aikana eduskunnan matkustusohjeisiin ole tehty mitään muutoksia. Niinistö kommentoikin asiaa lehdessä: "Jos ei niitä (matkustussääntöjä) ennen ole noudatettu, nyt niitä noudatetaan". Eikö näin ole siis aivan oikein?
Puhemies Sauli Niinistö on siis erinomaisella tavalla ryhtynyt toimiin myös eduskunnan toiminnan järkeistämiseksi. Ja olen vakuuttunut, että näillä toimilla on täysi kansan tuki. Hieman pienemmälläkin tulemme toimeen.
Toinen kysymys on sitten puhemiesten toiminta eduskunnassa ja itse istunnoissa. Siinäkin puhemies Niinistö pärjää erinomaisesti. Pitää keskustelun jäntevänä ja on puolueille tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Eikä ainakaan suosi omaa puoluettaan. Arvosteltavaa ja omaan puolueen edunajamista löytyy puhemieskolmikosta, mutta tosin aivan toisesta laidasta. Siinä olisi aihetta puuttumiseen. Puhemiesten tehtävä on toimia oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
....
Tänään tein myöhäisillan ratkaisun ja suuntasin jo Helsinkiin. Sää siinämäärin kaoottinen, että oli mukavampi ajella rauhassa. Kolmostie todella huonossa kunnossa ja täytyy toivoa, että helpottaa aamuksi. Muuten ei hyvältä näytä. Mutta minä siis jo Helsingissä poikkeuksellisesti näin maanantai-iltana. Tänään päivä siis Lopen ja myös talousalueemme asioiden parissa. Muutamia isoja asioita talousalueellammekin eteenpäin ja myös aivan uudenlaisen yhteistyöverkoston pohdintaa ja luomistakin. Palataan niihin myöhemmin.
Mutta päivän viralliset kokoukset tänään siis Lopella. Ensin puheenjohtajiston kokous ja siellä taustoitusta monesta tulevasta asiasta. Alkava vuosi tulee olemaan erittäin haasteellinen ja tulevaisuutemmekin kannalta tärkeä ja siksi on tärkeää, että nyt yhteistyö pelaa hyvin. Joudumme jo tässä alkuvuodesta ottamaan kantaa moneen isoon asiaan ja toivotaan, että osaamme olla kauaskatseisia ja tehdä oikeita ratkaisuja.
Illan kokouksessa sitten järjestäydyimme Lopen Kokoomuksen hallituksen kanssa. Tutut jutut ja mm. 91. toimintavuotemme tapahtumakalenterin päivistystä ja myös katsetta jo tuleviinkin koitoksiin. Suurimpana tänä vuonna Lopen Kokoomuksella syksyn kirkollisvaalit joiden valmistelut jo käynnissä. Vuosi pitää sisällään myös paikallista kuntapuolen koulutusta ja useamman Kokoomus kuuntelee -tapahtumakin tapojemme mukaan. Vilkas toimintavuosi siis jälleen luvassa. Hallituksen kokouksen jälkeen laajensimme joukkoa ja kävimme laajan ja hyvän keskustelun Riihimäen seudun Sote-selvityksestä. On tärkeää, että nyt käydää laajaa keskustelua ja esitetään kysymyksiä ja saadaan vastauksia. Tämä nyt ensimmäinen meidän hallituksen ja valtuustoryhmän yhteispalaveri aiheen tiimoilta ja seuraavia jo tulossa. Suuri rakenteellinen muutos tarvitsee perusteellisen taustatyön ja keskustelun ja sen aika on nyt. Myös keskustelua tulemme käymään kunnassamme laajasti mm. henkilöstön oman infon kautta ja varmasti myös eri luottamushenkilöorganisaatioissa. Yksi tärkeimmistä töistämme tänä vuonna.
Mutta nyt siis nukkumaan. Huomenna aikainen herätys. Aamusta töitä hoidettavana ja sitten kello 10 eduskuntaryhmän järjestäytymiskokous ja siitä se alkaa. Kiitokset muuten vielä aamuisen kirjoitukseni johdosta lähettämistämme kommenteista ja ideoista. Pohditaan. On hienoa, että olette näin aktiivisia. Tärkeä tuki ja apu minulle tässä työssä. Jatkamme.
Yksi tarkimmin seurattavia asioita on varmasti talouden kehittyminen ja työttömyysluvut. On tärkeää nyt nostaa aivan ehdottomaksi ykkösteemaksi työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden ehkäisy. Tähän valtiovarainministeri Jyrki Katainen jo lupasikin kiireisen ensimmäisen lisäbudjetin heti nyt alkuvuodesta.
Miten talous sitten tulee kehittymään niin siitä on erilaisia arvioita. Viimeisimmät uutiset lupailevat jo hieman parempaa ja käänne on jokatapauksessa jo tapahtunut. Tosin on mahdollista, että talous käyttäytyy ns. tuplaveen tapaan eli nyt nousun alettua tullee jälkijäristys ja uusi niiaus. Toivotaan, että niin ei käy.
Valtiovarainministerin viimeisimmän suhdannekatsaukse 18.12.2009 mukaan tämän vuoden BKT:n kasvu olisi noin 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 2011 kasvu olisi 2,4 prosenttia. Työttömyydessä luvut vielä pahenevat ja rumimmat luvut nähtäneen tulevana keväänä. Työttömyysaste olisi tänä vuonna 2010 keskiarvona noin 10,5 %. Kevään suurempia työttömyyslukuja tasoittaisi siis ensi syksy, jolloin työttömyyden arvioidaan helpottavan ja vuonna 2011 tämän hetken arvioiden mukaan pitäisi päästä kymmenen alle noin 9,6 prosenttiin.
Itseasiassa tänään maanantaina helmikuun ensimmäisenä päivänä saamme lisää tietoa, kun julkistetaan ylijohtaja Jukka Pekkarisen raportti, jossa arvioidaan julkisen talouden tilaa tällä vuosikymmenellä. Tämän tulee olemaankin kova paikka. Vaikka suuri laiva onkin nyt kääntynyt kohti myötätuulta niin julkinentalous heikentyy sekä nykyisen taantuman että jatkossa ikääntymisen vuoksi. On kiistatta totta, että sen tasapainottamiseksi on pystyttävä tekemään rakenteellisia uudistuksia, kuten palvelurakenteen tehostaminen ja työurien pidentäminen.
Iso kysymys on sitten myös verotus. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmä tekee työtä paraikaa verotuksen kokonaisuudistuksen parissa. Ryhmän aikataulu on asetettu kuluvan vuoden loppuun, mutta on myös puhuttu siitä, että joitain esityksiä voitaisiin saada pöytään jo aiemminkin. Ehkä jopa koko työryhmäraportti kokonaisremontista. Valtiovarainministeri, puheenjohtajamme Jyrki Katainenhan on todennut, että verojärjestelmän uudistaminen voisi tulla kyseeseen vielä tämän hallituskauden puolella ja tätäkin silmällä pitäen olemme myös omassa puolueessamme perustaneet työryhmän tekemään esitystä kokoomuksen painotuksista verotuksen tulevaisuudessa. Ryhmää johtaa luonnollisesti Katainen itse ja vaikka verotuksesta onkin pääasiassa kyse niin olemme nostaneet ryhmän tehtäväksi hyvinvointivaltion pelastamisen. Se on nyt kokoomuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä tämän taantuman kourissa.
On tärkeää keskustella nyt kokokonaisuudesta ja esimerkiksi Vihreiden puheenjohtajan Anni Sinnemäen tekemiin heittoihin ei saisi olla varaa. Sinnemäkihän puhui täydellisen tietämättömästi yritysten verotuksesta tammikuulla.
Sinnemäkihän vaati loppua listaamattomien yritysten maksamiin osinkoihin. Totuudesta ei välitetty vaan tiedote oli tehty kansaanmeneväksi antaen kuvan, että edelleen työtuloja kikkailtaisiin verovaipaiksi osingoiksi. Populismillä ei ole siis rajaa.
Sinnemäki jätti kertomatta järjestelmän kokototuuden. Usein populismi perustuukin juuri tähän. Ennen kuin osinkoihin päästään käsiksi eli osinkoa voidaan maksaa on yrittäjä maksanut veroa yrityksen kautta jo yli 350.000 euroa. Vihreiden verovapaaksi väittämää osinkoa voidaan nostaa siis vasta, kun yhtiön nettovarallisuus on 1.000.000 euroa. On huomattava, että jotta yritys voi ylipäänsä maksaa osinkoa, sen on tehtävä voittoa, jota jo siis verotetaan yrityksen tasolla 26 prosentin yhteisöverokannan mukaan. Yhteisöveron maksamisen jälkeen listaamattomien yritysten osakkaiden osinkoverotus riippuu yrityksessä olevasta nettovarallisuuden määrästä sekä siitä, jaetaanko osinkona korkeintaan 9 prosenttia nettovarallisuudesta. Osakas voi nostaa enintään 90 000 euroa osinkoa ilman kahdenkertaista verotusta, mikäli osinkona jaetaan korkeintaan 9:ää prosenttia vastaava osuus verrattuna yrityksen nettovarallisuuteen ja nettovarallisuus on riittävä. 90 000 euron osinko edellyttää vähintään miljoonan euron nettovarallisuutta sekä merkittävää voittoa. Tällaisiin osinkotuloihin pääsevät vain harvat yrittäjät. Nettovarallisuuteen liittyvä osinkoverotus kannustaa yrityksiä vahvistamaan taseitaan. Ne toimivat puskureina vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja ovat osaltaan mahdollistaneet laajoista irtisanomisista pidättäytymisen.
No tätä aihetta käsittelin jo aiemmin täällä, mutta ansaitsee hieman oikaisua edelleen. On valitettavaa, että yrittäjiämme mustamaalataan noin ja annetaan työpaikkoja luovista yrittäjistä ja maahamme sijoittavista yrittäjistä täydellisen väärä kuva. Ennemmin työministeri Sinnemäen kannattaisi nyt keskityttä yhteistyöhön yrittäjien kanssa pelastaakseen maamme tuhoisalta työttömyydeltä. Työpaikat syntyvät yrityksiin ja vain menestyvä yritys työllistää.
Mutta tämä vain tässä nyt esimerkkinä siitä miten lyhytnäköisellä populismilla voidaan mennä verokeskustelussa pahan kerran metsään. Nyt on siis keskityttävä kokonaisuuteen niin, että tulemme pelastamaan hyvinvointiyhteiskuntamme myös tämän talouden taantuman jälkeenkin. On siis selvää, että yritys- ja pääomatuloverotus ovat muutospaineiden alla, koska toisaalta valtiontalouteen tarvitaan verotuloja, mutta toisaalta tarvitaan myös tehokkaampaa yrittäjyyteen, kasvuyrittäjyyteen ja työllistämiseen kannustamista. On siis varmistettava, että Suomessa on jatkossakin kannattavaa yrittää sekä työllistää itsensä ja muita.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen totesikin tammikuun lopulla, että ansiotuloverotusta ei valtiontalouden paineista huolimatta pitäisi ainakaan kiristää, jotta työn tekeminen ja työn teettäminen olisi aina kannattavaa.
Näinä päivinä odotamme myös työnantajien ja työntekijöiden ratkaisua työurien pidentämiseen.
Jukka Ahtelan työelämäryhmä pääsi jo ratkaisuun ja tänään saamme esityksen käsiimme ja Jukka Rantalan eläkeneuvotteluryhmä vielä jatkaa neuvotteluja työnsä valmiiksi saamiseksi. Neuvottelut ovat olleet vaikeita ja haaste on suuri. Työryhmien olisi saatava aikaan ehdotukset, joilla nostetaan todellista eläkkeellejäämisikää kolmella vuodella.
Samaan aikaan useilla aloilla on käynnissä tai tässä lähiaikoina käynnistymässä työsopimusneuvotteluita. Esimerkiksi haastavaksi tiedetty kuntapöytä käy neuvotteluita parhaillaan eikä ensimmäinen istuminen odotetusti tuottanut tulosta. Työmarkkinoiden sopimuspöydissä päätetään tänä keväänä myös työpaikoista tai työttömyydestä. Hallitus on putsannut pöydän työllisyyttä edistäville sopimuksille.
Monella muullakin saralla keväällä tapahtuu. Sosiaaliturvauudistusta valmistellut Sata-komitea sai laajan esityksensä valmiiksi joulun alla. Tänä keväänä keskustellaan, millä aikataululla eri esityksiä voidaan lähteä viemään eteenpäin. Esillä on myös terveydenhuoltolain kokonaisuudistus. Esitykseen tehdään parhaillaan viimeisiä muotoiluja ja jo nyt on tiedossa, että raja-aita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä madaltuu ja potilaan valinnanvapautta lisätään.
Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on tarkoitus antaa eduskunnalle myös tänä keväänä. Keskustelua aiheesta käydään edelleen STM:n sote-aluemalliesityksen eli ns. Risikon mallin sekä Keskustan terveyspiirimallin pohjalta. Tässäkin on siis ratkaisujen aika lähellä. Hyvä niin
Myös sivistyspuolella tapahtuu. Alkuvuonna työstimme Kokoomuksen Osaamisen ja Sivistyksen työryhmässä malliamme mm. opintotukiuudistukseen ja myös perusopetuslain uudistus etenee meillä sivistysvaliokunnassa nyt heti helmikuun aikana. Tarkoitus on saada urakka valmiiksi nyt istuntokauden alkajaisiksi ja laki voimaan ensi syyslukukauden alussa. Esitys lähtee mm. siitä, että erityisopetuksessa oppilaan oikeutta varhaiseen ja ennalta ehkäisevään tukeen vahvistetaan
Peruskoulun tuntijakotyöryhmällä on aikaa saada mietintönsä valmiiksi vappuun mennessä, ja tällöin työryhmä ottaa kantaa myös oppituntimäärän lisäämiseen. Itse uudistus on osa laajempaa opetussuunnitelmauudistusta, josta valtioneuvosto päättää vuonna 2011 ja käytännössä koulupäivien pidentyminen merkitsisi oppilaille noin 2-3 viikkotuntia lisäopetusta. Me olemme kokoomuksen vaatineet, että nämä tunnit käytettäisiin pääosin taito- ja taideaineisiin, eli käsitöihin, kuvaamataitoon, liikuntaan ja musiikkiin. Itsehän aiheesta kirjoitin laajemmin tässä tammikuussa ja tuo kirjoitukseni on luettavissa myös nyt täällä kotisivuillani Kynästä-sivulla. Samassa kirjoituksessa pohdin myös hieman opintotukiuudistusta kuin myös päivähoitolain kokonaisuudistustakin.
Hallitusohjelmaanhan on kirjattu, että päivähoitolain uudistus toteutetaan nyt lähes 40 vuoden odotuksen jälkeen. Nykyinen lakihan on vuodelta 1973 ja lakiteknisesti ja sisällöllisesti monin paikoin vanhanaikainen. Lain uudistaminen on ollut vaikea prosessi, sillä hallinnon siirron on nähty nivoutuvan lain uudistamiseen. Nyt uudistusta luonnostellaan paraikaa STM:ssä ja varhaiskasvatuksen hallinnon siirtoa pohtii selvitysryhmä, jonka toimiaika päättyy 28.2.2010. Me olemme kokoomuksen lähteneet siitä, että varhaiskasvatuksen hallinto siirretään opetustoimen alaisuuteen, koska varhaiskasvatus on osa kasvatus- ja koulutuspalveluita, eikä osa sosiaalihuoltoa.
No kevättä tulee värittämään myös keskustelut energiakysymyksistä. Kolme yhtiötä on hakenut lupaa rakentaa uusi ydinvoimala: Fennovoima, Fortum ja TVO. Maassammehan on tällä hetkellä 4 toimivaa voimalaa: Fortumilla kaksi Loviisassa ja TVO:lla kaksi Olkiluodossa. TVO rakentaa parhaillaan kolmatta voimalaa Olkiluotoon.
Kokoomus on kannattanut lupien antamista kaikille tiukat turvallisuus- ja ympäristönormit täyttäville hakemuksille, koska tarvitsemme merkittävästi lisää päästötöntä ja edullista sähköä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kohtuuhintaisen sähkönsaannin turvaamiseksi. Valtioneuvosto tehnee päätöksen asiasta ministeri Mauri Pekkarisen esityksestä kevätkaudella ja nyt tiedossa olevan aikataulun mukaan käsittely tapahtuisi pääasiassa syyskaudella.
Myös tuulivoiman syöttötariffi on edelleen valmistelussa, vaikka itse syöttötariffimallista on saatu työryhmän esitys jo viime syksynä. Paraikaa vielä selvitetään, miten syöttötariffimaksujen kerääminen ja maksatus tuulivoiman tuottajille toteutetaan järkevimmin ja samaan aikaan myös Windfall-vero on edelleen valmisteluvaiheessa VM:ssä. Tämän kevään aikana selvitetään myös sähköveron osalta, miten teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä voidaan parantaa.
Kevään aikana pöydällemme tulee myös monta muuta isoa lakikokonaiuutta. Mm. ulkomaalaislain muuttaminen ja perustuslainkin uudistus sekä kaivoslaki, kilpailulaki ja hallituksen esitys (HE 277/2009 vp) vesilainsäädännön uudistamiseksi ja myös työalla on kunta- ja palvelurakenneuudistus, valmiuslain uudistaminen, EU:n kasvu- ja työllisyysstrategia EU2020 ja myös ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulee varmasti puhuttamaan. Varmasti tästä jotain jäi puuttumaankin, mutta nostellaan niitä esille täällä kevään mittaan ja näihin kaikkiin edelläoleviin palataan varmasti vielä monta kertaa.
....
Tänään vielä päivä Lopella ennen valtiopäivien alkua. Tänään istumme illansuun kotikunnan asioiden parissa puheenjohtajiston pöydässä. Tarkoitus hieman viitoittaa tulevaa vuotta täälläkin nyt uomiinsa ja esillä mm. elinkeinopolitiikkaa, asunto- ja maakysymyksiä ja myös seutukuntamme laajempi Sote-uudistustyö. Mutta sitä ennen töiden pariin vielä täällä kotona. Työpino on aikamoinen ja se ei madallu kuin tekemällä.
....
Hieman hymyillen olen seurannut tuota vasemmistokapinaa puhemies Sauli Niinistöä kohtaan. Näyttää siltä, että osalle kansanedustajia eduskunta on edelleen paikka jonka ei tarvitse olla missään yhteydessä arkipäivään tai arkitalouteen. Vaikka työttömiä olisi kuinka paljon ja vaikka kuinka julkinen talous olisi tiukoilla ja säästöpaineita joka paikassa niin eduskunnan pitäisi voida vaan paisua ja paisua.
Esimerkkinä Ilta-Sanomat nosti esille eduskunnan matkustaminen. SDP:n Kimmo Kiljunen ja Sinikka Hurskainen valittivat mm. matkustamista. Tosin niin kuin tieämme, että matkustussäännöt ovat olleet ennallaan toistakymmentä vuotta eikä Niinistön aikana eduskunnan matkustusohjeisiin ole tehty mitään muutoksia. Niinistö kommentoikin asiaa lehdessä: "Jos ei niitä (matkustussääntöjä) ennen ole noudatettu, nyt niitä noudatetaan". Eikö näin ole siis aivan oikein?
Puhemies Sauli Niinistö on siis erinomaisella tavalla ryhtynyt toimiin myös eduskunnan toiminnan järkeistämiseksi. Ja olen vakuuttunut, että näillä toimilla on täysi kansan tuki. Hieman pienemmälläkin tulemme toimeen.
Toinen kysymys on sitten puhemiesten toiminta eduskunnassa ja itse istunnoissa. Siinäkin puhemies Niinistö pärjää erinomaisesti. Pitää keskustelun jäntevänä ja on puolueille tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Eikä ainakaan suosi omaa puoluettaan. Arvosteltavaa ja omaan puolueen edunajamista löytyy puhemieskolmikosta, mutta tosin aivan toisesta laidasta. Siinä olisi aihetta puuttumiseen. Puhemiesten tehtävä on toimia oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
....
Tänään tein myöhäisillan ratkaisun ja suuntasin jo Helsinkiin. Sää siinämäärin kaoottinen, että oli mukavampi ajella rauhassa. Kolmostie todella huonossa kunnossa ja täytyy toivoa, että helpottaa aamuksi. Muuten ei hyvältä näytä. Mutta minä siis jo Helsingissä poikkeuksellisesti näin maanantai-iltana. Tänään päivä siis Lopen ja myös talousalueemme asioiden parissa. Muutamia isoja asioita talousalueellammekin eteenpäin ja myös aivan uudenlaisen yhteistyöverkoston pohdintaa ja luomistakin. Palataan niihin myöhemmin.
Mutta päivän viralliset kokoukset tänään siis Lopella. Ensin puheenjohtajiston kokous ja siellä taustoitusta monesta tulevasta asiasta. Alkava vuosi tulee olemaan erittäin haasteellinen ja tulevaisuutemmekin kannalta tärkeä ja siksi on tärkeää, että nyt yhteistyö pelaa hyvin. Joudumme jo tässä alkuvuodesta ottamaan kantaa moneen isoon asiaan ja toivotaan, että osaamme olla kauaskatseisia ja tehdä oikeita ratkaisuja.
Illan kokouksessa sitten järjestäydyimme Lopen Kokoomuksen hallituksen kanssa. Tutut jutut ja mm. 91. toimintavuotemme tapahtumakalenterin päivistystä ja myös katsetta jo tuleviinkin koitoksiin. Suurimpana tänä vuonna Lopen Kokoomuksella syksyn kirkollisvaalit joiden valmistelut jo käynnissä. Vuosi pitää sisällään myös paikallista kuntapuolen koulutusta ja useamman Kokoomus kuuntelee -tapahtumakin tapojemme mukaan. Vilkas toimintavuosi siis jälleen luvassa. Hallituksen kokouksen jälkeen laajensimme joukkoa ja kävimme laajan ja hyvän keskustelun Riihimäen seudun Sote-selvityksestä. On tärkeää, että nyt käydää laajaa keskustelua ja esitetään kysymyksiä ja saadaan vastauksia. Tämä nyt ensimmäinen meidän hallituksen ja valtuustoryhmän yhteispalaveri aiheen tiimoilta ja seuraavia jo tulossa. Suuri rakenteellinen muutos tarvitsee perusteellisen taustatyön ja keskustelun ja sen aika on nyt. Myös keskustelua tulemme käymään kunnassamme laajasti mm. henkilöstön oman infon kautta ja varmasti myös eri luottamushenkilöorganisaatioissa. Yksi tärkeimmistä töistämme tänä vuonna.
Mutta nyt siis nukkumaan. Huomenna aikainen herätys. Aamusta töitä hoidettavana ja sitten kello 10 eduskuntaryhmän järjestäytymiskokous ja siitä se alkaa. Kiitokset muuten vielä aamuisen kirjoitukseni johdosta lähettämistämme kommenteista ja ideoista. Pohditaan. On hienoa, että olette näin aktiivisia. Tärkeä tuki ja apu minulle tässä työssä. Jatkamme.



