blogi
Sivu:
41
Keskiviikko, 24.02.10
Surkea tilanne rautateilla vain jatkuu. On kummallista, että Suomessa voi talvi yllättää ja vielä tämän kokoluokan toimijan. Vai onko niin, että VR:ssä on alettua uskoa omaa mainosta 70-luvulta missä todettiin, että "Rautateillä on aina kesäkeli".
Surkeinta tässä on se, että tiedotus ei toimi. Rautatieasemilla tietoa junien myöhästelystä ja aikatauluista tulee todella heikosti ja juna lähtevät miten sattuvat. Lisäksi juoma ja muut tarjoilut ovat kuulemma ala-arvoisesti esillä ja tarjoiltuna ja väsyneet, odottaneet matkustajat joutuvat niitä kyselemään ja anelemaan. Ei voi näin olla.
Tänäänkin peruutukset kuulemma jatkuvat, kun ainakin yhteensä 14 kaukojunaa jättää matkan tekemättä ja myös Turun ja Helsingin väli on peruutuksia täynnä kun kuten myös päärata Helsinki-Tampere -välillä. Pääradan lähiliikennevuoroja myös perutaan viime päivien tapaan eli julkinen liikenne on sekaisin jälleen. Voisiko sanoa, että jopa kriisissä. Törkeyden huippu on se, että VR laskuttaa vielä infopuhelimestaan jokaisesta puhelusta normaalien puhelinmaksujen lisäksi euron eli se siitä palvelusta.
Liikenneministeri Anu Vehviläinenhän juuri teki sopimuksen joulukuussa VR:n kanssa yhtiön yksinoikeuksista henkilöliikenteeseen kymmeneksi vuodeksi. VR siis saa jatkaa ja kilpailua ei hyväksytä kuin rataosuuksilla joilla VR ei liikennöi lainkaan. Voi vain kysyä, että kauanko tällainen sopimus on voimassa jos sitä ei pysty täyttämään? Kyllä VR:n pitää nyt ymmärtää, että se on asiakkaita varten ja sen tehtävä on toimia asiakaspalvelualalla.
Suomen Rautatiematkustajien puheenjohtaja Kalevi Kämäräinen onkin todennut, että tälläkin alalla kilpailu parantaisi palvelua. Hänen mukaansa junat pysähtyisivät ehkä taas myös jo lakkautetuilla asemilla ja esimerkiksi yö-aikaakin voisi jatkossa päästä Itä-Suomeen. Olen samaa mieltä, että jos VR ei pysty tehtäväänsä hoitamaan niin silloin yksinoikeussopimukseen pitää palata ja kysyä pystyykö joku muu lupaamansa hoitamaan. Tärkeintä on, että julkinenliikenne toimii ja luotettava sen jokaisen ketjun lenkistä. Jos yksikin osa on se sitten bussilinja, junavuoro, metro, raitiovaunu tai vaikkapa taksikin ontuu niin koko järjestelmä on koetuksella ja sen uskottavuus on uhattuna pitkään. Junaradoilla kun vielä nämä ongelmat eivät ole ihan ennennäkemättömiäkään.
Nyt tähän asiaan on puututtava myös siis liikenneministeri Anu Vehviläisen. Enää ei pelkät selvitysten pyytämiset riitä vaan nyt on ryhdyttävä toimiin. Ei talvimaassa voi tällätavalla asioita hoitaa. Tiedotus pitää laittaa kuntoon heti, korvaukset tämän kokoluokan myöhästymisistä automaattisiksi ja täydellisiksi, odottajille juotavaa ja syötävää tarjoillaan eikä sitä tarvitse kerjätä. Ja sitten junat laitetaan liikkeelle ja pidetään liikkeellä.
Mutta uusi aamu tästä kuitenkin alkaa. Aikainen herätys tänäänkin ja eduskuntaa kohden kohta. Olen ajoissa. Sen lupaan. Valiokunnat, sivistyspuolen ministeritapaaminen ja sitten täysistunto tänään.
.....
Kello 20.13 ja keskustelu täällä eduskunnassa jatkuu. Tänään näimme eduskunnan välikysymyskeskustelussa pitkästä aikaa mauttomimman poliittisen hyökkäyksen. Eero Heinäluoma jatkaa tyylillään ja täysin valetta puhuen väitti Jyrki Kataisen olevan tänään jossain Kokoomus Kuuntelee -tilaisuudessa Tahkolla. Jo kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa oli kerrottu ja virallisesti myös muutenkin tiedotettu, että puheenjohtaja valtiovarainministeri Jyrki Katainen on aiemmin päätetyllä isyyslomalla ja tälle päivälle Heinäluoman väittämää kansalaistilaisuutta ei edes ole ja sen myös Heinäluoma hyvin tiesi. Siis täysin tahallisesti puhui näin ja antoi todella törkeästi väärän todistuksen toisesta.
Mikä tässä vielä törkeämpää niin tämä loukkaa kyllä kovasti meidän tahtoa myös kannustaa isiä pitämään isyyslomaa. Olisi todellakin toivottavaa, että myös SDP voisi ottaa isyyslomaan kannustavan linjan eikä todellakaan syyllistäisi isiä jotka isyyslomaa pitävät. Itseasiassa minusta sen voisi jopa tehdä lähes pakolliseksi jo perheen ja lasten takia. Itse olen ainakin päättänyt, että kun lapsia saan niin isyyslomaa pidän ja olen iloinen ja tyytyväinen, että Jyrki Katainen myös arvostaa perhettään ja lapsiaan ja esimerkillään ohjaa suomalaista yhteiskuntaa. On todella valitettavaa, että jos tuo Heinäluoman syyllistävä linja on SDP:n virallinen linja isyysloman suhteen. Olen pettynyt. Ja yllättänyt.
Toivon, että Heinäluomassa olisi miestä ja hän pyytäisi anteeksi niin kaikilta isyyslomaa viettäviltä isiltä, heidän perheiltään, mutta myös isyyslomalla olevalta Jyrki Kataiselta. Uskon, että hän myös niin tekee.
Lisäksi mielenkiintoista olisi myös kysyä SDP:n puheenjohtajalta Jutta Urpilaiselta ja muulta demarijohdolta mihin he kesken välikysymyksen eduskunnasta hukkuivat illansuussa. Huhut talolla jo kertoivat, että puoluehallitus kutsui, eli oman puolueen asiat tärkeämpiä kuin eduskunnan välikysymyskeskustelu köyhyydestä. Ehkä joku tämänkin arvovalinnan selvittää.
Mutta muuten mielenkiintoinen keskustelu isossa salissa ja muuten myös erittäin asiallinenkin. On tärkeää, että köyhyysasia nostetaan nyt vakavasti esille ja, että siihen myös puututaan ja ryhdytään toimiin. Ei riitä vastaukseksi, että olemme tehneet niin ja niin paljon tai enemmän kuin edellinen hallitus tai kaksi edellistä yhteensä. Sillä jokainen köyhyydessä elävä ihminen yksin tai jopa perheensä kanssa on liikaa ja tarvitsee tukea ja apua. Häntä ei lohduta, että köyhiä on sen ja sen verran tai vähemmän tai enemmän kuin ennen. Häntä lohduttaa vain oman tilanteen paraneminen. Ei tilanteemme ole siis vieläkään hyvä vaikka parannuksia onkin tehty ja siksi tämä keskustelu on paikallaan ja aiheellinen. Työtä on jatkettava määrätietoisesti mm. takuueläkkeen suuntaan ja lapsilisien indeksiin sitomiseen, mutta myös pienimpien etuuksien tason korotukset ja tason ylläpitäminen on tulevaisuudessakin tärkeää.
Päivä siis jatkuu näin. Niin ja päivällä myös mielenkiintoinen asiantuntijakuuleminen Pallas-Ylläs kansallispuistosta ja sitten työlounas opetusministeri Henna Virkkusen ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa. Päivällä myös piipahdin Töölössä ja sieltä onneksi auringon myötä parempiakin uutisia.
Surkeinta tässä on se, että tiedotus ei toimi. Rautatieasemilla tietoa junien myöhästelystä ja aikatauluista tulee todella heikosti ja juna lähtevät miten sattuvat. Lisäksi juoma ja muut tarjoilut ovat kuulemma ala-arvoisesti esillä ja tarjoiltuna ja väsyneet, odottaneet matkustajat joutuvat niitä kyselemään ja anelemaan. Ei voi näin olla.
Tänäänkin peruutukset kuulemma jatkuvat, kun ainakin yhteensä 14 kaukojunaa jättää matkan tekemättä ja myös Turun ja Helsingin väli on peruutuksia täynnä kun kuten myös päärata Helsinki-Tampere -välillä. Pääradan lähiliikennevuoroja myös perutaan viime päivien tapaan eli julkinen liikenne on sekaisin jälleen. Voisiko sanoa, että jopa kriisissä. Törkeyden huippu on se, että VR laskuttaa vielä infopuhelimestaan jokaisesta puhelusta normaalien puhelinmaksujen lisäksi euron eli se siitä palvelusta.
Liikenneministeri Anu Vehviläinenhän juuri teki sopimuksen joulukuussa VR:n kanssa yhtiön yksinoikeuksista henkilöliikenteeseen kymmeneksi vuodeksi. VR siis saa jatkaa ja kilpailua ei hyväksytä kuin rataosuuksilla joilla VR ei liikennöi lainkaan. Voi vain kysyä, että kauanko tällainen sopimus on voimassa jos sitä ei pysty täyttämään? Kyllä VR:n pitää nyt ymmärtää, että se on asiakkaita varten ja sen tehtävä on toimia asiakaspalvelualalla.
Suomen Rautatiematkustajien puheenjohtaja Kalevi Kämäräinen onkin todennut, että tälläkin alalla kilpailu parantaisi palvelua. Hänen mukaansa junat pysähtyisivät ehkä taas myös jo lakkautetuilla asemilla ja esimerkiksi yö-aikaakin voisi jatkossa päästä Itä-Suomeen. Olen samaa mieltä, että jos VR ei pysty tehtäväänsä hoitamaan niin silloin yksinoikeussopimukseen pitää palata ja kysyä pystyykö joku muu lupaamansa hoitamaan. Tärkeintä on, että julkinenliikenne toimii ja luotettava sen jokaisen ketjun lenkistä. Jos yksikin osa on se sitten bussilinja, junavuoro, metro, raitiovaunu tai vaikkapa taksikin ontuu niin koko järjestelmä on koetuksella ja sen uskottavuus on uhattuna pitkään. Junaradoilla kun vielä nämä ongelmat eivät ole ihan ennennäkemättömiäkään.
Nyt tähän asiaan on puututtava myös siis liikenneministeri Anu Vehviläisen. Enää ei pelkät selvitysten pyytämiset riitä vaan nyt on ryhdyttävä toimiin. Ei talvimaassa voi tällätavalla asioita hoitaa. Tiedotus pitää laittaa kuntoon heti, korvaukset tämän kokoluokan myöhästymisistä automaattisiksi ja täydellisiksi, odottajille juotavaa ja syötävää tarjoillaan eikä sitä tarvitse kerjätä. Ja sitten junat laitetaan liikkeelle ja pidetään liikkeellä.
Mutta uusi aamu tästä kuitenkin alkaa. Aikainen herätys tänäänkin ja eduskuntaa kohden kohta. Olen ajoissa. Sen lupaan. Valiokunnat, sivistyspuolen ministeritapaaminen ja sitten täysistunto tänään.
.....
Kello 20.13 ja keskustelu täällä eduskunnassa jatkuu. Tänään näimme eduskunnan välikysymyskeskustelussa pitkästä aikaa mauttomimman poliittisen hyökkäyksen. Eero Heinäluoma jatkaa tyylillään ja täysin valetta puhuen väitti Jyrki Kataisen olevan tänään jossain Kokoomus Kuuntelee -tilaisuudessa Tahkolla. Jo kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa oli kerrottu ja virallisesti myös muutenkin tiedotettu, että puheenjohtaja valtiovarainministeri Jyrki Katainen on aiemmin päätetyllä isyyslomalla ja tälle päivälle Heinäluoman väittämää kansalaistilaisuutta ei edes ole ja sen myös Heinäluoma hyvin tiesi. Siis täysin tahallisesti puhui näin ja antoi todella törkeästi väärän todistuksen toisesta.
Mikä tässä vielä törkeämpää niin tämä loukkaa kyllä kovasti meidän tahtoa myös kannustaa isiä pitämään isyyslomaa. Olisi todellakin toivottavaa, että myös SDP voisi ottaa isyyslomaan kannustavan linjan eikä todellakaan syyllistäisi isiä jotka isyyslomaa pitävät. Itseasiassa minusta sen voisi jopa tehdä lähes pakolliseksi jo perheen ja lasten takia. Itse olen ainakin päättänyt, että kun lapsia saan niin isyyslomaa pidän ja olen iloinen ja tyytyväinen, että Jyrki Katainen myös arvostaa perhettään ja lapsiaan ja esimerkillään ohjaa suomalaista yhteiskuntaa. On todella valitettavaa, että jos tuo Heinäluoman syyllistävä linja on SDP:n virallinen linja isyysloman suhteen. Olen pettynyt. Ja yllättänyt.
Toivon, että Heinäluomassa olisi miestä ja hän pyytäisi anteeksi niin kaikilta isyyslomaa viettäviltä isiltä, heidän perheiltään, mutta myös isyyslomalla olevalta Jyrki Kataiselta. Uskon, että hän myös niin tekee.
Lisäksi mielenkiintoista olisi myös kysyä SDP:n puheenjohtajalta Jutta Urpilaiselta ja muulta demarijohdolta mihin he kesken välikysymyksen eduskunnasta hukkuivat illansuussa. Huhut talolla jo kertoivat, että puoluehallitus kutsui, eli oman puolueen asiat tärkeämpiä kuin eduskunnan välikysymyskeskustelu köyhyydestä. Ehkä joku tämänkin arvovalinnan selvittää.
Mutta muuten mielenkiintoinen keskustelu isossa salissa ja muuten myös erittäin asiallinenkin. On tärkeää, että köyhyysasia nostetaan nyt vakavasti esille ja, että siihen myös puututaan ja ryhdytään toimiin. Ei riitä vastaukseksi, että olemme tehneet niin ja niin paljon tai enemmän kuin edellinen hallitus tai kaksi edellistä yhteensä. Sillä jokainen köyhyydessä elävä ihminen yksin tai jopa perheensä kanssa on liikaa ja tarvitsee tukea ja apua. Häntä ei lohduta, että köyhiä on sen ja sen verran tai vähemmän tai enemmän kuin ennen. Häntä lohduttaa vain oman tilanteen paraneminen. Ei tilanteemme ole siis vieläkään hyvä vaikka parannuksia onkin tehty ja siksi tämä keskustelu on paikallaan ja aiheellinen. Työtä on jatkettava määrätietoisesti mm. takuueläkkeen suuntaan ja lapsilisien indeksiin sitomiseen, mutta myös pienimpien etuuksien tason korotukset ja tason ylläpitäminen on tulevaisuudessakin tärkeää.
Päivä siis jatkuu näin. Niin ja päivällä myös mielenkiintoinen asiantuntijakuuleminen Pallas-Ylläs kansallispuistosta ja sitten työlounas opetusministeri Henna Virkkusen ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kanssa. Päivällä myös piipahdin Töölössä ja sieltä onneksi auringon myötä parempiakin uutisia.
Tiistai, 23.02.10
Kiitos teille kaikille viesteistä ja soitoista. Ne antoivat voimaa ja varmasti myös auttavat eteenpäin. Tänään suuntaan jo aamusta jälleen aikaisin Helsinkiin. Paljon asioita siellä ja näyttää siltä, että voin ne myös siellä hoitaa. Varautua täytyy kuitenkin siihenkin, että päivän ohjelma voi mennä uusiksi. Katsotaan.
Illansuussa saan eduskuntaan sitten vauhdikkaan parin vieraakseni kun Fordin rallin MM-sarjan kaksikko Jari-Matti Latvala ja Miikka Anttila tulevat taloon tutustumaan. Mielenkiintoinen vierailu varmasti luvassa. Miehille ensimmäinen kerta eduskunnassa ja jotain kevyempää uutistakin siihen liittymässä. Palataan siihenkin myöhemmin.
Mutta nyt lähden kohti Helsinkiä. Reilusti aikaa ja varovasti. Palaan tänään päivällä ikäihmisten ja eläkeläisten asioihin. Eli niin kuin eilen lupailin niin käyn tällä kertaa nykyisen hallituksen toimia eläkeläisten vinkkelistä hieman läpi. Yritän ehtiä kirjoittamaan ruokatauolla päivällä.
....
Nyt hieman taukoa ja ehdin tuota lupaamaani teille avaamaan. Eli siis kävin täällä blogissani sunnuntaina läpi sivistyspuolen tekojamme ja tulevia tekojamme. Lupailin, että palaan samalla tavalla myös muiden ajankohtaisten aiheiden parissa täällä ja nyt ajattelin nostaa esille eläkeläiset.
Usein toreilla ja turuilla kuulee, että miksi ette tee mitään meidän ikäihmisten ja eläkeläisten hyväksi. No tällä hallituskaudella on ollut erittäin helppo vastata ja todeta, että ei pidä paikkaansa. Me olemme tehneet paljon enemmän kuin edelliset hallitukset ja teemme jatkossakin.
Jos lyhyesti käyn läpi kolme meidän hallituksen nyt tekemään budjettia eläkeläisten näkökulmasta. Ensimmäinen meidän sinivihreän arvovalintabudjetti oli siis vuosi 2008.
2008:
* Nostimme kansaneläkkeitä 20 eurolla (kustannus 154 miljoonaa euroa)
* Nostimme 75 prosenttia kansaneläkkeistä vielä toisella 20 eurolla kuntien
kalleusluokitusten poiston myötä (kustannus 114 miljoonaa euroa)
* Ihan vain esimerkiksi ja vertailuksi Keskustan ja SDP Vanhasen I hallitus korotti kansaneläkkeitä vaivaiset 5 ja 7 euroa.
* Laskimme lisäksi eläkeläisten pitkäaikaisen toiveen mukaisesti heidän verotusta uudistamalla eläketulovähennystä, jotta pieni- ja keskituloisilla eläkeläisillä veroaste laskisi enintään palkansaajien tasolle. Näin ollen enää kukaan eläkeläinen ei maksa enempää veroa kuin vastaavasti tienaava työssäkäyvä.
Ensimmäisen toimintavuoden teot eläkeläisten etujen parantamiseksi oli yhteensä siis 473 miljoonaa euroa.
2009:
* Teimme toisen uudistuksen eläketulovähennykseen tuloveronalennuksen vaikutusten kompensoimiseksi. Samalla korjattiin joitakin eläkeläispuolisoita koskenut epäkohta veroasteessa. Kustannukset 225 miljoonaa euroa
2010:
Tänä vuonna paransimme kansaneläkkeiden ja kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ostovoimaa estämällä indeksin etuuksia leikkaava vaikutus elinkustannusindeksin laskiessa. Kustannukset 33 milj. euroa
Teimme myös tälle vuodelle vielä toisen uudistuksen eläketulovähennykseen tuloveronalennuksen vaikutusten kompensoimiseksi. Kustannukset 100 miljoonaa euroa.
2011:
Ja ensi vuodelle olemme jo tehneet päätöksen, että otamme käyttöön ns. ns. takuueläkkeen, mikö nostaa kaikkein pienimpiä kansaneläkkeitä n. 100 euron tasokorotuksella. Uudistus tulee voimaan 1.3.2011 lukien (Kustannukset 111 milj. euroa).
Koko hallituskausi 2007-2011:
Eli jos katsomme koko vaalikautta niin aikalailla on aikaiseksi saatu. Olemme siis kansaneläkkeiden tasokorotuksella, kalleusluokituksen poistolla ja eläkeläisten veronalennuksilla laittanut kahdessa ensimmäisessä budjetissaan eläkeläisten ostovoiman lisäämiseen jo 831 miljoonaa euroa. Kun takuueläke tulee voimaan vielä ensi vuonna, niin eläkeläisten ostovoiman parantamiseen normaalien indeksikorotusten päälle on laitettu nelivuotiskaudella peräti 942 miljoonaa euroa!
Arvatkaapa paljon edellinen keskustan ja SDP:n varaan rakentunut hallitus laittoin eläkeläisten hyväksi omalla nelivuotiskaudella. Vastaava summa koko viime vaalikaudella oli vuodessa 95 miljoonaa.
Eli nyt kuluvalla vaalikaudella laitetaan eläkeläisten ostovoiman kasvattamiseen kymmenkertaisesti lisää rahaa verrattuna viime hallitukseen!! Aivan oikein luit. Kymmenkertaisesti enemmän rahaa kuin SDP:n ollessa hallituksessa. Se on arvovalinta jo joku. Eläkeläisten ostovoima onkin siten historiallisesti kasvanut tämän hallituksen aikana yhtä nopeasti kuin palkansaajilla, vaikka palkankorotukset ovat olleet erityisen korkeat ja eläkeläisten palkansaajaa korkeampi inflaatio on otettu huomioon.
Nämä meidän tekemät ratkaisut ovat menneet puhtaana käteen eläkeläisten ostovoiman lisäämiseen. Kustannusten ja palkkatason nousun mukaisia indeksikorotuksia ei ole siis laskettu näihin summiin vielä mukaan.
Ja täytyy myös muisraa, että lisäksi myös tekemämme tuloveronalennukset ovat tuoneet lisää ostovoimaa työeläkeläisille. Tätäkään en laskenut mukaan noihin yllä oleviin lukuihin.
Otan vielä hieman esimerkillä tarkasteluun tuon eläkeläisten verotuksen oikeudenmukaistamisen minkä siis teimme heti vaalikauden alussa. Sen myötä siis yhdelläkään eläkeläisellä ei enää veroaste ole korkeampi kuin saman verran tienaavalla palkansaajalla, kuten me kokoomuslaiset lupasimme viime vaalien alla 2007 ja ensimmäisinä sitä vaadimme. Itse asiassa nyt tilanne on päinvastainen kuin SDP:n hallituskauden aikaan. Nyt valtaosalla eläkeläisistä veroaste on pienempi.
Esimerkiksi noin 1500 euroa kuukaudessa eläkettä saavan veroaste on tippunut 24 prosentista alle 18,45 prosenttiin. Sen suuruisesta eläkkeestä jää 82 euroa kuukaudessa enemmän käteen. Eli vuodessa tämän kokoista eläkettä saavan verotus on keventynyt vuositasolla 984 euroa.
Ja taasen esimerkiksi noin 2250 euroa kuukaudessa eläkettä saavan veroaste on tippunut 28,7 prosentista 23,5 prosenttiin. Sen suuruisesta eläkkeestä jää nyt 113 euroa kuukaudessa enemmän käteen.
Tässä siis tällä kertaa pieni kertaus eläkeläisten hyväksi tekemistämme uudistuksista. Eli aika paljon on tehty ja saatu aikaiseksi. Tämä näistä hallitusten erilaisuudesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja arvovalinnoista. Ja toisaalta kukas se kissan hännän nostaa jos ei kissa itse.
.....
Mutta nyt sitten Politiikan Puhemyllyn pariin. Hetki sitten juuri puhuin isossa salissa myös peruskoulun kerhotoiminnan puolesta ja tänään päivä jatkuu muutenkin pitkään.
.....
Politiikan Puhemyllyssä tänään esillä mm. turkistarhaus ja muut eläintenpito rikkomukset joista olemme saaneet tv:ssä ja lehdissä nähdä kuvia ja uutisia. On todella valitettavaa ja kestämätöntä, että näitä uutisia tulee koko ajan lisää. Ei riitä selitykseksi, että olemme tehneet ja olemme tehneet. Pitää tehdä enemmän ja pahaa pelkään että nuo kuvat sikaloistakaan eivät jää viimeisiksi ja voi vain kysyä kestääkö tilanne enää niitä. Toki itse toivon, että tällaisia uutisia ei enää tulisi, mutta kuulin, että nautatiloja on nyt jo kuvattu. Itse totesin radiossa, että on todella valitettavaa, että tällaiset yksittäistapaukset mitä erityisesti nuo sikalakuvat ovat olleet pääsevät mustamaalaan koko alan. Valtaosa tiloista hoitaa eläimensä ja kaiken säädösten määräämästi ja usein jopa paremminkin ja on todellakin harmillista, että heidänkin niskaan lankeaa tällaisia varjoja. Totesin myös, että en ainakaan halua uskoa, että kukaan tahallaan eläimiensä antaa kärsiä ja siksi uskon, että nämä ihmiset myös tarvitsevat apua. Mutta on tärkeää tiukentaa valvontaa ja säädöksiä niin, että ei tuollaisia uutisia pääse enää tulemaan. Tässä on selkeä ykköstehtävä nyt maa- ja metsätalousministerillemme.
Koko hallituksen prioriteetti numero yksi on sitten taasen paheneva työttömyys. Tilastokeskuksen tammikuun tietojen mukaan maamme työttömyysaste nousi 9,5 eli kasvua vuodentakaiseen 2,6 prosenttia eli enemmän kertovasti työttömiä oli nyt enemmän 66 000 kuin vuotta aiemmin. Kaiken kaikkiaan siis noin 250 000 suomalaista on tyttömänä ja heistä pitää pitää nyt mahdollisimman hyvä huoli ja tehdä kaikki mahdollinen työpaikkojen luomiseksi ja turvaamiseksi.
Erityisen huolestuttava on nuorten eli 15-24-vuotiaiden tilanne. Heidän kohdalla tammikuun työttömyysaste oli 22,7 prosenttia. Eli vuodentakaiseen kasvua peräti yli 7 prosenttia ja tässä rumimmat luvut on vasta edessä. Kevät tulee olemaan erittäin vaikea ja synkkä.
Omalla alueellamme tilanne hieman parempi ja valoisampi. Hämeessä työttömyys hieman väheni tammikuussa. Hieman helpotusta siis Forssassa, Janakkalassa ja Riihimäellä, mutta taasen Hausjärvellä hieman lisää työttömiä. Forssassa kuitenkin edelleen todella synkät luvut työttömyyden suhteen (15,5%).
Lahdessa myös hieman askelia parempaa vaikka sielläkin luvut edelleen erittäinkin synkkiä. Tammikuussa Lahden työttömyysaste oli 16,5 % eli muutaman kymmenen alempi kuin viime joulukuussa. Kaiken kaikkiaan siis Kanta- ja Päijät-Hämeessä hienoista käännettä ainakin hetkeksi parempaan. Joulukuulta työttömien työnhakijoiden määrä väheni Hämeen työ- ja elinkeinotoimistoissa 514:lla eli -2,2 %.
Mutta ongelma ei siis ole voitettu vaan uskoisin, että erityisesti nuorten kohdalla ja tietyillä alueilla vielä pahenevakin ja siksi nyt pitää tehdä kaikki voitava ja tehostaa toimia kaikilla sektoreilla. Viime viikolla jo esitimmekin valtion tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa 24 miljoonaa euroa nuorten projekti- ja harjoitteluohjelmaan eli tavoitteenamme luoda lisää työpaikkoja nuorille mm. kolmannen sektorin järjestöihin liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripuolella. Tavoitteena työllistää näin noin 5000 nuorta noin puoleksi vuodeksi tai pidemmäksikin aikaa eli yli tuon kesän ja kohti kasvua. Tämä on erittäinkin järkevä hanke ja samalla voimme auttaa myös monia yhdistyksiä ja seuroja sekä liittoja työvoiman saannissa.
Samassa lisätalousarviossa tulemme kohdentamaan kaiken kaikkiaan noin 64 miljoonaa euroa nimenomaan nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin lisätään 25 miljoonaa euroa ja 9 miljoonaa euroa erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Raha tullaan käyttämään mm. nuorten valmentavan työvoimapoliittisen koulutuksen lisäämiseen sekä lisäresursseja ohjataan myös perusopetuksen sekä ylioppilastutkinnon jälkeiseen nivelvaiheeseen. Samalla myös haluamme parantaa nuorille suunnattujen neuvontapalvelujen palvelukykyä parannetaan ja lisäämme panoksia starttirahaan, yrittäjyyskoulutukseen ja erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden palkkatukeen. Eli isoja panostuksia juuri sinne missä nyt isoin tarve ja hätä.
Myös koulutukseen tulemme lisäämään keväällä vielä lisää panoksia. Ammatilliseen peruskoulutukseen lisärahaa laitetaan 2,2 miljoonaa euroa. Tarkoitus saada mm. ammattistartin käyttöön noin 500 uutta aloituspaikkaa ammattikouluihin. Myös oppisopimuskoulutukseen lisätään miljoona. Tällä voidaan avata oppisopimus tie jälleen noin 250 uudelle opiskelijalle.
Eli tässä nyt näitä toimia tuon työttömyyden ja nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi ja sen kouriin joutuneiden auttamiseksi. Mutta tilannetta pitää seurata tarkasti ja elää ajassa ja olla valmis nopeisiinkin lisäpanostuksiin edelleenkin jos tilanne siihen antaa syyn.
.....
Hetki sitten Fordin rallin MM-sarjan kaksikko Jari-Matti Latvala ja Miikka Anttila lähtivät juuri talolta pois. Kaksikko ensimmäistä kertaa eduskuntaan tutustumassa ja samalla tuli maksettua myös lyömämme veto Ruotsin MM-rallista ja Kimi Räikkösestä. Upea urheilijakaksikko joka tekee määrätietoisesti työtä kohti maailmanmestaruushaavettaan. Tänä vuonna heidän tehtävä auttaa ensin mestariksi Mikko Hirvonen ja varmistaa sitä kautta Fordille teamimestaruus, mutta olen varma, että JM:n aika tulee vielä. Hän jo tällä hetkellä MM-sarjan nopein kuljettaja. Kohta mestarikin. Kiitokset pojille visiitistä ja tsempit Meksikon MM-ralliin. Seuraamme mielenkiinnolla.
Maanantai, 22.02.10
Aikainen herätys tänään. Kello nyt jo hieman yli kuusi ja kohta siis pitäisi jo olla autossa ja matkalla kohti Helsinkiä. Siellä aamupäivä töitä ympäristöasioiden parissa ja sitten iltapäivällä mielenkiintoinen lounastapaaminen Lopella liittyen vuoden 2011 eduskuntavaaleihin.
Tuorein Nykypäivä nosti esille mielenkiintoisen aiheen. Ja vaikka kyse on vaalirahailmoituksista ja kohusta niin voisi todeta, että jälleen myös uuden uutisen. Lehti on tutkinut jälleen läpi vuoden 2007 vaalirahailmoitukset ja löytänyt niistä edelleen aivan valtavasti puutteita ja laittomuuksia. Lehti toteaakin, että ”useat kansanedustajat ovat katsoneet, että he välttyvät tiedotusvälineiden huomiolta jättämällä koskematta puutteelliseen ilmoitukseen ja että vain ilmoituksen täydentäjät tulevat huomatuksia. Näin heidän siis kannttaa olla korjaamatta puuttellisia ilmoituksia”.
Varsin kovia väitteitä ja lehti myös mainitsee nimeltä muutamia edustajia, jotka eivät ole edelleenkään ilmoittaneet omaan vaalirahailmoitukseensa saamiaan KMS eli Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:ltä saamiaan tukiaan. Suurin summa lehtijutussa on SDP:n kansanedustajan saama 10 000 euroa mikä siis edelleen on ilmoittamatta.
Lehden mukaan ”räikeitä puutteita on suhteellisesti eniten Vasemmistoliiton ilmoituksissa. Sen taustalla on heidän haluttomuutensa avata Ohjelmatyö-yhdistyksen kautta pyöritettyjä vaalirahoja.” Vähiten puutteita Nykypäivän mukaan on vihreillä.
Esimerkiksi keskustan 51 kansanedustajan vaalirahailmoituksista ”hyviksi” lehti mainitsee tai nostaa vain 20. Kokoomuksen kansanedustajailmoituksista hyviä on 29 ja SDP:n ilmoituksista vain 14. Täysin avaamattomia ilmoituksia SDP:llä on lehden mukaan edelleen seitsemän ja ”lievemmin puutteellisia” 24.
Suurimpia rikkomuksia ovat könttäsummina ilmoitetut kymmenien tuhansien eurojan tuet erilaisilta omilta yhdistyksiltä tai poliittisilta yhdistyksiltä. Summat lehdessä jopa yli 26 000 euroa ja yli 35 000 euroa. Suurimmat summat ovat itseasiassa yli 57 000 yhdeltä yhdistykseltä ja tuokin tuki edelleen avaamatta. Tai sitten ilmoitus jossa lukee vain ”nimetön lahjoitus 3 000 euroa” tai ”tuki yrityksiltä 14 000 euroa”. Kaikki avaamatta. Ilmoituksissa ei siis kerrota millaisia summia jättipottien takana on. Laki vaatii kertomaan onko rahoituksessa yli 1 700 euron tukia. Tätä ei lehden mukaan ole halunnut tehdä edelleenkään kymmenet kansanedustajat.
On vaikea ymmärtää miksi tässä asiassa pitää edelleen venkoilla ja leikkiä. Puolueet ovat luvanneet, että ilmoitukset korjataan ja täydennetään, mutta näin ei ole toimittu. Olen pettynyt ja ihmeissäni.
Itse tein oman vaalirahailmoitukseni jo heti maalisvaalien 2007 jälkeen lain vaatimalla tavalla ja jopa sen yli. Ilmoitustani on käytetty esimerkillisenä esimerkkinä monissa lehdissä. Tässä tuo ilmoitus: Timo Heinosen virallinen vaalirahailmoitus eduskuntavaalit 2007.
Halusin jo siis ennen minkäänlaisia kohuja kertoa avoimesti mistä rahoitukseni vaaleihin tuli. Mutta halusin myös kertoa sen mihin raha käytettiin. Minusta on hyvin tärkeää, että myöäs menopuoli kerrotaan sillä silmämääräisesti katsoen moni ilmoitus vaalirahoituksesta verrattuna kampanjoiden kokoon ei ole missään suhteessa. Itse tein sen näin. Eli kerroin samantien mistä raha tulivat ja minne ne menivät. Tässä tuo minun yli lain vaatiman tehty tarkka selvitys: Vaalirahailmoitukseni kuntavaaleissa 2009 ja eduskuntavaaleissa 2007.
Tästä pääsette lisäksi vielä Vaalirahailmoituksiin jos haluatte katsoa miten hienosti me kansanedustajat olemme lakia noudattaneet. Tai kuka on ja kuka ei.
Tänään nyt suunnistan siis aamusta Helsinkiin. Olin varautunut olemaan jo kotona ja hieman pidempäänkin, mutta ei vielä. Tänään siis aloitamme Helsingissä puoluekokouksemme valmistelut myös ympäristökysymysten parissa ja mielenkiintoinen työryhmä kokoon. Odotan mielenkiinnolla ja innolla.
....
Mielenkiintoiseksi odottamani ja myös sellaisena alkanut päivä sai kesken kokouksen yllättävän käänteen. Talvikelit ovat vaarallisia ja onnettomuuksia on sattunut paljon. Onneksi tällä kertaa erittäin vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin. Kiitos viesteistä ja terveisistä.
Nyt kuitenkin jälleen takaisin Lopella ja tarkoitus tässä yrittää jatkaa töitä kotipöydän ääressä. Monenlaisia juttuja tällekin viikolle pienin varauksin sovittuna ja nyt niiden pariin.
Ylen vuosikymmenten SPD-johdon muuttuminen ammattijohtajuuteen näyttää ottavan todella koville. Ehkä räikein tuki poliittisille valinnoille tuli tänään kun Erkki Tuomioja vaati Ylen johtajan valinnan palauttamista poliitikkojen käsiin Ylen hallintoneuvostoon. Aivan uskomaton esitys takaisin poliittisten virkanimitysten suuntaan, josta nyt nimenomaan on halu päästä eroon. Tavoitteena se, että tehtäviin valitaan aina pätevin eikä vain aiempien aikojen tapaan sopivin. Tämä ei tietenkään saa myöskään tarkoittaa sitä, että johonkin tehtävään ei voitaisi valita SDP:n, Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden tai vaikkapa KD:n jäsenkirjan omaavaa henkilöä. Mutta vain siinä tapauksessa, että hän on kyseiseen tehtävään pätevin eikä vain siis sopivin.
Nyt siis esimerkiksi Ylessä toimitusjohtajan valinta on haluttu juuri tästä syystä siirtää pois poliitikkojen miehittämältä hallintoneuvostolta Ylen hallitukselle. Tämä minusta oikea suunta ja kannatettava linja. Poliittisten virkanimitysten aika Ylessäkin on näin siis lopulta ohi. Hyvä niin.
.....
Kohta mäkihypyn pariin. Kävin tuossa vielä iltasella piipahtamassa ystävän ratsastustallilla ja kahvilla, mutta muuten päivä meni kotikoneella ja hieman sekavissa tunnelmissa. Uskon kuitenkin, että kaikki on hyvin. Kiitos teille viesteistä ja ajatuksista.
Kiitokset myös viesteistä liittyen tuohon vaalirahasotkuun. Olen samaa mieltä, että on härkiskiyden huippu, että kaiken tämän jälkeenkään ei vaalirahailmoituksia ole haluttu korjata lain vaatimalle tasolle. Ehkä syy on se tuttu, että kun tästä lain rikkomisesta ei seuraa mitään rangaistusta. Palautteestanne päätellen nämä yhteenvedot ihan tervetulleita eli huomenna voisi aiheena olla sitten vaikkapa ikäihmisten ja eläkeläisten asiat tällä hallituskaudella 2007-2011. Koostetta siis niistä huomenna.
Huomenna kuitenkin uusi päivä. Suuntaan aamusta jälleen aikaisin Helsinkiin ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin illansuussa saan eduskuntaan myös mielenkiintoisia vieraita. Rallin MM-sarjan Fordin tehdastallin tähtipari Jari-Matti Latvala ja Miikka Anttila tulevat taloon tutustumaan ja hieman muutakin ohjelmaa luvassa. Sitä ennen kuitenkin päivällä aloitamme ympäristövaliokunnassa erittäin vaikean kuulemisen Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta. Minulle erittäin vaikea asia ja tämä vaatii todella perusteellisen asiantuntijakuulemisen ja pohdinnan ja myös vahinkojen minimoinnin jos muuhun ei enää pystytä.
Kyseinen laki siis koskee Pallastunturilla noin 7,5 hehtaarin aluetta ja siellä sijaitsevan nyt 130 paikkaisen hotellin laajentamista 250 paikkaiseksi ja kerrosneliömetrimäärän kasvattamista lähes nelinkertaiseksi aina 10 000 kerrosneliömetriin. Kansallispuiston hotelli saisi olla kaksikerroksinen ja lisäksi ns. rakentamiselle rajatulla alueella sallittaisiin hotellin vieressä sijaitsevan Metsähallituksen luontokeskuksen laajentaminen enintään 500 kerrosneliömetrin suuruiseksi.
Sen sijaan esimerkiksi laskettelurinteiden laajentamista ei uusikaan laki sallisi ja lisäksi alueella nyt oleva asuntovaunualue poistettaisiin. Lain uudistamisen lähtökohtana on ollut alueen herkkä luonto ja palvelujen turvaaminen. Mutta koko ajan kasvavat kävijämäärät ovatkin juuri se isoin mutta ja haaste. Kansallispuistossa käy jo nyt vuosittain noin 420 000 kävijää ja on tietenkin alueelle iso haaste luonnon kannalta, jos kävijämäärä tästä nousee vastaavasti kuin vuodepaikat. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on nykyisin jo maamme suosituin kansallispuisto ja tätä kautta myös hyvin kulunut. Jatkossa onkin erittäin tärkeää, että alueen luontoarvot voidaan turvata mm. reittejä kehittämällä ja rakenteiden kunnostamisella. Myös on tärkeää pohtia millaisia rajoituksia alue vielä vaatii ja miten esityksen kanssa on järkevää edetä mm. korvaavien alueiden suhteen.
Kansallispuistoissahan rakentaminen on pääsääntöisesti kielletty, mutta Pallastunturin matkailukeskus on toiminut alueella kansallispuiston perustamisesta lähtien ja siksi sillä on erityinen asema yhdessä Kolin kansallispuiston hotellin kanssa. Itse en halua nähdä tätä askeleena kohti vapaamaan rakentamista kansallispuistoissa tai yleensäkään pääavauksena tällaiseen kehitykseen. Mielelläni kuulen tästäkin teidän ajatuksianne. Oma pohdintani hyvinkin isolla kysymysmerkillä kesken ja siksi odotankin laajaa ja perusteellista asiantuntijakuulemista mielenkiinnolla.
Tuorein Nykypäivä nosti esille mielenkiintoisen aiheen. Ja vaikka kyse on vaalirahailmoituksista ja kohusta niin voisi todeta, että jälleen myös uuden uutisen. Lehti on tutkinut jälleen läpi vuoden 2007 vaalirahailmoitukset ja löytänyt niistä edelleen aivan valtavasti puutteita ja laittomuuksia. Lehti toteaakin, että ”useat kansanedustajat ovat katsoneet, että he välttyvät tiedotusvälineiden huomiolta jättämällä koskematta puutteelliseen ilmoitukseen ja että vain ilmoituksen täydentäjät tulevat huomatuksia. Näin heidän siis kannttaa olla korjaamatta puuttellisia ilmoituksia”.
Varsin kovia väitteitä ja lehti myös mainitsee nimeltä muutamia edustajia, jotka eivät ole edelleenkään ilmoittaneet omaan vaalirahailmoitukseensa saamiaan KMS eli Kehittyvien Maakuntien Suomi ry:ltä saamiaan tukiaan. Suurin summa lehtijutussa on SDP:n kansanedustajan saama 10 000 euroa mikä siis edelleen on ilmoittamatta.
Lehden mukaan ”räikeitä puutteita on suhteellisesti eniten Vasemmistoliiton ilmoituksissa. Sen taustalla on heidän haluttomuutensa avata Ohjelmatyö-yhdistyksen kautta pyöritettyjä vaalirahoja.” Vähiten puutteita Nykypäivän mukaan on vihreillä.
Esimerkiksi keskustan 51 kansanedustajan vaalirahailmoituksista ”hyviksi” lehti mainitsee tai nostaa vain 20. Kokoomuksen kansanedustajailmoituksista hyviä on 29 ja SDP:n ilmoituksista vain 14. Täysin avaamattomia ilmoituksia SDP:llä on lehden mukaan edelleen seitsemän ja ”lievemmin puutteellisia” 24.
Suurimpia rikkomuksia ovat könttäsummina ilmoitetut kymmenien tuhansien eurojan tuet erilaisilta omilta yhdistyksiltä tai poliittisilta yhdistyksiltä. Summat lehdessä jopa yli 26 000 euroa ja yli 35 000 euroa. Suurimmat summat ovat itseasiassa yli 57 000 yhdeltä yhdistykseltä ja tuokin tuki edelleen avaamatta. Tai sitten ilmoitus jossa lukee vain ”nimetön lahjoitus 3 000 euroa” tai ”tuki yrityksiltä 14 000 euroa”. Kaikki avaamatta. Ilmoituksissa ei siis kerrota millaisia summia jättipottien takana on. Laki vaatii kertomaan onko rahoituksessa yli 1 700 euron tukia. Tätä ei lehden mukaan ole halunnut tehdä edelleenkään kymmenet kansanedustajat.
On vaikea ymmärtää miksi tässä asiassa pitää edelleen venkoilla ja leikkiä. Puolueet ovat luvanneet, että ilmoitukset korjataan ja täydennetään, mutta näin ei ole toimittu. Olen pettynyt ja ihmeissäni.
Itse tein oman vaalirahailmoitukseni jo heti maalisvaalien 2007 jälkeen lain vaatimalla tavalla ja jopa sen yli. Ilmoitustani on käytetty esimerkillisenä esimerkkinä monissa lehdissä. Tässä tuo ilmoitus: Timo Heinosen virallinen vaalirahailmoitus eduskuntavaalit 2007.
Halusin jo siis ennen minkäänlaisia kohuja kertoa avoimesti mistä rahoitukseni vaaleihin tuli. Mutta halusin myös kertoa sen mihin raha käytettiin. Minusta on hyvin tärkeää, että myöäs menopuoli kerrotaan sillä silmämääräisesti katsoen moni ilmoitus vaalirahoituksesta verrattuna kampanjoiden kokoon ei ole missään suhteessa. Itse tein sen näin. Eli kerroin samantien mistä raha tulivat ja minne ne menivät. Tässä tuo minun yli lain vaatiman tehty tarkka selvitys: Vaalirahailmoitukseni kuntavaaleissa 2009 ja eduskuntavaaleissa 2007.
Tästä pääsette lisäksi vielä Vaalirahailmoituksiin jos haluatte katsoa miten hienosti me kansanedustajat olemme lakia noudattaneet. Tai kuka on ja kuka ei.
Tänään nyt suunnistan siis aamusta Helsinkiin. Olin varautunut olemaan jo kotona ja hieman pidempäänkin, mutta ei vielä. Tänään siis aloitamme Helsingissä puoluekokouksemme valmistelut myös ympäristökysymysten parissa ja mielenkiintoinen työryhmä kokoon. Odotan mielenkiinnolla ja innolla.
....
Mielenkiintoiseksi odottamani ja myös sellaisena alkanut päivä sai kesken kokouksen yllättävän käänteen. Talvikelit ovat vaarallisia ja onnettomuuksia on sattunut paljon. Onneksi tällä kertaa erittäin vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin. Kiitos viesteistä ja terveisistä.
Nyt kuitenkin jälleen takaisin Lopella ja tarkoitus tässä yrittää jatkaa töitä kotipöydän ääressä. Monenlaisia juttuja tällekin viikolle pienin varauksin sovittuna ja nyt niiden pariin.
Ylen vuosikymmenten SPD-johdon muuttuminen ammattijohtajuuteen näyttää ottavan todella koville. Ehkä räikein tuki poliittisille valinnoille tuli tänään kun Erkki Tuomioja vaati Ylen johtajan valinnan palauttamista poliitikkojen käsiin Ylen hallintoneuvostoon. Aivan uskomaton esitys takaisin poliittisten virkanimitysten suuntaan, josta nyt nimenomaan on halu päästä eroon. Tavoitteena se, että tehtäviin valitaan aina pätevin eikä vain aiempien aikojen tapaan sopivin. Tämä ei tietenkään saa myöskään tarkoittaa sitä, että johonkin tehtävään ei voitaisi valita SDP:n, Keskustan, Kokoomuksen, Vihreiden tai vaikkapa KD:n jäsenkirjan omaavaa henkilöä. Mutta vain siinä tapauksessa, että hän on kyseiseen tehtävään pätevin eikä vain siis sopivin.
Nyt siis esimerkiksi Ylessä toimitusjohtajan valinta on haluttu juuri tästä syystä siirtää pois poliitikkojen miehittämältä hallintoneuvostolta Ylen hallitukselle. Tämä minusta oikea suunta ja kannatettava linja. Poliittisten virkanimitysten aika Ylessäkin on näin siis lopulta ohi. Hyvä niin.
.....
Kohta mäkihypyn pariin. Kävin tuossa vielä iltasella piipahtamassa ystävän ratsastustallilla ja kahvilla, mutta muuten päivä meni kotikoneella ja hieman sekavissa tunnelmissa. Uskon kuitenkin, että kaikki on hyvin. Kiitos teille viesteistä ja ajatuksista.
Kiitokset myös viesteistä liittyen tuohon vaalirahasotkuun. Olen samaa mieltä, että on härkiskiyden huippu, että kaiken tämän jälkeenkään ei vaalirahailmoituksia ole haluttu korjata lain vaatimalle tasolle. Ehkä syy on se tuttu, että kun tästä lain rikkomisesta ei seuraa mitään rangaistusta. Palautteestanne päätellen nämä yhteenvedot ihan tervetulleita eli huomenna voisi aiheena olla sitten vaikkapa ikäihmisten ja eläkeläisten asiat tällä hallituskaudella 2007-2011. Koostetta siis niistä huomenna.
Huomenna kuitenkin uusi päivä. Suuntaan aamusta jälleen aikaisin Helsinkiin ja jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin illansuussa saan eduskuntaan myös mielenkiintoisia vieraita. Rallin MM-sarjan Fordin tehdastallin tähtipari Jari-Matti Latvala ja Miikka Anttila tulevat taloon tutustumaan ja hieman muutakin ohjelmaa luvassa. Sitä ennen kuitenkin päivällä aloitamme ympäristövaliokunnassa erittäin vaikean kuulemisen Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta. Minulle erittäin vaikea asia ja tämä vaatii todella perusteellisen asiantuntijakuulemisen ja pohdinnan ja myös vahinkojen minimoinnin jos muuhun ei enää pystytä.
Kyseinen laki siis koskee Pallastunturilla noin 7,5 hehtaarin aluetta ja siellä sijaitsevan nyt 130 paikkaisen hotellin laajentamista 250 paikkaiseksi ja kerrosneliömetrimäärän kasvattamista lähes nelinkertaiseksi aina 10 000 kerrosneliömetriin. Kansallispuiston hotelli saisi olla kaksikerroksinen ja lisäksi ns. rakentamiselle rajatulla alueella sallittaisiin hotellin vieressä sijaitsevan Metsähallituksen luontokeskuksen laajentaminen enintään 500 kerrosneliömetrin suuruiseksi.
Sen sijaan esimerkiksi laskettelurinteiden laajentamista ei uusikaan laki sallisi ja lisäksi alueella nyt oleva asuntovaunualue poistettaisiin. Lain uudistamisen lähtökohtana on ollut alueen herkkä luonto ja palvelujen turvaaminen. Mutta koko ajan kasvavat kävijämäärät ovatkin juuri se isoin mutta ja haaste. Kansallispuistossa käy jo nyt vuosittain noin 420 000 kävijää ja on tietenkin alueelle iso haaste luonnon kannalta, jos kävijämäärä tästä nousee vastaavasti kuin vuodepaikat. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on nykyisin jo maamme suosituin kansallispuisto ja tätä kautta myös hyvin kulunut. Jatkossa onkin erittäin tärkeää, että alueen luontoarvot voidaan turvata mm. reittejä kehittämällä ja rakenteiden kunnostamisella. Myös on tärkeää pohtia millaisia rajoituksia alue vielä vaatii ja miten esityksen kanssa on järkevää edetä mm. korvaavien alueiden suhteen.
Kansallispuistoissahan rakentaminen on pääsääntöisesti kielletty, mutta Pallastunturin matkailukeskus on toiminut alueella kansallispuiston perustamisesta lähtien ja siksi sillä on erityinen asema yhdessä Kolin kansallispuiston hotellin kanssa. Itse en halua nähdä tätä askeleena kohti vapaamaan rakentamista kansallispuistoissa tai yleensäkään pääavauksena tällaiseen kehitykseen. Mielelläni kuulen tästäkin teidän ajatuksianne. Oma pohdintani hyvinkin isolla kysymysmerkillä kesken ja siksi odotankin laajaa ja perusteellista asiantuntijakuulemista mielenkiinnolla.
Sunnuntai, 21.02.10
Hämmentää tuo asioiden tahallinen vääristely tässä politiikassa. Tällä viikolla saimme yhden surullisen esimerkin sosiaalisen median hyväksikäytöstä vääräntiedon levittämiseen ja mustamaalaukseen. Siellä se ehkä jollain tavalla ymmärrettävämpää, mutta sitten kun siihen sortuu kansanedustajat niin voi kysyä, että miksi?
Kyse siis perättömästä väitteestä, jossa väitetään opetusministeriön ja/tai kokoomuksen esittävän lukukausimaksuja korkeakouluihin.
Tällainen väite on täysin perätön ja väärä ja se on oikaistu nyt monelta eri taholta. Oam tiedotteeni asiasta Kokoomuksen Osaamisen ja Sivistyksen verkoston puheenjohtaja lähti välittömästi liikkeelle otsikolla: ” Kokoomus haluaa turvata maksuttoman koulutuksen opiskelijoille”. Opetusministeri Henna Virkkunen oikaisi väärän tiedon tiedotteella otsikolla: ” Opetusministeriö ei ole esittänyt lukukausimaksuja”.
Ja kaiken tämän lisäksi nostimme aiheen vielä kyselytunnillakin esille vain ja ainoastaan sen takia, että tällainen vääristely ja vääräntiedon levittäminen loppuisi. Kyselytunnilla aihe näin esillä:
” Suullisen kyselytunnin asia SKT 13/2010 vp Timo Heinonen /kok: Arvoisa puhemies! Julkisuudessa, erityisesti nettimaailmassa, on kehitelty kohu yliopistojen lukukausimaksuista. On väitetty, että suunnitelmissa olisi lukukausimaksujen tuonti suomalaisiin yliopistoihin, suomalaisille opiskelijoille. Arvoisa opetusministeri: Voitteko vielä kerran todeta ja alleviivata eduskunnan edessä, että huhut ovat vääriä eli suomalaisille ja eurooppalaisille opiskelijoille ei olla esittämässä lukukausimaksuja eikä tällaista olla valmistelemassa opetusministeriössä?”
Ja opetusministeri Henna Virkkunen vastasi: ”Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuus voi jatkossakin pohjautua vain vahvaan osaamiseen, ja ensiarvoisen tärkeä lähtökohta hallituksen näkökulmasta on se, että jatkossakin kaikilla suomalaisilla omaan varallisuuteen katsomatta on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin omaa halua ja taipumuksia riittää. Mitään suunnitelmia siis siitä, että suomalaisille oltaisiin tuomassa lukukausimaksuja, ei hallituksen piirissä ole....”
Mutta mitä tekee SDP:n Piia Viitanen. Lähettää tiedotteen ja jatkaa samaa vääräntiedon levittämistä. Kysyen mm. tiedotteessaan, että ”onko työryhmän ajatus lukukausimaksuista nyt myös kokoomuksen kanta” Ja väittää täydellisen valheellisesti samassa tiedotteessaan, että ”sivistyspuolue kokoomuksen tavoitteena näyttää olevan rajoittaa vähävaraisimpien suomalaisten nuorten mahdollisuuksia päästä korkeakouluopintoihin”.
Päivää aiemmin olimme antaneet tiedotteen asiasta. Liitän sen nyt vielä tähänkin niin voi jokainen itsekin lukea ja pohtia SDP:n Piia Viitasen tarkoitusperiä tai sitten luetunymmärtämistä.
**********
**********
TIEDOTE 17.2.2010
Kokoomus haluaa turvata maksuttoman koulutuksen opiskelijoille
- Kokoomus arvostaa osaamista ja sivistystä. Meillä ei ole mitään aikeita tai suunnitelmia ajaa lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille myöskään ensi vaalikaudella, toteaa Kokoomuksen Osaamisen ja sivistyksen politiikkaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen vastaten samalla opiskelijajärjestöjen kysymykseen puolueen kannasta lukukausimaksuihin Suomessa.
Koulutusvientityöryhmän ehdotus maamme koulutusvienninstrategiaksi on herättänyt huolta opiskelijajärjestöissä puolueiden aikeista tuoda lukukausimaksut korkeakouluopiskelijoille. Pelkojen hälventämiseksi Heinonen muistuttaa, että työryhmäkään ei ole esittänyt lukukausimaksujen käyttöönottoa ei suomalaisille eikä muillekaan opiskelijoille.
- Tavoitteenamme on turvata suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä parantaa opiskelijan edellytyksiä opiskella päätoimisesti. Tämän vuoksi toteutettiin yliopistojen pitkään toivoma yliopistolain uudistus sekä opiskelijaliikkeen aiheellinen vaatimus opiskelijoiden toimeentulon parantamisesta. Hyvät opiskelun edellytykset ja kansainvälisestikin arvostettu loppututkinto on paras tae opiskelijalle työmarkkinoille siirryttäessä, toteaa Heinonen.
Heinonen painottaa, että korkea osaaminen on Suomen kilpailuvaltti kansainvälisesti. Korkeakoulutus ei ole ilmaista, mutta se on maksutonta Suomessa, koska yhteiskunnassa on tahdottu tarjota jokaisen saataville korkeakoulutusta. Jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan rahoittaa ja pelastaa, tarvitaan työtä ja työlle tekijänsä. Tämän vuoksi on tärkeää, että päätoimiseen opiskeluun on edellytykset ja että korkeakoulutukseen hakeudutaan taipumusten ja lahjakkuuden perusteella, eikä perheen varallisuuteen tai koulutustaustan ohjaamana.
**************
**************
Olen todella surullinen tällaisesta politiikanteosta. Vääräntiedon levittäminen on todella valitettavaa meidän kaikkien suomalaisten, mutta myös meidän poliitikkojen uskottavuuden kannalta. Itse toivoisin, että asioista voitaisiin puhua rehellisesti ja avoimesti ja jos ollaan eri mieltä niin sitten ollaan ja tuodaan rehelliset vasta-argumentit esille. On todella valitettavaa että aikaa kuluu tällaisten tiedotteiden luoman väärän kuvan oikomiseen. Mutta jokainen ja jokainen puolue tekee politiikkaa tavallaan.
Paljon on keskusteltu myös siitä mitä olemme nykyhallituksen kanssa näinä kolmena vuotena tehneet. Ajattelin hieman käydä tässä lähikuukausina läpi eri hallinnonaloja ja jos aloitan tuon edellisen innoittamana vaikkapa sitten sivistys- ja osaamispolitiikassa.
Käyn tässä lyhyesti nyt läpi Sinivihreän hallituksen eli Matti Vanhasen II hallituksen keskeisimpiä toimia koulutuspolitiikan sektorilla ja myös sitten vielä hieman kevään ajankohtaisia kysymyksiä. Jos aloitan perusopetuksesta.
1) Perusopetusta on parannettu
Perusopetukseen on todellakin panostettu tällä hallituskaudella. Edellinenkin hallitus lupasi mm. ohjata ikäryhmien pienentymisestä säästyvät rahat takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen, mutta silloin tuo lupaus ja hallitusohjelmakirjaus jäi toteuttamatta ja rahat tuhlattiin johonkin muualle.
Me lupasimme nyt 2007 saman ja olemme tämänkin lupauksemme pitäneet. Yhteensä perusopetuksen laadun parantamiseen suunnataan vaalikauden aikana yli 200 miljoonaa euroa. (2008 18 m¤, 2009 42 m¤, 2010 60 m¤ ja 2011 yht. 80 m¤). Olemme siis käyttäneet kaikki ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat laskennalliset säästöt perusopetuksen kehittämiseen. Tämän ns. Perusopetus paremmaksi (POP) –ohjelman avulla, on onnistuttu mm. pienentämään luokkakokoja, kehittämään erityisopetusta ja oppilaan ohjausta sekä tehostamaan opettajien täydennyskoulutusta Osaava-ohjelman kautta.
Viimeksi tammikuussa opetusministeri Virkkunen jakoi 30 m¤ opetusryhmien pienentämiseen, yli 230 kuntaa sai rahaa uusien opettajien palkkaamiseen, jakotuntien lisäämiseen ja uusien opetusryhmien perustamiseen. Kaikilla näillä on sama vaikutus: opettajalla on enemmän aikaa oppilaalle. Ja tämän taantuman aikaan kun kuntataloudessa on tiukkaa on lisäraha tullut enemmänkin kuin tarpeeseen.
Tämän saman lisärahan eli POP-ohjelman turvin on myös elvytetty koulujen kerhotoiminta, uusia kerhoja on kahdessa vuodessa syntynyt yli 12 000, ja näissä harrastaa jo yli 200 000 peruskoululaista. Tämä oli myös arvovalinta. 1990-luvun laman seurauksena kerhot katosivat kouluista eikä niitä edelliset hallitukset nähneet tarpeellisiksi palauttaa, mutta me katsoimme sen tärkeäksi osaksi koulua ja lasten arkea. Nyt uudelleen käynnistetyissä kerhoissa harrastetaan paljon liikuntaa ja musiikkia mutta myös muun muassa teatteria ja lautapelejä sekä kieliä. Koulujen kerhotoiminta on kaikille oppilaille maksutonta, mutta myös tietenkin vapaaehtoista. Mutta voin kertoa, että vastaanotto on huikeaa ja lapsilla ja nuorilla on intoa ja halua harrastaa ilmaisissakin kerhoissa.
2) Yliopistouudistus
Sitten olemme tehneet yliopistojen pitkään toivoman yliopistouudistuksen, joka parantaa suomalaisten yliopistojen kilpailukykyä. Vuoden 2010 alussa voimaan tullut yliopistolaki toi yliopistoille niiden pitkään toivoman taloudellisen ja hallinnollisen autonomian. Yliopistojen päätehtävät, tutkimus ja opetus, pysyvät ennallaan ja niin kuin jo aiemminkin kirjoitin suomalaisten opiskelijoiden maksuton koulutus on turvattu.
Vaikka yliopistoilla on mahdollisuus kerätä myös yksityistä pääomaa, valtio turvaa jatkossakin yliopistojen perusrahoituksen, joka sidotaan indeksiin. Tällaistakaan arvovalintaa ei ennen ole nähty. Nyt siis yliopistojen perusrahoitus on päätetty sitoa ns. yliopistoindeksiin ja se seuraa siis kustannusnousua koko ajan eikä rahoitus jää aiempien hallitusten tapaan koko ajan jälkeen. Merkittävä uudistus ja vakauttaja yliopistojen toiminnalle.
Samalla nyt tehdyllä yliopistouudistuksella pyritään parantamaan suomalaisten yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tavoitteenamme on mm., että yliopistot pystyvät nopeammin reagoimaan toimintaympäristönsä muutoksiin, monipuolistamaan rahoituspohjaansa ja kansainvälistymään entistä tehokkaammin. Myös tutkijan uran kehittämiseen sekä tutkimusinfrastruktuureihin on panostettu.
2) Toisen asteen ammatillinen koulutus:
Tämän kaiken lisäksi myös ammatillisen opetuksen opiskelijapaikkoja on lisätty runsaasti. Hallitus on tehnyt lukuisia parannuksia nuorten kouluttautumismahdollisuuksiin. Olemme mm. vakinaistaneet ammatilliseen perusopetukseen ohjaava ja valmistava Ammattistartti –koulutuksen tämän vuoden alusta ja ammatillisen perusopetuksen opiskelupaikkoja olemme lisänneet siis nyt lähes 8 500 paikalla, jotta jokaiselle nuorelle löytyisi opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Tämä on ollut valtaisa suunnanmuutos aiempaan. Olemme halunneet turvata jokaiselle nuorelle opiskelupaikan jopa räätälöiden sen Ammattistartin kautta alkuun. Mutta olemme myös pitäneet erittäin tärkeänä sitä, että emme enää kouluttaisi nuoria aloille joilla ei ole työllisyyttä. Näinkin tehtiin mm. vielä edellisen hallituksenkin aikaan. Voi vain kysyä, että onko mitään epäreilumpaa kuin kouluttaa nuori alle 20-vuotias alalle missä hänellä ei ole edes nousukaudella työllistymisen mahdollisuuksia.
Nyt taantuman aikaan työpaikoista on pulaa ja tuleva kevät tulee olemaan osalle nuoristakin erittäin haastava, mutta tätä varten tulemme nyt lisäämään merkittävästi rahaa ja tukea nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi. Valtiovarainministeri Jyrki Katainenhan lupasi kymmenien miljoojien lisäbudjetin ja siitä osa nimenomaan nuorisotyöttömyyteen. Opetusministeriö esittää nuorisotyöttömyyden torjuntaan keskittyvään lisäbudjettiin ammattistartti – koulutuksen ja kansalaisopistojen pitkien linjojen lisäämistä, avoimen korkeakouluopiskelun maksujen laskemista työttömäksi jääneiltä, oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksien nostoa ja irtisanottujen tai työttömyysuhan alla olevien korkeasti koulutettujen työllistymisen mahdollistamista korkeakoulujen t&k –hankkeisiin. Me olemme siis vahvasti sitä mieltä, että nimenomaan koulutus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä nuorille.
4) Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutuksessakin olemme tehneet paljon. Aikuiskoulutusuudistus eli ns. AKKU-työ pyrkii parantamaan työssä jaksamista, mutta myös aikuiskoulutuksen hallinnon, rahoituksen, etuuksien ja tarjonnan selkiyttäminen. Ohjelman toimeenpano on aloitettu vaiheittain viime vuoden 2009 alusta ja aikuiskoulutus näkyy vahvasti nyt myös valtion vuoden 2010 talousarviossa. Koko työikäisen, niin työssäkäyvän kuin työttömänä olevan aikuisväestön mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen parannetaan. Koulutustarjontaa lisätään ja myös aikuiskoulutusetuja parannetaan. Aikuiskoulutustuen taso tulee nousemaan noin 30 prosenttia nykyisestä. Tuki on jatkossa korkeampi kuin esimerkiksi vuorotteluvapaan aikainen toimeentuloturva.
Aikuiskoulutus on keskeisessä asemassa, kun tavoitteena on työurien pidentäminen. Hallitus on asettanut tavoitteeksi aikuiskoulutukseen osallistumisasteen nostamisen nykyisestä 52 prosentista 60 prosenttiin sekä osallistumispohjan laajentamisen
Mitäs sitten vielä olemme tekemässä eli vielä muutama sananen ajankohtaisista asioista koulutuspolitiikan sektorilla:
5) Perusopetuksen tuntijakoa uudistetaan
Perusopetuksen tuntijaon uudistamista pohtivan työryhmän tulee saada esityksensä valmiiksi vappuun mennessä. Ryhmä pohtii mm. sitä mitä tietoja ja taitoja tulevaisuudessa oppilaan tulisi osata perusopetuksen päätyttyä. Työryhmän esitys käy lausuntokierroksella, jonka jälkeen se on valtioneuvoston päätettävänä alkuvuodesta 2011. Tuntijakokysymyksen ympärillä on keskusteltu erityisesti taito- ja taideaineiden opetuksen lisäämisestä, vuosiviikkotuntien lisäämisestä, valinnaisuuden lisäämiseksi sekä kielten opetuksesta. Tuntijaon yhteydessä tulemme siis ottamaan vielä kantaa esimerkiksi liikuntatuntien määrään sekä kansalaisia paljon puhuttavaan toisen kotimaisen kielen opiskeluun. Tästäkin aiheesta otan siis mielelläni teiltäkin ajatuksia ja ideoita vastaan. Niinkuin toki muistakin tässäkin esitetyistä aiheista.
6) Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on käynnissä
Meidän tavoite on siis laajasti kaikissa vaiheissa, että kaikki Suomessa tarjottava koulutus on laadukasta. Kansainväliset ja kotimaiset selvitykset ovat korostaneet, että Suomessa korkeakouluverkko on aivan liian pirstaleinen. Parhaillaan OPM:ssä on käynnissä alueellinen ja koulutusalakohtainen arviointi siitä, miten korkeakouluverkkoa voidaan kehittää. Paineet ovat erityisesti ammattikorkeakoulupuolella, sillä yliopistojen suhteen on jo päästy lähelle yliopistouudistuksessa asetettuja tavoitteita. Koulutuksen laatua on erityisesti arvioitava vetovoimaisuustekijöillä. Korkeakouluilta odotetaan nyt omia esityksiä ja strategisia painopistevalintoja, joiden perusteella neuvotteluja OPM:n kanssa käydään.
7) Yliopistojen valtion rahoitus keskusteluttaa
Yliopistojen rahoitusmalli uudistui 2010 alusta. Rahoituksen painopiste siirtyy määrällisistä indikaattoreista koulutuksen ja tutkimuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan on lisääntynyt tänä vuonna 104 Me, millään yliopistolla ei siis ole käytössään vähemmän rahaa kuin viime vuonna.
Itsenäisinä talousyksikköinä yliopistojen on sopeutettava omat menonsa ja tulonsa. Vaikka valtio turvaa jatkossakin perusrahoituksen, yliopistoilla on nyt mahdollisuus kerätä myös ulkopuolisia lahjoituksia. Valtio kompensoi 2,5 –kertaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä kerätyn ulkopuolisen rahoituksen. Ministeri Virkkunen on esittänyt, että yksityisten lahjoitusten verovähennyskelpoisuutta voitaisiin laajentaa tai muuttaa pysyväksi. Valtio on myös varautunut tekemään yliopistoihin harkinnanvaraisia, kohdennettuja finanssisijoituksia vuosina 2012–2014.
8) Työurien pidentämistä alkupäästä pohditaan mm. opintotuen rakenteita uudistamalla
Opetusministeriö valmistautuu myös ns. Ahtelan työryhmän esitysten toteuttamiseen. Ahtelan paperi sisälsi kuitenkin monia esityksiä, joiden parissa on jo edetty tai joita on jo toteutettu. Myös opintotuen uudistamista pohditaan paraikaa ministeri Wallinin johdolla. Me odotamme Wallinilta esityksiä jo tulevan kevään aikana. Me emme olleet täysin tyytyväisiä opintotukityöryhmän esitykseen, jossa ei esitetä kokonaisvaltaisia ratkaisuja, vaan ennemminkin yksittäisiä pirstaleisia toimenpiteitä. Me sen sijaan kannatamme esityksiä opintotuen sitomisesta indeksiin sekä perheellisten opiskelijoiden opintotuen korottamista. Esitimme minun johdolla valmistellussa lausunnossamme lisäksi, että opintotukimallia voitaisiin viedä suuntaan, jossa opintorahan osuus korostuisi opintojen alkupäässä ja loppupäässä opintotuki olisi lainapainotteinen. Samalla haluamme poistaa vanhempien tulojen vaikutuksen alle 18-20-vuotiaiden kotoa poisasuvien toisenasteen opiskelijoiden opintotukeen. Tätäkin esitystämme on kiitelty julkisuudessa laajasti.
No tässä jotain nyt siis koulutuspolitiikan saralta. Nyt sunnuntain toimiin. Ajattelin tänään pitää aikalailla vapaapäivän. Siihen voisi kuulua vaikkapa huutokauppa Riihimäelleä, kun suunniteltu esteratsastustunti siirtyy pakkasen kiusaamana tuonnemmaksi.
Kyse siis perättömästä väitteestä, jossa väitetään opetusministeriön ja/tai kokoomuksen esittävän lukukausimaksuja korkeakouluihin.
Tällainen väite on täysin perätön ja väärä ja se on oikaistu nyt monelta eri taholta. Oam tiedotteeni asiasta Kokoomuksen Osaamisen ja Sivistyksen verkoston puheenjohtaja lähti välittömästi liikkeelle otsikolla: ” Kokoomus haluaa turvata maksuttoman koulutuksen opiskelijoille”. Opetusministeri Henna Virkkunen oikaisi väärän tiedon tiedotteella otsikolla: ” Opetusministeriö ei ole esittänyt lukukausimaksuja”.
Ja kaiken tämän lisäksi nostimme aiheen vielä kyselytunnillakin esille vain ja ainoastaan sen takia, että tällainen vääristely ja vääräntiedon levittäminen loppuisi. Kyselytunnilla aihe näin esillä:
” Suullisen kyselytunnin asia SKT 13/2010 vp Timo Heinonen /kok: Arvoisa puhemies! Julkisuudessa, erityisesti nettimaailmassa, on kehitelty kohu yliopistojen lukukausimaksuista. On väitetty, että suunnitelmissa olisi lukukausimaksujen tuonti suomalaisiin yliopistoihin, suomalaisille opiskelijoille. Arvoisa opetusministeri: Voitteko vielä kerran todeta ja alleviivata eduskunnan edessä, että huhut ovat vääriä eli suomalaisille ja eurooppalaisille opiskelijoille ei olla esittämässä lukukausimaksuja eikä tällaista olla valmistelemassa opetusministeriössä?”
Ja opetusministeri Henna Virkkunen vastasi: ”Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuus voi jatkossakin pohjautua vain vahvaan osaamiseen, ja ensiarvoisen tärkeä lähtökohta hallituksen näkökulmasta on se, että jatkossakin kaikilla suomalaisilla omaan varallisuuteen katsomatta on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin omaa halua ja taipumuksia riittää. Mitään suunnitelmia siis siitä, että suomalaisille oltaisiin tuomassa lukukausimaksuja, ei hallituksen piirissä ole....”
Mutta mitä tekee SDP:n Piia Viitanen. Lähettää tiedotteen ja jatkaa samaa vääräntiedon levittämistä. Kysyen mm. tiedotteessaan, että ”onko työryhmän ajatus lukukausimaksuista nyt myös kokoomuksen kanta” Ja väittää täydellisen valheellisesti samassa tiedotteessaan, että ”sivistyspuolue kokoomuksen tavoitteena näyttää olevan rajoittaa vähävaraisimpien suomalaisten nuorten mahdollisuuksia päästä korkeakouluopintoihin”.
Päivää aiemmin olimme antaneet tiedotteen asiasta. Liitän sen nyt vielä tähänkin niin voi jokainen itsekin lukea ja pohtia SDP:n Piia Viitasen tarkoitusperiä tai sitten luetunymmärtämistä.
**********
**********
TIEDOTE 17.2.2010
Kokoomus haluaa turvata maksuttoman koulutuksen opiskelijoille
- Kokoomus arvostaa osaamista ja sivistystä. Meillä ei ole mitään aikeita tai suunnitelmia ajaa lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille myöskään ensi vaalikaudella, toteaa Kokoomuksen Osaamisen ja sivistyksen politiikkaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Heinonen vastaten samalla opiskelijajärjestöjen kysymykseen puolueen kannasta lukukausimaksuihin Suomessa.
Koulutusvientityöryhmän ehdotus maamme koulutusvienninstrategiaksi on herättänyt huolta opiskelijajärjestöissä puolueiden aikeista tuoda lukukausimaksut korkeakouluopiskelijoille. Pelkojen hälventämiseksi Heinonen muistuttaa, että työryhmäkään ei ole esittänyt lukukausimaksujen käyttöönottoa ei suomalaisille eikä muillekaan opiskelijoille.
- Tavoitteenamme on turvata suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä parantaa opiskelijan edellytyksiä opiskella päätoimisesti. Tämän vuoksi toteutettiin yliopistojen pitkään toivoma yliopistolain uudistus sekä opiskelijaliikkeen aiheellinen vaatimus opiskelijoiden toimeentulon parantamisesta. Hyvät opiskelun edellytykset ja kansainvälisestikin arvostettu loppututkinto on paras tae opiskelijalle työmarkkinoille siirryttäessä, toteaa Heinonen.
Heinonen painottaa, että korkea osaaminen on Suomen kilpailuvaltti kansainvälisesti. Korkeakoulutus ei ole ilmaista, mutta se on maksutonta Suomessa, koska yhteiskunnassa on tahdottu tarjota jokaisen saataville korkeakoulutusta. Jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan rahoittaa ja pelastaa, tarvitaan työtä ja työlle tekijänsä. Tämän vuoksi on tärkeää, että päätoimiseen opiskeluun on edellytykset ja että korkeakoulutukseen hakeudutaan taipumusten ja lahjakkuuden perusteella, eikä perheen varallisuuteen tai koulutustaustan ohjaamana.
**************
**************
Olen todella surullinen tällaisesta politiikanteosta. Vääräntiedon levittäminen on todella valitettavaa meidän kaikkien suomalaisten, mutta myös meidän poliitikkojen uskottavuuden kannalta. Itse toivoisin, että asioista voitaisiin puhua rehellisesti ja avoimesti ja jos ollaan eri mieltä niin sitten ollaan ja tuodaan rehelliset vasta-argumentit esille. On todella valitettavaa että aikaa kuluu tällaisten tiedotteiden luoman väärän kuvan oikomiseen. Mutta jokainen ja jokainen puolue tekee politiikkaa tavallaan.
Paljon on keskusteltu myös siitä mitä olemme nykyhallituksen kanssa näinä kolmena vuotena tehneet. Ajattelin hieman käydä tässä lähikuukausina läpi eri hallinnonaloja ja jos aloitan tuon edellisen innoittamana vaikkapa sitten sivistys- ja osaamispolitiikassa.
Käyn tässä lyhyesti nyt läpi Sinivihreän hallituksen eli Matti Vanhasen II hallituksen keskeisimpiä toimia koulutuspolitiikan sektorilla ja myös sitten vielä hieman kevään ajankohtaisia kysymyksiä. Jos aloitan perusopetuksesta.
1) Perusopetusta on parannettu
Perusopetukseen on todellakin panostettu tällä hallituskaudella. Edellinenkin hallitus lupasi mm. ohjata ikäryhmien pienentymisestä säästyvät rahat takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen, mutta silloin tuo lupaus ja hallitusohjelmakirjaus jäi toteuttamatta ja rahat tuhlattiin johonkin muualle.
Me lupasimme nyt 2007 saman ja olemme tämänkin lupauksemme pitäneet. Yhteensä perusopetuksen laadun parantamiseen suunnataan vaalikauden aikana yli 200 miljoonaa euroa. (2008 18 m¤, 2009 42 m¤, 2010 60 m¤ ja 2011 yht. 80 m¤). Olemme siis käyttäneet kaikki ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat laskennalliset säästöt perusopetuksen kehittämiseen. Tämän ns. Perusopetus paremmaksi (POP) –ohjelman avulla, on onnistuttu mm. pienentämään luokkakokoja, kehittämään erityisopetusta ja oppilaan ohjausta sekä tehostamaan opettajien täydennyskoulutusta Osaava-ohjelman kautta.
Viimeksi tammikuussa opetusministeri Virkkunen jakoi 30 m¤ opetusryhmien pienentämiseen, yli 230 kuntaa sai rahaa uusien opettajien palkkaamiseen, jakotuntien lisäämiseen ja uusien opetusryhmien perustamiseen. Kaikilla näillä on sama vaikutus: opettajalla on enemmän aikaa oppilaalle. Ja tämän taantuman aikaan kun kuntataloudessa on tiukkaa on lisäraha tullut enemmänkin kuin tarpeeseen.
Tämän saman lisärahan eli POP-ohjelman turvin on myös elvytetty koulujen kerhotoiminta, uusia kerhoja on kahdessa vuodessa syntynyt yli 12 000, ja näissä harrastaa jo yli 200 000 peruskoululaista. Tämä oli myös arvovalinta. 1990-luvun laman seurauksena kerhot katosivat kouluista eikä niitä edelliset hallitukset nähneet tarpeellisiksi palauttaa, mutta me katsoimme sen tärkeäksi osaksi koulua ja lasten arkea. Nyt uudelleen käynnistetyissä kerhoissa harrastetaan paljon liikuntaa ja musiikkia mutta myös muun muassa teatteria ja lautapelejä sekä kieliä. Koulujen kerhotoiminta on kaikille oppilaille maksutonta, mutta myös tietenkin vapaaehtoista. Mutta voin kertoa, että vastaanotto on huikeaa ja lapsilla ja nuorilla on intoa ja halua harrastaa ilmaisissakin kerhoissa.
2) Yliopistouudistus
Sitten olemme tehneet yliopistojen pitkään toivoman yliopistouudistuksen, joka parantaa suomalaisten yliopistojen kilpailukykyä. Vuoden 2010 alussa voimaan tullut yliopistolaki toi yliopistoille niiden pitkään toivoman taloudellisen ja hallinnollisen autonomian. Yliopistojen päätehtävät, tutkimus ja opetus, pysyvät ennallaan ja niin kuin jo aiemminkin kirjoitin suomalaisten opiskelijoiden maksuton koulutus on turvattu.
Vaikka yliopistoilla on mahdollisuus kerätä myös yksityistä pääomaa, valtio turvaa jatkossakin yliopistojen perusrahoituksen, joka sidotaan indeksiin. Tällaistakaan arvovalintaa ei ennen ole nähty. Nyt siis yliopistojen perusrahoitus on päätetty sitoa ns. yliopistoindeksiin ja se seuraa siis kustannusnousua koko ajan eikä rahoitus jää aiempien hallitusten tapaan koko ajan jälkeen. Merkittävä uudistus ja vakauttaja yliopistojen toiminnalle.
Samalla nyt tehdyllä yliopistouudistuksella pyritään parantamaan suomalaisten yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tavoitteenamme on mm., että yliopistot pystyvät nopeammin reagoimaan toimintaympäristönsä muutoksiin, monipuolistamaan rahoituspohjaansa ja kansainvälistymään entistä tehokkaammin. Myös tutkijan uran kehittämiseen sekä tutkimusinfrastruktuureihin on panostettu.
2) Toisen asteen ammatillinen koulutus:
Tämän kaiken lisäksi myös ammatillisen opetuksen opiskelijapaikkoja on lisätty runsaasti. Hallitus on tehnyt lukuisia parannuksia nuorten kouluttautumismahdollisuuksiin. Olemme mm. vakinaistaneet ammatilliseen perusopetukseen ohjaava ja valmistava Ammattistartti –koulutuksen tämän vuoden alusta ja ammatillisen perusopetuksen opiskelupaikkoja olemme lisänneet siis nyt lähes 8 500 paikalla, jotta jokaiselle nuorelle löytyisi opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Tämä on ollut valtaisa suunnanmuutos aiempaan. Olemme halunneet turvata jokaiselle nuorelle opiskelupaikan jopa räätälöiden sen Ammattistartin kautta alkuun. Mutta olemme myös pitäneet erittäin tärkeänä sitä, että emme enää kouluttaisi nuoria aloille joilla ei ole työllisyyttä. Näinkin tehtiin mm. vielä edellisen hallituksenkin aikaan. Voi vain kysyä, että onko mitään epäreilumpaa kuin kouluttaa nuori alle 20-vuotias alalle missä hänellä ei ole edes nousukaudella työllistymisen mahdollisuuksia.
Nyt taantuman aikaan työpaikoista on pulaa ja tuleva kevät tulee olemaan osalle nuoristakin erittäin haastava, mutta tätä varten tulemme nyt lisäämään merkittävästi rahaa ja tukea nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi. Valtiovarainministeri Jyrki Katainenhan lupasi kymmenien miljoojien lisäbudjetin ja siitä osa nimenomaan nuorisotyöttömyyteen. Opetusministeriö esittää nuorisotyöttömyyden torjuntaan keskittyvään lisäbudjettiin ammattistartti – koulutuksen ja kansalaisopistojen pitkien linjojen lisäämistä, avoimen korkeakouluopiskelun maksujen laskemista työttömäksi jääneiltä, oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksien nostoa ja irtisanottujen tai työttömyysuhan alla olevien korkeasti koulutettujen työllistymisen mahdollistamista korkeakoulujen t&k –hankkeisiin. Me olemme siis vahvasti sitä mieltä, että nimenomaan koulutus on parasta syrjäytymisen ehkäisyä nuorille.
4) Aikuiskoulutus
Aikuiskoulutuksessakin olemme tehneet paljon. Aikuiskoulutusuudistus eli ns. AKKU-työ pyrkii parantamaan työssä jaksamista, mutta myös aikuiskoulutuksen hallinnon, rahoituksen, etuuksien ja tarjonnan selkiyttäminen. Ohjelman toimeenpano on aloitettu vaiheittain viime vuoden 2009 alusta ja aikuiskoulutus näkyy vahvasti nyt myös valtion vuoden 2010 talousarviossa. Koko työikäisen, niin työssäkäyvän kuin työttömänä olevan aikuisväestön mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen parannetaan. Koulutustarjontaa lisätään ja myös aikuiskoulutusetuja parannetaan. Aikuiskoulutustuen taso tulee nousemaan noin 30 prosenttia nykyisestä. Tuki on jatkossa korkeampi kuin esimerkiksi vuorotteluvapaan aikainen toimeentuloturva.
Aikuiskoulutus on keskeisessä asemassa, kun tavoitteena on työurien pidentäminen. Hallitus on asettanut tavoitteeksi aikuiskoulutukseen osallistumisasteen nostamisen nykyisestä 52 prosentista 60 prosenttiin sekä osallistumispohjan laajentamisen
Mitäs sitten vielä olemme tekemässä eli vielä muutama sananen ajankohtaisista asioista koulutuspolitiikan sektorilla:
5) Perusopetuksen tuntijakoa uudistetaan
Perusopetuksen tuntijaon uudistamista pohtivan työryhmän tulee saada esityksensä valmiiksi vappuun mennessä. Ryhmä pohtii mm. sitä mitä tietoja ja taitoja tulevaisuudessa oppilaan tulisi osata perusopetuksen päätyttyä. Työryhmän esitys käy lausuntokierroksella, jonka jälkeen se on valtioneuvoston päätettävänä alkuvuodesta 2011. Tuntijakokysymyksen ympärillä on keskusteltu erityisesti taito- ja taideaineiden opetuksen lisäämisestä, vuosiviikkotuntien lisäämisestä, valinnaisuuden lisäämiseksi sekä kielten opetuksesta. Tuntijaon yhteydessä tulemme siis ottamaan vielä kantaa esimerkiksi liikuntatuntien määrään sekä kansalaisia paljon puhuttavaan toisen kotimaisen kielen opiskeluun. Tästäkin aiheesta otan siis mielelläni teiltäkin ajatuksia ja ideoita vastaan. Niinkuin toki muistakin tässäkin esitetyistä aiheista.
6) Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on käynnissä
Meidän tavoite on siis laajasti kaikissa vaiheissa, että kaikki Suomessa tarjottava koulutus on laadukasta. Kansainväliset ja kotimaiset selvitykset ovat korostaneet, että Suomessa korkeakouluverkko on aivan liian pirstaleinen. Parhaillaan OPM:ssä on käynnissä alueellinen ja koulutusalakohtainen arviointi siitä, miten korkeakouluverkkoa voidaan kehittää. Paineet ovat erityisesti ammattikorkeakoulupuolella, sillä yliopistojen suhteen on jo päästy lähelle yliopistouudistuksessa asetettuja tavoitteita. Koulutuksen laatua on erityisesti arvioitava vetovoimaisuustekijöillä. Korkeakouluilta odotetaan nyt omia esityksiä ja strategisia painopistevalintoja, joiden perusteella neuvotteluja OPM:n kanssa käydään.
7) Yliopistojen valtion rahoitus keskusteluttaa
Yliopistojen rahoitusmalli uudistui 2010 alusta. Rahoituksen painopiste siirtyy määrällisistä indikaattoreista koulutuksen ja tutkimuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan on lisääntynyt tänä vuonna 104 Me, millään yliopistolla ei siis ole käytössään vähemmän rahaa kuin viime vuonna.
Itsenäisinä talousyksikköinä yliopistojen on sopeutettava omat menonsa ja tulonsa. Vaikka valtio turvaa jatkossakin perusrahoituksen, yliopistoilla on nyt mahdollisuus kerätä myös ulkopuolisia lahjoituksia. Valtio kompensoi 2,5 –kertaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä kerätyn ulkopuolisen rahoituksen. Ministeri Virkkunen on esittänyt, että yksityisten lahjoitusten verovähennyskelpoisuutta voitaisiin laajentaa tai muuttaa pysyväksi. Valtio on myös varautunut tekemään yliopistoihin harkinnanvaraisia, kohdennettuja finanssisijoituksia vuosina 2012–2014.
8) Työurien pidentämistä alkupäästä pohditaan mm. opintotuen rakenteita uudistamalla
Opetusministeriö valmistautuu myös ns. Ahtelan työryhmän esitysten toteuttamiseen. Ahtelan paperi sisälsi kuitenkin monia esityksiä, joiden parissa on jo edetty tai joita on jo toteutettu. Myös opintotuen uudistamista pohditaan paraikaa ministeri Wallinin johdolla. Me odotamme Wallinilta esityksiä jo tulevan kevään aikana. Me emme olleet täysin tyytyväisiä opintotukityöryhmän esitykseen, jossa ei esitetä kokonaisvaltaisia ratkaisuja, vaan ennemminkin yksittäisiä pirstaleisia toimenpiteitä. Me sen sijaan kannatamme esityksiä opintotuen sitomisesta indeksiin sekä perheellisten opiskelijoiden opintotuen korottamista. Esitimme minun johdolla valmistellussa lausunnossamme lisäksi, että opintotukimallia voitaisiin viedä suuntaan, jossa opintorahan osuus korostuisi opintojen alkupäässä ja loppupäässä opintotuki olisi lainapainotteinen. Samalla haluamme poistaa vanhempien tulojen vaikutuksen alle 18-20-vuotiaiden kotoa poisasuvien toisenasteen opiskelijoiden opintotukeen. Tätäkin esitystämme on kiitelty julkisuudessa laajasti.
No tässä jotain nyt siis koulutuspolitiikan saralta. Nyt sunnuntain toimiin. Ajattelin tänään pitää aikalailla vapaapäivän. Siihen voisi kuulua vaikkapa huutokauppa Riihimäelleä, kun suunniteltu esteratsastustunti siirtyy pakkasen kiusaamana tuonnemmaksi.
Lauantai, 20.02.10
Tällaisissa tunnelmissa ajettiin tänään ralli SM-kauden toinen kilpailuviikonloppu. SM-Vaakunarallissa oli talvisempi sää kuin Tunturirallissa konsanaan. Upeaa. Ehkä hieman jo liikaakin pakkasta.
AKK-Motorsportin puheenjohtaja Kari O. Sohlberg (oik) ja rallilegenda Simo Lampinen lounasseuranani päivällä Mikkelin raviradalla.
Nyt ralli edennyt jo mukavasti yli puolenvälinen ja erityisen iloinen olen siitä, että koko ajan tulee uusia nuoria lahjakkuuksia tähänkin huippu-urheiluun mukaan. Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa kartingissa kovaa menestystä niittäneen 19-vuotiaan Esapekka Lapin, joka siirtyi ralliin. Voitti ensin kaikki 21 nuorten rallisprintosakilpailua ja ajaa nyt jo mukavasti kaksivetoluokan kuumissa kärjessä myös yleisen puolella. Toivotaan, että hänen ja hänenkaltaisten nuorten urille löytyy tukea ja tsemppiä riittämiin näinä talouden vaikeinakin aikoina.
Mutta nyt seuraamaan ja jännittämään kisaa. Aamulta siis jo makea voitto Vancouverin kaukalosta ja ainakin ylivoimapeli siis luistaa.
....
Nyt juuri kotiin takaisin Lopelle. Upea päivä Mikkelissä takana ja paukkupakkasessa saatiin jälleen selville rallin SM-sarjan tämän hetken parhaat kuljettajat. Jari Ketomaa piti nelivetoisissa parasta vauhtia, mutta SM-sarjan kuljettajista Juha Salo kuitenkin kuittasi ylivoimaiseen tyyliin korkeimmat SM-pisteet. Kaksivetoisten nimi oli jälleen Kalle Pinomäki joka venytti kauden voittoputkensa jo kolmeen.
Päivällä ehdin myös mukavasti lounaalle yhdessä AKK Motorsportin puheenjohtajan Kari O. Sohlbergin ja Simo Lampisen kanssa ja luonnollisesti esillä niin rallin muistot ja historiakin, mutta myös motorsportin tulevaisuuden jutut mm. Iittiin suuniteltu moottoriurheilukeskus sekä tulevan kesän Suomen MM-ralli ja rallicrossin EM-osakilpailukin. Upea vuosi siis tulossa tässäkin mielessä. Niin ja kävinhän minä päivällä myös tarkistamassa uuden upean Mikkelin Akseli-kauppakeskuksen. Kauppakeskus valittiin samantien Suomen Vuoden Kauppakeskukseksi enkä yhtään ihmettele. Erittäin upea, tyylikäs ja valoisa paikka ja myös rehti henki toimia ja yrittää yhdessä. Muutamissa kaupoissa nimittäin kyselin, että sallitaanhan täällä myös pienille liikkeille pitää ovet sunnuntaisin halutessaan kiinni ja vastaus oli tottakai. Niin se pitääkin olla. Hyvä.
Mutta nyt ajattelin pitää sohvaillan olympialaisten parissa. Janne Ahosen on aika ottaa tänään uransa ensimmäinen henkilökohtainen olympia-mitallia. Minä uskon siihen.










