timoheinonen.fi

Eilen ilta venyikin pitkään. Koneella kirjoitustöitä vielä työpäivän päätteeksi muutama tunti ja nyt jo aurinko taas noussut ja uusi päivä huutaa alkuaan. Tosin tuo aurinko nyt aika sankan sumun sisällä täällä Hämeessä ainakin.

Lueskelin tuossa eilen illalla muutamia asiakirjoja ja esityksiä ja ne laittoi todenteolla miettimään. Olen entistä vakuuttuneempi, että Hämeen pitää vahvistaa yhteistyötä ja yhtä ääntään. Tämä on väistämättä meidän kaikkien etu. Puhutaanpa sitten maakunnistamme, Kanta- ja Päijät-Hämeestä tai alueemme seutukunnista tai talousalueistamme.

Alueellamme on monta vahvaa seutua joilla kaikilla on mahdollisuus menestyä, mutta pelko on myös siinä, että jos viestimme on kovin pirstaleinen ja epäjohdonmukainen niin olemme helposti häviäjinä erilaisissa ”kisoissa”.

Hämeenlinnan seutu on jo vahvistanut hienosti ääntää kuntaliitoksen kautta, Lahden seudulla mm. jälleen eilen illalla valmisteltiin Uusi Kunta –hanketta ja meillä Riihimäenkin seutukunnalla viedään eteenpäin hyvässä yhteisymmärryksessä sosiaali- ja terveyspalveluiden suurta kuntarajat ylittävää uudistusta ja olen vakuuttunut, että näillä toiminnalla saadaan aikaan oikeanlaista viestiäkin.

Olen kuitenkin hieman huolissani siitä miten esimerkiksi oma Riihimäen seutukuntamme ja Hyvinkää-Riihimäen talousalue, mutta myös siitä miten Lounais-Häme ja Heinolan seutu tulee tulevaisuudessa pärjäämään ja myös jopa siitä miten maakuntamme – kumpikin – tulevat pärjäämään. Edessä on nimittäin yhä tiukkeneva kaupunkiseutujen ja seutukuntien välinen kilpailu ja siinä tulevat pärjäämään vaan yhtenäisimmät ja vahvimmat. Suunnitelmien pitää olla vahvat, selkeät ja niiden takana pitää olla kaikkien. Erityisesti maankäyttö on tässä oleellisessa roolissa, mutta myös peruspalvelut ja elinkeinopolitiikkakin. Itseasiassa ne kaikki nivoutuvat aika vahvasti toisiinsakin.

Itse uskon, että vahvalla strategisella kumppanuudella tulemme pärjäämään monessa. Meidän on terävöitettävä yhteistä viestiämme tietyissä asioissa yhdessä koko vaalipiirimme eli Päijät- ja Kanta-Hämeen kanssa. Uskon, että mm. erilaiset liikennehankkeet ovat sellaisia. On varmasti tehokkaampaa kun pystymme hieman hankkeitamme laittamaan järjestykseen ja antamaan niille vahvan tuen alueeltamme – kaikki yhdessä kuntina, liittoina ja myös kansanedustajina. Esimerkiksi Helsinki-Forssa -tieyhteys, Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen, Kantatie 54 -perusparantaminen, pääradan lisäraidepari jne.

Ja sama on tilanne, kun kyseessä on suuremmat muutkin hankkeet joissa eri alueet kisaavat keskenään. Näistäkin on aivan viime kuukausiltakin esimerkkejä. Uskoisin, että vahvalla yhtenäisellä viestillä pärjäisimme paremmin. Antaisimme tukea toisille kaupungeillemme ja toisille seutukunnillemme. Vuoroin vieraissa periaatteella. Näin uskon, että pärjäämme paremmin alati tälläkin sektorilla kovenevassa kilpailussa. Yksi tällainen iso juttu on pian ratkaisun edessä oleva opettajankoulutuksen turvaaminen alueellamme. Nyt tarvitsemme kaiken tuen Hämeenlinnan OKL:lle. Sitä tukea tarvitaan niin Päijät-Hämeestä kuin Kanta-Hämeestäkin ja mitä vahvemmin sen parempi. Ja olen varma, että tässä kilpailussa oikealla tuloksella me olemme voittajia kaikki. Juttu on niin suuri. Maammekin kannalta ratkaisevan tärkeä ja toivotaan, että sen ymmärtävät myös tamperelaiset jotka nyt Tampereen Yliopistossa ja sen hallituksessa istuvat asian ratkaisijoina.

Sitten on tärkeää, että pystymme myös välittämään viestiä seutukunnittain yhtenäisenä. Tunnen parhaiten tietenkin oman Hyvinkää-Riihimäen talousalueen ja sen osana Riihimäen seutukunnan, mutta paljon saan viestejä ja yhteydenottoja myös Forssan seudulta, Hämeenlinnan seudulta kuin aina Heinolaa myöten. Heinolakin on nyt sellaisessa tilanteessa, että yhteinen tuki ja viesti olisi elintärkeää. Tätä olemmekin nyt tehneet.

Mutta siis Riihimäen ja Hyvinkään alue on myös haasteellinen. Ja otan sen nyt esimerkiksi. Neljä kuntaa. 100 000 asukasta. Mutta välissä maakuntaraja, vaalipiiriraja ja sairaanhoitopiirin raja jne. Ja pelkona minusta aidosti se, että tämä 100 000 asukkaan alue häviää lopulta lähes kaikessa. Voi kysyä miten esimerkiksi meidän käy tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon kanssa. Nyt esimerkiksi on jo vahva pelko siitä, että esimerkiksi laadukas ja toimiva yksikkö, ympärivuorokautinen psykiatrinen hoito, loppuisi Riihimäeltä. Kuutisen vuotta sitten aluesairaalamme liitettiin Kanta-Hämeen Keskussairaalan alaisuuteen ns. Riihimäen yksiköksi ja nyt teemme alueellamme laajempaa terveydenhoidon uudistustyötä ja siinä osana myös nämä toiminnot. Toivotaan, että Hämeessä nähdään tämän toimivan yksikön tärkeys ja ennen muuta se, että alue on väestöpohjaltaan varsin suuri ja itseasiassa vahvimmin koko Hämeessä kasvava. Talousalueemme tulee nyt antaa vahvaa yhtenäistä viestiä erikoissairaanhoidon tarpeesta. Tukea saamme toivottavasti myös Hyvinkäältäkin - yli sairaanhoitopiirin rajankin.

Samanlainen huolenaihe on sitten suunnitelmat joita ollaan tekemässä ammattikorkeiden suhteen. Nythän tällä samaisella 100 000 asukkaan alueella toimiin Hämeen Ammattikorkeakoulu Riihimäen puolella ja Hyvinkäällä taasen Laurea. Lueskelin tuossa muutamia asiakirjoja ja vahva pelko on siinä, että tämä alue on pian ilman näitäkin toimijoita. OPM:n virkamies, johtaja Anita Lehikoinen ”esittää” virkamiestyönä jo sitä, että ammattikorkeakouluopetus keskitettäisiin Hämeenlinnaan, Lahteen ja Espooseen. Hyvä, että Hämeenlinna ja Lahti saisivat edes pitää tärkeät koulutuskeskittymänsä, mutta karu on kohtalo Forssalla ja Hyvinkää-Riihimäen talousalueella ja koko AMK-opetuksen tasolla, jos tällainen esitys etenee. Olen aiheesta jo opetusministerimmekin kanssa keskustellut. Jos Lehikoisen esittämä malli ja suunnitelma siis etenee niin sektorilla Kerava- Hyvinkää- Riihimäki ei olisi tulevaisuudessa yhtään ammattikorkeakoulua vaikka opkiskelöijoita ja teollisuutta on yllin kyllin. Mutta onneksi kyseessä nyt vain virkamiestyö, mutta jos emme yhtenäistä viestiämme ja korota ääntämme niin 100 000 asukkaan alue ja jopa suurempikin alue on pian ilman ammattikorkeakouluopetustakin. Ja mielelläni tukea annan myös Forssan seudulle.

Hämeen ammattikorkeakoulua eli HAMKia on kehitetty vahvasti viime vuosina eri paikkakunnilla ja jatkossakin on tarkoitus kehittää sitä niin Hämeenlinnassa kuin myös Riihimäelläkin. Tänä vuonna mm. Riihimäen yksikköä ehostetaan uusia koulutusohjelmia paremmin vastaavaksi. Vain esimerkiksi tämä ja monenlaista tulevaisuus työtä on jo tehty ja toivotaan, että saamme näin jatkaakin.

Itse olen sitä mieltä, että ammattikorkeakoulun menetyminen on erittäin paljon kiinni juuri yritysyhteistyöstä. Voi hyvin kysyä OPM:stä johtaja Lehikoiselta, että paraneeko se keskittämällä kaikki toiminnot yhteen paikkaan? Mielestäni ei. Ja tiedän, että ei. Siksi vastustan tällaisia suunnitelmia, mutta kannatan toiminnan kehittämistä ja uudistamista - strategista vahvistamista oikeissa paikoissa.

Vastaavia häviämme-esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Käräjäoikeudet, hätäkeskukset, sairaalatapaukset ja moni muu. Meidän tulee vahvistaa hämäläistä yhteistyötä yhdessä kaikki. Vain sitä kautta tämä kasvava alue menestyy myös huomenna. Itse siis vannon vahvasti luottamukseen perustuvan yhteistyön nimeen. Ja sitä olen tehnyt ja tulen tekemään jatkossakin. Kuka sanoo tälle ei?

....

Eilen illalla kävin muuten kotimatkalla katsomassa myös konkreettisesti sitä miten Häme kasvaa. Juuri saimme meillä Lopella valmiiksi hienon uuden asuinalueen Lopen Launosiin. Siis vain noin 10 minuuttia Riihimäen juna-asemalla ja ei sitäkään Tampere-Helsinki –moottoritielle. Tällaisilla yhteyksillä kun omakotitalotontteja ja vielä järkihintaan on tarjolla niin olen myös vakuuttunut siitä, että alueemme kasvaa huomennakin. Myös loistavia juttuja Janakkalassa ja Hämeenlinnassa ja niihin sain tutustua juuri viime viikolla ja muutamista jutuista myös yhteyksiä Lounais-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseenkin mm. uusien asuinalueiden energiaratkaisujen suhteen. Monessa suunnassa siis tehdään. Näistä meidän Lopen uusimmista upeista Kesijärven läheisyydessä sijaitsevista Marjarinteen tonteista lisää helppoiten netistä: Marjarinne ja mielelläni lähden vaikkapa henkilökohtaisesti tontteja näyttämään jos kiinnostus herää. Yhteyttä vaan vaikkapa sähköpostilla timo.heinonen@eduskunta.fi tai puhelimella. Niin ja toukokuun helatorstain jälkeisenä lauantaina sitten Lopen Pilpalassa upean kylän omat tonttimarkkinat ja jos oikein ymmärsin niin Kormussakin samanlaisia suunnitelmia. Kormusta sitten matkaa moottoritielle enää viitisen minuuttia. Upeita paikkoja. Siis minua saa vaivata näissäkin.

Mutta nyt jo Helsinkiä kohden suunnistettava. Tänään ei valiokuntia, mutta mielenkiintoinen lukiolaisten seminaari, erittäin mielenkiintoinen eduskuntaryhmämme kokous ja sitten kyselytunnit jne. Matkaan.

....

Mielenkiintoinen päivä. Aamusta ensin hieman sporttipuolen rakentamishankeasioita läpi eduskunnassa ja sitten Suomen lukiolaisten liiton 25-vuotisseminaari Pikku Parlamentissä. Erinomaisia puheenvuoroja ja erityisen tyytyväinen olin siitä, että opetusministeri Henna Virkkunen nosti esille tavoitteensa turvata lukio-opetus koko Suomessa ja samaan aiheeseen paneutui myös liiton nykyinen puheenjohtaja Teppo Säkkinen. Myös se tietenkin odotettua ja toivottua, että lukioasiat ovat nousemassa nyt seuraavaksi sivistyspoliittisen keskustelun eikä vain keskustelun vaan myös toimien kohteeksi. Opetusministeri painotti erittäin vahvasti lukio-opetuksen arvostuksen nostoa mm. yliopistoihin pyrittäessä sekä samalla tarvetta lisätä ja kehittää opinto-ohjausta lukioissa. Aiheesta onkin nyt lähdössä liikkeelle opinto-ohjaukseen tähtäävä pilottihanke osaa lukioita ja toivotaan, että saisimme Hämeestäkin mukaan jonkun. Mielelläni asiassa toimin, jos kiinnostusta jossain lukiossa on. Suosittelen.

Mutta nyt lounaalle ja sitten ryhmäkokoukseen. Aikamoinen kuhina.

.....

Eduskuntaryhmämme kokouksessa käytiin erittäin mielenkiintoinen varapuheenjohtajavaali. Tehtävästä luopunut Marja Tiura antoi ryhmällemme seikkaperäisen selvityksen kohusta ja kuvaisin sitä ryhmämme puheenjohtajan sanoin loogiseksi. Se kuvaa sitä hyvin. En sen syvemmin aiheeseen mene. Mutta sen jälkeen sitten uuden puheenjohtajan valinta. Ehdokkaista lupautuneista lopulta paikalla oli Lenita Toivakka, Leena Harkimo ja Ulla Karvo ja heidän kesken vaali sitten käytiin. Sain Mäkelän Outin kanssa ääntenlaskijan tehtävän ja olikin mielenkiintoista seurata tiukkaa vaalia ensimmäisenä. 41 kansanedustajaa oli paikalla ja äänet jakaantuivat Toivakalle 18, Harkimolle 14 ja Karvolle 8 ja yksi tyhjä. Näin toiselle kierrokselle Toivakka ja Harkimo ja siellä äänet Toivakan hyväksi 21-18 ja yksi tyhjä ja yksi hylätty. Näin mikkeliläinen ensimmäisen kauden aivan erinomainen kansanedustaja Lenita Toivakka nousi toisella yrittämällä puheenjohtajistoomme. Tänään kuulin Lenita valtavasti hyvää myös muiden puolueiden kansanedustajilta mm. valiokuntatyöstä ja olenkin vakuuttunut, että Lenitasta kuulemme vielä tämänkin jälkeen. Onnea kovasti ja yhteistyötä. Se tullee sujumaan.

Sitten vaisu kyselytunti ja sen perään mielenkiintoinen Afganistan-keskustelu ja aivan lopuksi vielä rakennusperinnönsuojeluun liittyvän lain palautekeskustelu. Ei meitä montaa enää salissa kahdeksanmaissa ollut, mutta mielenkiintoinen keskustelu ja debatti kuitenkin aiheesta joka varmasti tulee jatkossa puhuttamaan entistä enemmän. Onko pian jo edessä se tilanne, että halutaan suojella 70-lukulaisia betonikerrostaloja ja kantatien pätkiä. Ehkäpä näinkin ja ehkä se myös tarpeellista muistoksi tuleville sukupolville vai onko?

Nyt kuitenkin jo kotona. Kello 22.28 ja juuri tässä päättelen päivää. Vielä muutama huominen juttu läpikäytävänä ja sitten pehkuihin. Huomenna valiokunnat ja istunto. Ympäristövaliokunnassa kuultavana mm. ympäristöministeri Paula Lehtomäki ja sen jälkeen sitten iltapäivällä ammattikoulutukseen liittyvä puheenvuoro Hyvinkäällä Hyriassa ja ilta vielä toisessa tilaisuudessa Karkkilassa. Mielenkiintoinen päivä siis tulossa.

Tänään saamme eduskunnassa käsittelyyn vuoden ensimmäisen lisätalousarvion. Lisätalousarviot on jo nimetty julkisuudessa työllisyyslisäbudjetiksi ja nimi kuvaakin sitä hyvin. Se pitää nimittäin sisällään runsaasti työllisyyden ja aivan erityisesti nuorten työllisyyden sekä suhdanneherkkien alojen kuten telakkateollisuuden ja korjausrakentamisen työllisyyden tukitoimenpiteitä.

Tunnusluvut tässä hetkessä ja tähän hetkeen tultaessa ovat sellaiset, että toimia on syytä edelleen jatkaa ja vahvistaa. Viime vuonna bruttokansantuotehan laski ennätyksellisen paljon 7,8 % ja alkava kasvu on vielä haurasta. Valtiovarainministeriö ennustaa talouden kääntyvän nousuun pikkuhiljaa vain 1,1 prosentin vauhtia ja sitten snsi vuodelle VM ennustaa 2,1 % kasvua. Mutta samaan aikaan kasvua jarruttaa työttömyys, joka rikkoo tänä vuonna kymmenen prosentin rajan, mutta kääntynee sitten pikkuhiljaa sekin parempaa kohden. Työllisyysaste on tänä vuonna 66,4 % ja ensi vuonna noin 67,1 %. Vertailuksi voisi todeta, että ennen maailmanlaajuisen taantuman kiusaa olimme jo hyvässä 70,6 prosentin tahdissa ja tavoitteemme 72 prosenttia oli hyvinkin saavutettavissa. Vielä voisi todeta sen, että nykyinen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsisi peruskivekseen noin 75 prosentin työllisyysasteen. Se on nyt saavuttamaton tehtävä, mutta toimenpiteiden pitää tähdätä siihen.

Tilanteesta voisi vielä todeta sen, että korkotason ennustetaan nyt pysyttelevän vielä alhaalla loppuvuodelle asti, mutta ensi vuonna on jo luvassa merkittävämpää nousua, jos ennustajiin on uskominen.

Mutta maamme elvytystoimet ovat olleet onnistuneita ja niin kuin muistamme aloitimme elvytyksen Euroopassa kärjessä ja olimme myös elvytyksen tasossa parhaassa kärjessä. Paraikaa tällä hetkellä ovat voimassa monet elvytystoimet, joista on päätetty usean eri elvytyspaketin yhteydessä vuosina 2008-2010. Näin pitääkin olla, koska kaikkien arvioiden mukaan keväästä 2010 tulee taantuman vaikein työllisyyden kannalta. Nyt tänään käsittelyssä olevassa vuoden 2010 työllisyyslisätalousarviossa esitetyt toimet esimerkiksi nuorten työllisyyden parantamiseksi eivät ole edes koko totuus, koska esimerkiksi vuoden 2010 budjettiin lisättiin jo erityisesti nuorille suunnattuja työllisyys- ja koulutustoimia. Ja myös monet muutkin työllisyys- ja elvytystoimet – tiehankkeet, uusasuntotuotanto, korjausrakentaminen jne. – ovat nyt parhaassa vauhdissa. On siis syytä tarkastella hieman pidempääkin aikajännettä eikä sortua vasemmitso-opposition tapaan tarkastella vain kulloinkin päätettävänä olevia toimia unohtaen kaikki aikaisemmat toimet. Sellainen epärehellinen politiikan peli antaa väärän kuvan elvytyksen ja maamme toimien kokoluokasta. Mutta jokainen näppäröi tavallaan. Suuri osa aikaisemmin tehtyjen elvytyspäätösten vaikutuksista näkyy siis vasta nyt kun toimien vaikutus on vahvimmillaan – nyt käsiteltävän lisätalousarvion toimet eivät siis missään nimessä ole koko totuus, vaan osa elvytystoimien pitkää jatkumoa. Toinen esimerkki tästä poliitikan pelistä on viestien ristiriitaisuus. On totta, että julkisen talouden tasapainottaminen on edessä, mutta ei voi yhtä aikaa vaatia lisää elvytystä ja julkisen talouden tasapainottamista, kuten oppositio tekee. Oppositio huutaa ristiriitaisesti toisella suulla lisää elvytystä ja toisella julkisen talouden tasapainottamista. Kun puhumme elvytyksestä, puhumme lyhyen aikavälin taantuman vaikutuksia ehkäisevistä toimenpiteistä ja julkisen talouden tasapainottamisessa kyse on pitkän aikavälin toimenpiteistä, joita on pitää toteuttaa vasta, kun talous kääntyy kasvu-uralle. Eli elvytyksestä irtaudutaankin hiljalleen asteittain ja olemme päättäneet jo toimista, joilla valtiontalouden tasapainoa korjataan 1,5 mrd. euron edestä. Mutta syytä on muistaa sekin, että maamme velkaantuu tänä vuonna 12,3 mrd. euroa.

Lisätalousarviossa nettolainanottoa ehdotetaan vähennettäväksi kuitenkin 800 milj. eurolla, koska esim. arvonlisäveron tuotto arvioidaan nyt suuremmaksi kuin talousarviota laadittaessa syksyllä 2009. Näin ollen maamme ottanee tänä vuonna v. 2010 lisää velkaa 12,3 mrd. euroa talousarviossa päätetyn 13,1 mrd. euron sijasta ja valtionvelan arvioidaan olevan vuoden lopussa 77 mrd. euroa, mikä on n. 44 % bruttokansantuotteesta. Ja vain korkoja tästä velasta maksetaan reilut 2 mrd. euroa vuodessa ja Euroalueen yleisen korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsisi korkomenojen nousua n. 250 milj. eurolla vuonna 2010.

Nyt tehtävässä työllisyyslisäbudjetissa tehdään mm:

-Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja ehkäisyyn suunnataan lisätalousarviossa 77 miljoonaa euroa
- Lisäyksen seurauksena arviolta 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin
- Nuorisotyöttömyys on vakava ongelma, sillä nuorena työttömyys jättää työuraan pidemmän arven ja syrjäytymisriski on suurempi kuin vanhemmilla ikäluokilla.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin hallitus esittää 33 milj. euron määrärahan ja 9 milj. euron valtuuden lisäystä. Tämä sisältää muun muassa: nuorten valmentavan työvoimapoliittisen koulutuksen lisäämistä ja suuntaamista perusopetuksen tai ylioppilastutkinnon jälkeiseen nivelvaiheeseen, nuorille suunnattujen neuvontapalvelujen palvelukyvyn parantamista, lisäystä starttirahaan, yrittäjyyskoulutukseen ja erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden palkkatukeen ja nuorille ja vastavalmistuneille otetaan käyttöön työllistämisseteli sekä ehdotetuilla määrärahoilla voidaan lisätä työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevia keskimäärin 3 900 henkilöllä.

Myös ammatilliseen peruskoulutukseen ehdotetaan lisäystä 4,4 milj. euroa, jolla mm. ammattistarttikoulutuksen opiskelijamäärää lisätään 1000 opiskelijalla ja suunnataan nuorille erityisesti perusopetusvaiheen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen. Oppisopimuskoulutukseen hallitus lisää 5,5 milj. euroa ja pääosin (4,5 milj.) tuetaan oppisopimusmuotoista peruskoulutusta ja työnantajien palkkatukea tavoitteena saada koulutuksen pariin 1000 nuorta. Miljoona ohjataan oppisopimusmuotoiseen ammatilliseen lisäkoulutukseen, jolla saadaan 250 lisäpaikkaa ja vapaan sivistystyön oppilaitoksille osoitetaan lisäystä yhteensä 1,35 milj. euroa ja 0,9 milj. euroa käytetään kansanopistojen opiskelijaviikkojen lisäämiseen koulutuksen järjestämiseksi 300:lle peruskoulun päättäneelle vailla jatkokoulutuspaikkaa olevalle nuorelle.

Ja 450 000 euroa vastaaviin opintoseteliavustuksiin (työttömille, maahanmuuttajille, oppimisvaikeuksista kärsiville jne.), joiden avulla opiskelumaksuja joko alennetaan tai opiskelu on täysin maksutonta. Ja vielä voisi mainita, että luovien alojen työllistämismahdollisuuksia lisätään tulouttamalla Veikkaus Oy:n jakamattomia voittovaroja 30 milj. euroa. Voittorahoituksella edistetään kaikkiaan 4 700 nuoren työllistymistä tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla.

Etsivään nuorisotyöhön osoitetaan 3 milj. euron lisäys ja 4H-toiminnan valtionapuun esitetään 0,5 milj. euron lisäystä, jolla tuetaan nuorten työnhakuvalmiuksien parantamista. Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin esitetään 1,5 milj. euroa käytettäväksi nuorten työllistämiseen luonnonhoitohankkeissa ja luontokeskusten asiakaspalvelutehtävissä. Osa työllistyy palkkatuella. Määrärahalla työllistetään noin 100 nuorta.

Lisätalousarviolla tuetaan myös telakka- ja rakennusalan työllisyyttä. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen suunnataan 10 milj. euron lisävaltuus. Näillä toimilla pyritään turvaamaan Suomessa 21 000 henkilöä työllistävän telakkateollisuuden selviämismahdollisuuksia meneillään olevan suhdannetilanteen yli sekä torjumaan telakka-alan työttömyyttä.

Niin ja rakennusalan elvytystoimena käyttöönotettujen asuntokorjausavustuksen ollessa odotettua suositumpaa, hallitus esittää Valtion Asuntorahastosta maksettavaksi 125 miljoonan euron avustusvaltuutta 50 miljoonan sijaan.

Tässä tuollainen tiivis ja nopea aamukahvin läpikäynti tästä vuoden ensimmäisestä lisäbudjetista ja niin kuin läpi tämän laman tulemme elämään vahvasti ajassa ja tekemään lisätoimenpiteitä jos ja kun niihin tarvetta vielä tullee. Toivotaan kuitenkin, että hentoinen kasvu tästä pikkuhiljaa yhteistyöllä vahvistuu ja alkaa tukea maatamme ja sen hyvinvointia. Vain menestyvä yritys työllistää.

Mutta nyt aamutapaamiseen jo ennen ympäristövaliokuntaa ja sitten sivistysvaliokunta ja sen jälkeen tuon lisätalousarvion pariin isossa salissa.


....

Päivän keskustelunaiheesta ei ollut epäselvyyttä. Lehdet vielä pohtivat tapausta ja sen kiemuroita ja me käänsimme jo katsetta kohti tulevaa. Olen vakuuttunut, että ryhmämme saan hyvän uuden varapuheenjohtajan ja jo tänään kisaan ilmoittautuikin useampi erinomainen ehdokas. Huomenna iltapäivällä kokoonnumme perinteiseen viikon eduskuntaryhmän kokoukseen ja sen alkajaisiksi asia käsillä. Tänään myös kysyttiin, että vaadimmeko edelleen Marja Tiuralta alkuviikosta luvattua selvitystä aiheen ympäriltä. Itse totesin, että minulle riittää se, että luottamustani nauttiva ryhmämme johto on asian läpikäynyt ja itse olen valmis katsomaan rohkeasti eteenpäin. Toivotaan, että Marjakin saa nyt työrauhan ja myös rauhan perheelleen. Olen kyllä sitä mieltä, että kohtuuttomaan ryöpytykseen hän on joutunut.

Valiokunnissa jatkoimme tänään pitkiä asiantuntijakuulemisia. Ensin kaivoslakia ja sitten perusopetuslain uudistamista. Siis eri valiokunnissa toki. Isot kokonaisuudet kumpikin ja tuo erityisopetusta käsittelevä lakikokonaisuus itseasiassa jo kohta meillä valmiskin. Erittäin odotettu ja tärkeä laki joka lopettaa lainkin tasolla erottelun yleisopetuksen ja erityisopetuksen oppilaisiin ja nyt kaikki kasvun ja opetuksen asiat peruskoulun osalta omassa perusopetuslaissa. Erittäin edistyksellistä on myös se, että painopistettä siirretään nyt vahvasti varhaisenpuuttumisen ja -tuen suuntaan ja vahvistetaan ennen muuta lasten ja nuorten, mutta myös opettajien oikeusturvaa ja oikeuksia. Hyvä niin. Tärkeää on kuitenkin myös se, että opetustoimille kunnissa taataan riittävät resurssit kouluasioiden hoitoon ja huomataan se, että varhaiseentukeen satsatut eurot ovatkin monessa tapauksessa tulevaisuuden säästöjä.

Eduskunnan lisätalousarviokeskustelu oli odotettu. Demareille ei mikään riittävää ja kaikki väärään aikaan tehtyä. Mutta onneksi vastuullisuuttakin salista löytyi. On erittäin tärkeää, että nyt lisätalousarvioesityksessä panostetaan aivan erityisesti nuorten työllisyyteen ja työttömäksi jääneiden nuorten tukemiseen niin kuin aamulla jo laajasti kerroinkin. En siis nyt enää tämän syvemmin aiheeseen uppoa. Kiitän teistä palautetta antaneita ja vastailen huomenissa muutamiin suoriin kysymyksiin. Nyt töitä jatkamaan.

Aikainen herätys uuteen eduskuntaviikkoon. Niin kuin eilen jo kerroin viikosta ja keväästä tulee tiukka ja raskaskin. Töistä ei tule olemaan pulaa. Mutta palaan tänään aiheisiin päivällä kun Helsinkiin ehdin. Nyt kello seitsemän ja kohta jo aika suunnata eduskuntaa kohden.

....

Kevät näyttää tulevan kovaa vauhtia. Katsotaan jos loppuviikosta voisi jo vaikkapa laittaa alle kesärenkaita. Jälleen kerran ne älyttömät ajat kun tiemme ovat kuivia ja autoissa nastarenkaat. Olisi siis todellakin aika uudistaa tätä rengaskäytäntöä Ruotsin suuntaan eli tehdä säännöksistä sellaisia, että "Autoissa pitää olla aina sään mukaiset renkaat". Nastarenkailla ropisteluun kuivilla teillä jonkun tietyn päivämäärän määräämänä ei ole mitään järkiperustetta ja se onkin yksi suurimpia hengityselinsairauksien aiheuttajia ja vuosittain jopa 1 300 suomalaista kuolee ulkoilman pienhiukkasten vuoksi. Nämä ilman epäpuhtaudet kiusaavat erityisesti astmaa ja erityisesti kroonista astmaa sekä sepelvaltimotautia ja keuhkoahtaumaa sairastavia ihmisiä. Ja vaikka autot ovatkin kehittyneet niin liikenteen pakokaasujen pienhiukkasia ja pölyä on ilmassa yhä enemmän.

Katupöly koostuu itseasiassa alle kymmenen mikrometriä olevista karkeista hiukkasista nanohiukkasiin saakka. Nuo isommat karkeat hiukkaset aiheuttavat meistä aika monelle erilaisia ärsytysoireita niin silmissä, kurkussa ja sitten ne pienimmät hiukkaset tunkeutuvat paljon syvemmälle aina keuhkorakkuloihin saakka ja jopa verenkiertoon. Uskokaa tai älkää. Ja ne aivan hienoimmat, ne nanohiukkaset, majailevat elimistössämme todella pitkään.

On totta, että myös kitkarenkaat nostavat pölyä, mutta eivät lainkaan samalla tavalla kaiva sitä ja revi lisää kuin nastat kuivalla kestopinnoitteella. Ja oma juttunsa on sitten se, että nastarenkailla teiden jyrsiminen aiheuttaa kaupungeille ja valtiolle myös mittavan laskun tekniselläkin puolella. Yksin Helsingille tienpintojen kuluminen maksaa noin 4 miljoonaa joka vuosi ja voi hyvin kysyä, että onko siinäkään mitään järkeä. Minusta ei.

Tämän takia Tukholmahan jo kielsikin osassa kaupunkia nastarenkaat ja Helsingissä samasta aiheesta on tietääkseni olemassa valtuustoaloite. Itse en tiedä tarvitsemmeko heti tällaista kieltoa edes pääkaupunkiimme, mutta sen sijaan tarvitsemme järjenkäytön mahdollisuuksia renkaiden käyttöön. Nythän talvirengaspakko alkaa joulukuun alusta, on sitten sää millainen tahansa. Ja loppuu helmikuun lopussa, on millainen sää tahansa. En ymmärrä mitä pakolla saavutetaan vaan parhaat tulokset saadaan aikaan sillä, että autoihin vaaditaan joka päivä sään vaatimat renkaat. Ja lisäksi haluaisin selvityksen siitä onko olemassa keinoja joilla meitä autoilijoita voitaisiin kannustaa valitsemaan autoon nastojen sijaan kitkat. Hinnan pitäisi olla siis juuri päinvastoin kuin nyt. Löytyisikö tähän ratkaisua?, Arvon Liikenneministeri.

Mutta päivä siis mennyt tänään todellakin juosten. Ensin kaivoslaki päivän ainoana asiana ympäristövaliokunnassa ja sitten tekijänoikeusasiat EU-tasoisena kysymyksenä musiikkimaailmassa sivissä. Nyt täysistuntoon missä ensin ajattelin hieman puhua asunto-osakeyhtiölaista ja sitten mielenkiintoinen maahanmuuttopoliittinen keskustelu.

.....

Aivan hetki sitten julki tieto, että Marja Tiura jättää nyt eduskuntaryhmämme varapuheenjohtajan tehtävän. Ratkaisu varmasti raskas ja varsinkin tässä tilanteessa, kun asiat vielä selvittämättä. Väitteitä vain ilmassa ja niiden ratkaisut myöhemmin. Mutta ymmärrän ratkaisun sillä julkinen paine kasvoi niin suureksi, että ehkä muuta vaihtoehtoa ei enää ollut.

Oli surullista tänään lukea miten lehdissä jopa ystäväksi mainittu henkilö haki omaa julkisuutta tapauksella. Riepottelemalla asiaa. Jäin vain miettimään millainen tuollainen ystävä oikein on. Toivon, että oikeitakin ystäviä tässä tilanteessa on. Sellaisia varmasti tarvitaan.

Mutta toivotaan, että ratkaisut mm. Anna Tapion koulun tapaukseen ja myös tähän väitteiden sekamelskaan saadaan mahdollisimman pian. Se on varmasti kaikkien osapuolten etu vaikka henkilökohtaisen ratkaisun Tiura nyt tekikin. On tärkeää tietää esimerkiksi se mikä oli hallituskumppanimme rooli tässä asiassa. Kuinka luotettavia toisia kohtaan ollaan. Mitä ollaan valmiita tekemään.

Mutta nyt kuitenkin kello jo yli yhdeksän ja aika tässä paneutua vielä hieman huomisiin materiaaleihin. Sain myös tänään mielenkiintoisen Ari Heiskasen ja Antti Niemen kirjan "Mustavalkoinen totuus terveydenhuollon johtamisesta". Mielenkiinnolla odotan senkin kimppuun pääsemistä.

Keskustelu lakkojen ympärillä on jatkunut tänä keväänä varsin kiivaana. Erikoista keskustelussa on ollut se, että myös laittomat lakot saavat kannatusta poliittisiltakin puolueilta. Itse olen kirjoittanut laittomista lakoista täällä aiemminkin ja mm. siitä miten niiden aiheuttamat kustannukset ja menetykset eivät ole missään sopusoinnussa niistä tulleiden rangaistusten, sakkojen, suhteen. Onneksi sentään puolueista keskusta, kokoomus, kristillisdemokraattit ja myös yllätysylläty perussuomalaiset ja jopa vihreätkin ovat valmiita nyt arvioimaan uudelleen laittomien lallojen sakkojen tasoa. Mutta sen sijaan SDP ja Vasemmistoliitto eivät näytä ymmärtävän mitä eroa on laillisilla lakoilla ja laittomilla lakoilla.

Työrauhavelvoitteiden rikkomisesta mennyt talvi on ollut karmea esimerkki. On erikoista, että työrauhasta on sovittu ja työehdoista on sovittu ja laissa työrauhan rikkominen on säädetty rangaistavaksi, mutta tällaiselle toiminnalle annetaan osassa puolueissa ainakin jonkinasteinen hiljainen hyväksyntä. Laissahan todetaan, että lakko on laiton silloin kun se kohdistuu voimassa olevan työehtosopimuksen määräyksiin ja sen toteuttajana on nimenomaan sopimuksen hyväksynyt taho. Liäskis aiotuista työnseisauksista ja myös suunnitelluista lakoista on ilmoitettava ennakkoon aina kaksi viikkoa ennen, mutta ei tuokaan ole pitänut.

Kun kyseessä on siis laiton lakko niin siitä voidaan määrätä hyvityssakko, joka kohdistuu työntekijöiden yhdistykseen, ei siis laittomassa lakossa olleisiin työntekijöihin. Ennimmäismäärä hyvityssakossa on 28.300 euroa. Mutta sitten esimerkki mikä laittoman lakon vaikutus on arkeen. Muistamme hyvin viime joulukuulta lentokentältä laukunkäsittelijöiden laittoman lakon. Se aiheutti Finnairille yli 6 miljoonan euron vahingot ja valtavasti vahinkoa ja haittaa myös lentoliikenteen käyttäjille. Laiton lakko tiesi siis sakkoja ilmailualan unionille. Summa oli huikea 13 000 euroa. Voi hyvin siis kysyä onko tällaiset laittomista lakoista annetut hyvityssakkot missään suhteessa aiheutettuun vahinkoon. Jokainen voi itse pohtia.

Paperiliiton joulukuussa 2003 järjestämä vuorokauden lakko aiheutti sen sijaan yrityksille noin 49 miljoonan euron kustannukset ja vuotta myötemmin 2004 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n lähes pariviikkoinen laiton lakko aiheutti esimerkiksi pelkästään yhdelle bussiliikennettä harjoittavalle yhtiölle puolen miljoonan euron menetykset. Työtuomioistuin totesi nämä lakot lakot laittomiksi ja sen myötä määräsi asianomaisille ammattiliitoille hyvityssakot työrauhavelvoitteen rikkomisesta.

Itseasiassa kaikissa Pohjoismaissa on käytössä jonkinlainen vahingonkorvausmenettely näiden laittomien lakkojen varalta. Menettelyssä yleensä arvioidaan vahingonkorvauksen suuruutta määritettäessä lakon aiheuttamat vahingot yrityksille ja ainakaan Tanskassa, Norjassa tai Ruotsissa vahingonkorvauksilla ei myöskään ole ylärajaa. Yhtenä esimerkkinä voisi todeta, että Ruotsissa tuomitut korvaukset ovat olleet pieniä, mutta myös lakot ovat olleet lyhyitä, mutta sen sijaan Tanskassa yksittäinen liitto on joutunut maksamaan jopa 2,7 miljoonan euron vahingonkorvauksen ja Norjassakin suurin tuomittu korvaus on ollut 123 000 euroa. Eli meillä hyvityssakot ovat olleet siis huomattavasti muita Pohjoismaita pienempiä ja suurimmillaankin sakko on ollut niin pieni, ettei se välttämättä johda lakon päättymiseen, ja mahdollistaa myös sen, että jo useaan kertaan laittomaksi tuomittu lakko voi edelleen jatkua.
Tärkeää on myös muistaa sekin, että nämä hyvityssakot ja niihin liittyvät oikeudenkäyntikulut vähentävät liittojen muita edunvalvontavaroja. Voisi hyvin kysyä, että hyväksyvätkö kaikki ammattiliittojen jäsenet rahojensa käytön kerta toisensa jälkeen sakkoihin ja oikeudenkäynteihin?

Suomessa voimassa oleva työlainsäädäntö on muuten päivitettyä, mutta työehtosopimuslaki ja työriitojen sovittelusta annettu laki ovat peräisin 1940- ja 1960-luvuilta. Työmarkkinasääntelyä uudistetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Yhteistyössä siis. Olen vahvasti samaa mieltä vastuullisten puolueiden kanssa siitä, että nämä laittomista lakoista annettavat sakot on otettava uuteen tarkasteluun. Olen Keskustan Timo Kallin kanssa samaa mieltä, että nykyiset sakot eivät hillitse lakkoihin ryhtymistä ja että "laittomista työtaistelutoimista pitää seurata asianmukainen ja oikeudenmukaiselta tuntuva seuraus". Niin, että työrauha säilyy sopimuskausilla ja pelisääntöjä noudatetaan niin työnantajien kuin työntekijöidenkin puolelta. Se on kaikkien yhteinen etu.

Lakko-oikeus on siis aivan eri asia kuin mahdollisuus laittomiin lakkoihin. Se on tässä keskustelussa syytä muistaa ja pitää erillään. Nyt puhutaan laittomista lakoista.

Kun tässä nyt nostin pääsiäisenä esille tuon laittomien lakkojen ongelman niin kommentoin samalla myös toista ajankohtaista asiaa. Varapuheenjohtajamme Sampsa Kataja ilmoitti puolueemme kannattavan pienimpien pääomatulojen verovapautta samaan aikaan kun ilmassa on painetta pääomatuloveron nostamiseksi yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä. Olen täysin samaa mieltä. Näiden pienten pääomatulojen vapauttaminen verosta tekisi hyvää maallemme. Se nimenomaan Katajan sanoin "kannustaisi omistamaan suomalaista omaisuutta". Samaan aikaan on tärkeää myös pitää huoli siitä, että yritysten toimintaedellytykset ja työpaikat voidaan turvata Suomessa jatkossakin. Olenkin tyytyväinen, että kaikilla hallituspuolueilla, mutta myös SDP:llä on valmiutta laskea yritysten voitostaan maksamaa yhteisöveroa. Ja tärkeää on myös se, että työverotusta ei nyt olla kiristämässä. Se olisi maamme kasvun kannalta väärä askel.

Mutta tämä asia tullee hoitaa suurempana kokonaisuutena niin kuin valtiovarainministeri Jyrki Katainen on linjannut. Hänhän totesi, että olemme valmiita myös pääomaveron korotukseen, mutta vain osana verojärjestelmän suurempaa uudistusta. Tärkeää on muistaa sekin, että tällä pääomatuloveronkorotuksella ei maatamme pelasteta. Yksi prosenttiyksikkö lisää on 50 miljoonaa, kaksi on sata miljoonaa euroa. Pääomaveroa peritään siis mm. myyntivoitoista ja vuokratuloista nykyisin 28 prosentin mukaan. Mutta tällaisilla toimenpiteillä voidaan lisättä ihmisten oikeudenmukaisuudentunnetta ja näin minäkin koen.

Mutta keskustelu jatkuu ja hyvä niin. Jatketaan me nyt vielä päivä pääsiäisen viettoa. Niin kuin eilen kerroin niin leppoisissa tunnelmissa tämäkin päivä. Kummitytön kymppisynttärit ja ystäväperheen kyläily illalla. Mitä parhainta.

.....

Hieno päivä takana ja pääsiäinenkin. Juuri hämeenlinnalainen ystäväperhe lähti kotimatkalleen ja päivällä saimme nauttia kummitytön syntymäpäivistä Lopen Joentakana. Päivässä siis paljon hyvää ja muisteltavaa vielä pitkäksi aikaa. Mutta huomenna sitten näitä ladattuja akkuja todenteolla tarvitaankin. Täysi eduskuntaviikko jälleen edessä ja asioita kasaksi asti odottamassa mm. valiokunnassa ja varmasti myös tuo Tiura-case tulee värittämään alkavaa viikkoa. Lehdet ovat olleet aktiivisesti yhteydessä asiasta, mutta itse en ole asiaa halunnut kommentoida. Olisi populististä nyt lähteä jeesustelemaan asiaa mistä ei tiedä kuin sen mitä lehdissä ja uutisissa tipoittain on kerrottu. On oleellista kuka aloitti loikkauskeskustelun, mutta yhtä oleellista on lähtikö siihen toinen osapuoli mukaan. Millä tavalla keskustelu jatkui tai miten yksiselitteisesti se katkaistiin. Oli kyse sitten kummasta osapuolesta tahansa. Siksi haluan odottaa selvitykset tulevalta torstailta eduskuntaryhmästä ja sen jälkeen on varmasti kommenttien ja ratkaisujenkin aika. Joku niitä varmasti tekee.

Lupasin eilen illalla palata tänään vielä eilisillan Riihimäen Nuorisoteatterin ensi-iltaan. RNT:n historiahan on jo varsin pitkä ja maine vielä ikääkin mahtavampi. Toiminta käynnistyi 91 ja muista itse hyvin miten lukioaikoinani Nuorisoteatteri oli monelle riihimäkeläiselle kaverilleni tärkeä paikka ja upea harrastus. Sieltä muuten ammentaneet alkunsa myös näyttelijät Aku Hirviniemi ja Niina Lahtinen, dragartisti Jukka K. eli Jukka Kuronen, koomikko ja juontaja Janne Kataja ja moni muu tekijä ja osaaja. Nyt kevään näytelmä on teatterin kunnianosoitus 50-vuotiaalle kotikaupungilleen ja mikä sopisikaan paremmin tähän kuin Reko Lundánin "Teillä ei ollut nimiä". Taidokkaasta suomenkielen käytöstään tunnettu Lundánhan eli liian lyhyeksi jääneen elämänsä tärkeimmät kasvun vuodet Riihimäellä ja näissä piireissä myös RNT:n näytelmä kulkee. Lundán kirjoitti "Teillä ei ollut nimiä" -näytelmänsä vain viitisen vuotta ennen kuolemaansa vuonna 2001 tietyllä tavalla itsenäiseksi jatkoksi 98 valmistuneelle "Aina joku eksyy"-näytelmälle, joka on nyt kevään esityksenä Riihimäen Teatterissa. Aikanaan näytelmät saivat kantaesityksensä Kom-teatterissa valmistumisvuosinaan.

Nuorisoteatterin näytelmä kertoo yksinhuoltajaperheen ja myöhemmin uusioperheen arjesta 80-luvulta aina lähelle näitä päiviä. Onnenhetkiä ja tuskaa ja ahdistusta näihin vuosiin mahtuu kaikkien perheenjäsenten näkökulmista. Riihimäen varuskunnassa upseerina toimiva isä (Sami Sahlman) jää hoitamaan tai ainakin asumaan 12-vuotiaiden kakkoslastensa Liisan (Satu-Lotta Parkatti) ja Akin (Antti Kerosuo) kanssa alkoholisti äidin muuttaessa pois. Vauhdikas elämä lopulta riittää ja eronneiden kerhosta löytyy uusi onni ja uusi helvetti. Uusioperheen onnea kestää aikansa, mutta uuden äidin (Veera Rasehorn) sairaus muuttaa kaiken tai tuo perheen arkeen kaikkea sellaista mistä ei yksihuoltaja-arjen murheet olleet mitään. Lundán taidokkaasti kirjoittaa myös minun nuoruuteni ajoista ja tuntemuksista mm. suhtautumisesta erilaisuuteen ja tuon ajan avioerojenkin häpeästä ja ilkeistä uusioperheiden ongelmista. Taustalla kuitenkin oikean äidin vaikutus. Alkoholisoituneenakin.

Lundánin teksti toimii. Se on karua ja julmaa. Rooleja ei ole liikaa ja kaikilla lavalla olevilla on oma paikkansa kirjoittamassa tämän ajan arkea. Vahva osa on taidokaassa tragediassa, mutta terävinä viiltoina sieltä esiin tunkee ironista komediaa. Yllättävissä paikoissa. Juuri kun silmäkulma on kostunut tai mieli on teatterin penkissä todellakin ahdistunut. Tragikoomiikka toimii.

Näytelmän ohjaaja Viivi Saarela tekee juuri sen mitä pitää. Antaa taidokkaan tekstin elää ja terävöittää sen lavalle. Lavan ehdottomaksi tähdeksi nousee äitipuolen vaativan roolin näyttelevä Veera Rasehorn. "Jutta Salmelana" Rasehorn on liian hyvä. Pelottava. Hahmo tuo tuttua Lundánia lavalle sekoittaen hyvää ja pahaa ja tässä Rasehorn onnistuu täydellisesti. Ihastuttava rakkaus tuodaan lavalle mitä aidoimmalla tavalla ja jopa katsomossa aistii tuon tunteen, mutta vielä paremmin aistii tuskan ja ahdistuksen mitä äidin hahmo kohtaa sairautensa myötä. Rasehornin varaa nojautuva tunnelma on parhaimmillaan tai pahimmillaan niin ahdistava, että katsomosta haluaisi pois. Ainakin turvautua vieressä olevaan. Rasehorn elää roolissaan jokaisella ilmeellään, liikkeellään ja äänellään joka pahimmillaan on täydellistä tyhjyyttä ja hiljaisuutta. Erittäin taidokas ja näytelmän henki. Kymppi.

Yksihuoltajaperheen arkea näyttelevät Sami Sahlman, Satu-Lotta Parkatti ja Antti Kerosuo onnistuvat myös rooleissaan hyvin. Rasehornin onnistuminen tunnelmassa nojaakin hyvin vahvasti myös kaksosparin roolisuorituksiin, jotka jättävät tilaa äitipuolen tunteille. 80-luvun lapsia ja nuoria esittävät Satu-Lotta Parkatti ja Antti Kerosuo pääsevät hyvin oikeaan tunnelmaan ja kuvaukseen yhdessä viestiä terävöittävän "90-luvun pissiksien esikuvan" Suvi Kokon (Laura Paanasen) johdolla. Paanenen rakentaa pienestä roolistaan suuren ja näytelmään merkittävän ja avaa niin monen päiväkirjat tai sydämen salaisimmat kammiot roolissaan. Suvi Kokon roolin tapaan Jari Haahti (Aku Numento), Vammanen eli Pertti (Lauri Litja) ja Horatsu Irkku (Niina Kingelin) kuuluvat näytelmän karikatyyrisiin hahmoihin kutkuttaen mieliämme salakavalan taidokkaasti. Ja samaan ryhmään kuuluu myös tarinan "ilkeä äitipuoli", uusioperheen anoppi ja isoäiti Irma Salmela, jonka roolin esittää vakuuttavasti Jenna Lindfors. Rooli jossa teksti on pääasia ja Lindfors kunnioittaa sitä erinomaisesti. Erittäin taidokas hänkin. Realisti, julma.

Ohjaaja Viivi Saarela siis tekee sen mitä pitää. Teksti elää ja voi hyvin Riihimäen Nuorisoteatterin tekijöiden käsissä. Kino Sammon tunnelma sopii näytelmälle hyvin ja äänimaailma, valot ja yksinkertainen lavastus ovat oivat valinnat. Nekin jättävät Lundanin tekstille tilaa. Pääroolin.

Lundanin näytelmät ovat parhaimmillaan, ei perinteisessä mielessä, "itkeä vai nauraa" -näytelmiä. Vaan uudella tavalla tätä. Tunnekuohut tyrskyävät lavalla laidasta laitaan ja huumorin koepallot syöksyvät juuri silloin kun niitä vähiten osaa odottaa. Usein ahdistuksen ja tuskan kyynel saa seurakseen hersyvän naurun, vähintäänkin siltä joka huumorin löytää ja nopeimmin siihen pääsee kiini. Ehkä tuskassa joku meni ohikin.

Kaiken kaikkiaan näytelmä on mitä parhain lahja riihimäkeläisiltä nuorilta kotikaupungilleen. Lundán syntyi aikanaan vuonna 1969 Janakkalassa ja kävi koulunsa Riihimäellä ja ammensi sieltä uransa. Opiskeli tämän jälkeen lyhyeksi jääneen elämänsä aikana dramaturgiaa Teatterikorkeakoulussa valmistuen 1994. Käsikirjoittajan ja ohjaajan ura jäi siis kuitenkin liian lyhyeksi. Lundán kuoli Helsingissä aivokasvaimeen, pitkään sairastettuaan, 27. lokakuuta 2006. Traaginen loppu elämälle, josta elämään jäi kahdeksan näytelmää, kolme upeaa romaania ja kuunnelmia. Ja muistot.

Suosittelen siis todella teille kaikille tätä Riihimäen Nuorisoteatterin kevään 2010 juhlanäytelmään. Se sopii hyvin meille kaikille. Olen vakuuttunut, että jokainen löytää sieltä jotain itsestään - hyvässä ja varmasti pahassakin. Se ei jätä ketään kylmäksi ja varmasti auttaa meitä tragikomedian keinoin ymmärtämään toisiamme, erilaisissa elämäntilanteissa, entistä paremmin. Ehkä osaamme pyytää jotain tämän jälkeen anteeksikin.

Lisää RNT:sta ja näytelmästä mm. esitysajat löydätte netistä: www.riihimaennuorisoteatteri.net.

Mutta tänään sitten vapaapäivä pitkästä aikaa. Riihimäelle tarkoitus suunnistaa hieman kahvittelemaan ja tapaamaan muutama ystäväkin. Mutta nautitaan sitä ennen viikonlopun urheilutarjonnasta. Eilen jääkiekkoa ja nyt sitten F1:siä.

......

Päivä siis tänään todellakin vain joutenololle. Se sopii pääsiäisviikonloppuun hyvin ja vain hyvää ruokaa perheen kanssa ja iltalenkki kummitytölle. Mitä muuta voisikaan toivoa. Niin ja piipahdinhan päivällä tosin myös mökilläkin varmistamassa, että kevät tulee hallitusti. Siis ilmalämpöpumppu lauloi ja rännit ja sadevesiviemärit vetivät. Kaikki hyvin ja lintujenkin kevätmuutto jo hienosti alkanut. Havahduinkin miten pitkän tovin vain katselin järvelle. Sitä näytelmää. Mutta huomenna uusi päivä. Vielä sekin lomalle eli toisen kummitytön kymppisynttäreille ja illalla ystäväpariskunta tai nyt siis myös jo perhe ilta vieraaksi. Odotankin jo.