timoheinonen.fi

Uusi viikko ja erittäin merkityksellinen viikko. Eduskunnassa tällä viikolla avaamme keskustelun energiaratkaisuista ja myös seuraamme suurella mielenkiinnolla EU:n taloustilanteen kehittymistä. Palaan näihin kohta. Mutta heti alkuun haluan hieman mainostaa tuoreinta Vierailijaani. Eli täällä kotisivujeni Vierailija-sivulla on nyt uusi kirjoitus otsikolla "Erhe- ja perhepolitiikkaa". Kirjoittaja Elina Laavi. Kurkatkaapa kirjoitus ja osallistukaa kommentointiin Vierailija-sivulla. Lisää tietoa: www.elinalaavi.kokoomus.info.

....

Eilinen Eurooppa-päivä sai historiallisen huipennuksen kun aivan viime hetkillä ennen rahamarkkinoiden avautumista EU:n johtajat pääsivät yksimieliseen sopuun EU:n talouden vakauttamistoimista. Päätös tarkoittaa laajan 750 miljardin euron vakausrahastoa, joka samaan aikaan on Kataisen sanojen mukaan talouskriisin "nujertava ja hirvittävä". Paketista EU:n osuus 500 miljardia ja IMF:n 250 miljardia euroa. Rahaston tarkoitus on siis olla niin vakuuttava ja vaikuttava, että sitä ei koskaan tarvittaisi. Sen olisi siis tarkoitus toimia samalla tavalla kuin meillä Suomessa nyt 2008-2009 talouskriisissä tehdyn pankkivakautuksen 50 miljardin kokonaisuuden, jota ei koskaan sen jo henkisen vakauttavan voiman takia tarvinnut käyttää.

Kokouksen ja ratkaisun jälkeen Aasian markkinat avautuivat välittömästi noin kolmen aikaan siis viime yönä ja paketti toimi heti toivotulla tavalla. Siis samantien vaikka euroakaan ei suuntaan tai toiseen oltu tarvittu. Vain henkinen päätös riitti. Euro vahvistui saman tien sekä dollaria että jenia kohden. Myös Tokion pörssin Nikkei-indeksi nousi n. 1,3 prosenttia ja myös aSydneyssä nousu oli vakuuttavaa lähes 1,7%. Ja myös Etelä-Koreassa lähes 1,3%. Toivotaan, että sama trendi jatkuu vaikka ei tämä todellakaan tarkoita vielä sitä että kaikki olisi ohi.

Erityisen tyytyväinen olin myös siihen, että koko viikonlopun ajan neuvotteluja seuranneen eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja antoi myös ratkaisulle tukensa. Tuomioja totesi Ylelle erittäin hyvin ja rakentavasti, että "lähtökohtana meilläkin on ollut ilman muuta se, että tässä nyt on kysymys niin vakavasta kriisistä, että tämä on pysäytettävä ja luottamus palautettava, ja siinä näytetään onnistuneen." Juuri tällaista vastuullisuutta tässä nyt on kaivattu myös opposition edustajilta. Toivotaan, että SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen tekee myös saman eikä lähde pelaajien joukkoon. Nyt tarvitaan Tuomiojan kaltaista viisasta rakentavaa ajattelua lyhytaikaisten ääntenkalastelun sijaan.

Jäämme siis seuraamaan suurella mielenkiinnolla miten päivä etenee. Toivotaan parasta. Se on meidän kaikkien yhteinen etu.

....

Tänään itse suuntaan aamun tapaamisen jälkeen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajalle. Kenraali Adolf Ehrnroothin aloittama Marskin Lounas -perinne on jatkunut katkeamattomana ja tänään jälleen kevään lounaan aika. Itse aikanaan nuorena yläkouluikäisenä poikana olin usein tilaisuutta kuvaamassa ja myös itse kenraalia haastattelemassa ja nyt minulla on kunnia istua tuohon tuvan ainutlaatuiseen pöytään. Teen sen tänään tietäen, että kunnia tästä kuuluu kotiseudulleni. Kiitos tästä kasvunalustasta Lopella ja teille kaikille jotka olette elämääni tavalla tai toisella vaikuttaneet. Tiedätte kyllä niin perheeni, ystäväni, TOP-Klubilaiset ja kaverit, kunnan ja seurakunnan väki ja moni yhdistysten ja seurojen aktiivi. Teitä minä kiitän. Teitä minä tänään muistan kun tuohon pöytään Punelia-järven rannalla istun.

Illalla sitten vielä Lopella Lopen Ampumarata-yhdistyksen vuosikokous ja jotain muutakin päivään mahtuu. Palaillaan näihin. Nyt mielenkiintoisen päivän pariin.

.....


Päivä siis kulunut tänään Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajalla. Tilaisuuden tiesin ja tunsin, mutta myönnän, että hetki oli hieno kun sain nyt ensimmäistä kertaa itse lounastaa tässä majan tuvassa. Paikassa jossa ei koskaan muulloin syödä eikä istuta. Vain kerran vuodessa perinteisellä kevätlounaalla. Mielenkiintoisia keskusteluja niin maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, EU:n tilanteesta hieman myös energiasta ja valtavan paljon upeita tarinoita vuosikymmenten takaa mm. 14. Divisioonasta kenraali Raappanan divisioonasta. oli kunnia saada olla mukana.

Nyt pari tuntia hyvää tehokasta peliaikaa kotikoneen ääressä. Kunnan asioita hoidettava ja hieman Riihimäenkin ja sitten illalla tuo tämän illan ainokainen kokous.

Mielenkiinnolla olen tässä myös hieman lehtien verkkosivuja selaillut. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että vahvat demarivaikuttajat Erkki Tuomioja ja aamu-tv:ssä Huomen Suomessa myös Paavo Lipponen ovat antaneet kovan ja vahvan tuen maamme hallituksen linjalle EU:n ytimessä tehtyjen ratkaisujen suhteen. Näyttää siltä, että Urpilainen ja Heinäluoma ovat jäämässä yksin populisminsä kanssa. Tai siis tässäkin kysymyksessä yhteen perussuomalaisten kanssa. Mielenkiintoista nähdä saavatko demari-kaksikko joukkonsa kaikesta huolimatta äänestämään viimeviikkoisen uhittelun hengessä talouspaketteja vastaan.

Toivotaan, että vahvojen SDP:n johtohahmojen Tuomioja ja myös Lipposen kommentit kääntävät demarien takit. Sen tässä tilanteessa heille kernaasti soisi. Lipponenhan totesi aamulla, että nyt tehdyt ratkaisut ovat olleet oikeita ja tähän suuntaan Lipposen mukaan olisi pitänyt jo itseasiassa aiemminkin kulkea. Lipponen uskoi vakausjärjestelyjen mahdollisuuteen toimia.

Mutta nyt töiden pariin. Sähköpostivuori aikamoinen. Muun muassa.

....

Kello jo kohta puolenyön ja jääkiekkopelikin jo jännitetty. Tärkeä voitto suomalaisille ja taistelu jatkuu. Parempaa tämä jo paljon oli kuin avaus, mutta ei vielä sellaista millä mitalipeleihin mentäisiin. Uskon kuitenkin edelleen nuoriin leijoniin.

Ilta tänään ennen peliä siis Lopen ampumaradalla. Olen kuntamme yleisenkokouksen edustaja ratayhdistyksessä ja valtavan loppilaisen talkootyön tulos alkaa pikkuhiljaa olla loppusilausta vaille valmis. Talkootöitä on tehty tuhansia miestyötunteja ja lopputuloksena maamme modernein ympäristöampumarata. Ympäristö mm. siitä syystä, että rata on rakennettu niin, että kaikissa penkoista ja valleista valumavedet otetaan taltee ja rakentein on myös kehitetty äänihaittaa mahdollisimman pieneksi. Edelleen tässä tiettyihin ilmansuuntiin työtä ja se myös jatkuu osana radan ympäristötöitä. Viime vuonna samassa kokouksessa pääpuheenaihe oli radan kehnossa kunnossa ollut työ. Silloin päätimme ja linjasimme, että tie on syytä saada kuntoon ja nyt vuotta myöhemmin valtavan talkootyön tuloksena tie on tuplaten leveämpi ja rakenteiltaan vahvistettu. Esimerkki siitä kun työhön tartutaan.

Mutta nyt kello jo niin paljon, että käännän katseen huomiseen. Huomenna Helsingissä aamulla Hämeen kansanedustajien kuukausitapaaminen maakuntasuunnitelmien parissa. Olen toiminut tämän ryhmän puheenjohtajana nyt toista vuotta ja jatkan myös tämän vaalikauden loppuun tässä tehtävässä. Mielenkiintoinen yhteistyön toimielin eli maakunta- ja ennen muuta myös puoluerajojen. Sitten valiokunnat ja iltapäivällä energia-asioiden pariin suureen saliin. Edessä yöhön venyvä istunto huomennakin.

1927 se alkoi. Äitienpäivän viettäminen. Tänään jälleen yksi erityinen Äitienpäivä tuon jälkeen. Niin kuin jokainen Äitienpäivä on. Lämpimät onnittelut kaikille Äideille. Ja ennen muuta omalle Äidilleni ja perheemme tuoreelle Äidille.

Onnittelen jälleen teitä kaikkia hyvän ystäväni Riikka Lindforsin ihastuttavalla esityksellä vuosien takaa. Tuula Valkaman sanoittama englantilainen käännösiskelmä Äideistä parhain tehtiin jo 1971 Bill Parkinsonin kynällä alkuperäisellä nimellään Mother of Mine. Suomessa laulu ilmestyi Valkaman sanoittamana jo vuotta myöhemmin ja sai heti suuren suosion soittolistojen kärjessä. Ja sinne se kuuluu tänäänkin. Niin säveliltään, mutta ennen muuta tärkeiltä sanoilta.



ÄIDEISTÄ PARHAIN:

Lapsuus se on, korvaamaton
Paljon mä sain, siks kiitän sua vain
Äidille vaan laulaa nyt saan, äideistä parhaimman sain
Lohdun hän loi,
suojan hän soi
Hellyyttä koin,
siks kiittää vain voin
Rakkaudestaan voimaa mä saan,
äideistä parhaimman sain

Hän ymmärtää ja lohduttaa,
laulun tään hän nyt saa-aa-aa
Kallein hän on, niin korvaamaton,
parhain hän on äiti mun

Luotas jos tie kerran mun vie,
suureks kun vartun unhoon jää et
Muistot nää mieleen jää, rakkautes tää
Äideistä parhain sä oot

Luotas jos tie kerran mun vie,
suureks kun vartun unhoon jää et
Muistot nää mieleen jää, rakkautes tää
Äideistä parhain sä oot
Äideistä parhain sä oot


.....

Tänään päivä siis Äitien kanssa. Sateinen sääkään ei juhlapäivää latista ja Äitienpäivälounaalle suuntaamme nyt entistä isommalla porukalla. Nautitaan siis tästä päivästä.

Eilisilta ei sitten MM-lätkässä mennytkään aivan nauttimisen piikkiin. Leijonien avauspeli Tanskaa vastaan oli enemminkin nöyryytys ja täytyy todella toivoa, että nuori leijonalaumamme herää tästä kovaan taisteluun. Itse uskon edelleen tähän ryhmään ja ennen muuta sen nuoruuden ja innon takia. Palaset loksahtavat. Näin toivon ja uskon.

EU:ssa on koko viikonlopun tehty kovaa työtä hätäkokouksessa. Tarkoitus vakauttaa nyt Kreikan tilanne ja myös koko Euroopan tilanne ja tarkoitus nyt nimenomaan etsiä se minunkin täällä peräänkuuluttama vakauttamismekanismi EU:lle ennen kuin rahamarkkinat aukeavat maanantaina.

Tämän viikon aiemmat toimenpiteet ovat jo osaltaan turvanneet Kreikan tilannetta ja pitäneet ainakin nyt kriisin omassa pesässä Kreikassa. Pelko tosin edelleen sen laajenemiseen on olemassa. Mutta nyt siis valmistellaan erityistä vakautusmekanismia, jonka tavoitteena on saada kuriin EU:n nyt jo alijäämäiset valtiot ja estää tulevaisuudessa vastaavien tilanteiden synty. Mielenkiintoinen tilanne on siksi, että nykymallissa ei ole ketään, joka takaisi valtioiden lainoja. Kyse siis tietynlaisesta systeemikriisistä.

Mutta nyt siis alustavien tietojen mukaan suunniteltavien vakautustoimien perusteena on pohdittu käytettävän uuden Lissabonin sopimuksen artiklaa 122. Se oikeuttaa EU:n poikkeustoimiin erityistapauksissa. Tavoitteena löytää myös sanktiojärjestelmä niille euromaille, jotka eivät reagoi alijäämäisyyteensä. Tätäkin viikolla täällä peräänkuulutin. Itse siis olen tyytyväinen, että nyt lainapaketin hyväksymiseen sidotaan näin kovat ja tiukat yhdessä neuvotellut ehdot.

Tänään EU:n kriisikokouksesta on luvassa historiallinen päätös, joka syntynee Lissabonin sopimuksen mukaisesti määräenemmistöllä.

Olen tyytyväinen, että yhä suurempi joukko meistä suomalaisista on ymmärtänyt kriisin vakavuuden. Tämä vastenmielinen Kreikan lainapaketti on saamassa yhä laajenevan pitkähampaisen kannatuksen myös kaikkien meidän suomalaisten mielissä. Vastuulliset tietävät miten asiassa pitää toimia. Myös populisiset puolueet tietävät miten heidän kannattaa toimia. Vaikka toivottavasti järki sanoo heilläkin miten pitäisi toimia. Mutta uskoisin kuitenkin, että meillä eduskunnassakin valtaosa asettuu tämän jälkeen yhteiseen EU-rintamaan pelastamaan Suomea ja maamme hyvinvointia. Jos tämän päiväinen vakauttamiskokous onnistuu niin uskon, että meillä on hyvä tilanne katsoa tulevaisuuteen. Loppujen lopuksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta on tässäkin meidän osaltamme lopulta kysymys.

.....

Tämän päivä niin henkilökohtainen, että jätän sen. Tiedätte varmasti. Yhdessäoloa tärkeimpien kanssa. Hyvä lounas ja sen sellaista. Toivottavasti mahdollisimman monella mukana äitienpäivä, Eurooppa-päivä ja Timonkin päivä. Sellainen päivä.

Tänään jälleen presidentti palkitsi ansioituneita äitejä. Kaikki ovat varmasti erittäinkin ansioituneita, mutta tänään muistettiin ja kiitettiin yhteensä 31 äitiä jostain erityisen suuresta. Meille Lopelle Vojakkalaan tuli myös suuri kiitos. Vojakkalainen Liisa Tarkkala oli yksi palkituista ja presidentin kiittämistä äideistä. Ensin oman perheensä kasvattaneena ja sitten lastenlasten isoäitinä oleminen on jo kiitoksen arvoista, mutta tämän jälkeen Liisa Tarkkala on perheensä kanssa antanut uuden perheen ja kodin monelle murrosikäiselle nuorelle. Se on varmasti teko ja työtä joka ansaitsee kaiken mahdollisen kiitoksen. Hän totesikin lehdessä, että ihmiset ovat ihmetelleet millainen sydämen laajentuma hänellä oikein on. Se kuvaa hyvin tuota tärkeää ja korvaamatonta työtä. Haluan myös täällä onnitella Liisaa tästä arvokkaasta tunnustuksesta - Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalista kultaristein, mutta ennen muuta siitä työstä mitä hän ja perheensä on tehnyt vuosien aikana. Toivon todella, että lehdessäkin kerrottu hanke Vojakkalassa onnistuu. Olen sitä valmis edesauttamaan kaikin mahdollisin keinoin.

Tänään äitienpäivän valtakunnallisessa juhlassa peruspalveluministeri Paula Risikko oli jälleen kerran ajassa ja vahvasti. Olen oppinut tuntemaan Paulan vuosien aikana ja tiedän, että hän tahtonainen ja joka tekee ja kantaa vastuun. Tänään juhlapuheessaan Paula osui jälleen erittäin oikeaan. Hän totesi, että palveluita on suunnattava ennen muuta köyhille perheille ja valtion ja kuntien taloudellisia etuja on suunnattava erityisesti köyhille ja syrjäytyneille vanhemmille ja lapsille. Ministeri totesi, että perheen heikko toimeentulo näkyy luvattoman usein myös perheen terveydessä ja hän pitikin "perheiden välisiä eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa liian suurina" ja "erityisesti perus- ja lähipalveluja sekä ensisijaisia etuuksia on vahvistettava". Olen Paulan kanssa jälleen enemmän kuin samaa mieltä. Yhtä samaamieltä kuin vahvasta tahdostamme ja jyräämisestämme lapsilisien indeksiin sitomiseksi, vammaisten avustaja-asian korjaamiseksi ja nyt myös laitoshoidossa olevien ihmisten valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi. Tiedän, että se on kallista aina jollekin, mutta arvokas elämä ja oikeus omaan ja oikeus lähimmäisiin on sellaisia arvoja joita ei rahalla saa ulosmitata tai lailla tai laskulla estää. Tänään puheenssaan Risikko totesikin, että helposti saatavilla ja toimivilla palveluilla, mutta myös siis vain riittävillä etuuksilla voidaan ehkäistä terveys- ja muiden hyvinvointierojen kasvu.

Päivän upeita uutisia on ollut kyllä myös hyvän ystäväni Jari-Matti Latvalan makea voitto rallin MM-sarjassa huikean sekunttitaistelun jälkeen ja vähintäänkin yhtä jännittävää on tilanne EU:ssa missä neuvotellaan EU:n tulevaisuudesta. Olen myös surullisena seurannut sitä pelaamista - politiikan peliä ja populismiä - mitä Suomessa aiheen ympärillä on käyty. Odotan todellakin mielenkiinnolla tuota tulevan viikon äänestystä. Se on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastusäänestys mitä suurimmalta osin. Mutta nyt näyttää todellakin huolestuttavalta miten tuo EU:n talousjatko etenee. Ratkaisua haetaan nyt laajentamalla nykymalleja niin, että nykyisen EU-järjestelmän avulla voitaisiin tukea lainoilla euroalueen ulkopuolisten maiden lisäksi myös euroalueeseen kuuluvia maita. Nykyinen maksimikoko nostettaisiin 110 miljardiin nykyisen 50 miljardin sijaan ja rahat lainattaisiin markkinoilta EU-maiden takauksella. Tätä kauttahan on aiemmin lainattu rahaa mm. Romanialle sekä Unkarille ja Latvialle. Neuvottelut jatkuvat yöhön ja toivotaan, että järki voittaa sielläkin. Tässä pelataan tulevaisuuskortilla Mustaa Pekkaa.

Tänään minulla on kunnia isännöidä Juhani Peltosen Kirjallisuusseuran puheenjohtajana jo 9. kerran joka keväistä kirjallisuustapahtumaamme. Tänään Lopella Fallesmannissa Juhani Peltosen seuran tapahtumassa kysytään: Mitä minuudelle on tapahtumassa? Mitä on minuus sosiaalisen median pauhussa, avatarten rokatessa, faktan ja fiktion rajojen hämärtyessä. Olemmeko muuttuneet itsellemmekin tuntemattomiksi? Tai kuten kirjailija Juhani Peltonen runossaan sanoo: Minua ei ehkä enää ole.


Minun on ikävä minua.
Minun on ikävä minua.
Minne minä olen joutunut?
Monet, etenkin lapset ja vanhukset
kääntyvät Taivaan Isän puoleen.
Minä turvaisin yksin minuun
ja tunnustaisin minulle kaiken,
pyytäisin ymmärtämystä ja hetkeksi rauhaa.
Mutta minua ei ehkä enää ole.
Tai minä olen muuttunut tuntemattomaksi.
Minun ikäni äänettömyydessä enteet
käyvät ylivoimaisiksi kestää
aamuöisin huhtikuussa.


(Juhani Peltonen, kokoelmassa Näköisveistos ruumiskirstusta1987 ja Koko valittu runous –kokoelman toiseksi viimeinen runo)



Tilaisuudessamme kello 12.00 filosofi, kirjailija ja Juhani Peltosen seuran perustajajäsen Johannes Ojansuu pohdiskelee tätä mielenkiintoista aihetta ja keskustelua alustaa myös toimittaja Outi Uotila, jonka näkökulma lähtee perinteisestä mediasta. Tilaisuutemme juontaa jälleen kerran seuramme varapuheenjohtaja Risto Nurmi.

Minun on ikävä minua –tapahtuma on jo siis yhdeksäs Juhani Peltosen seuran kirjallisuustapahtuma. Järjestelyissä on mukana Lopen opisto ja sen 40-vuotisen toiminnan kunniaksi tapahtumamme on taas parin vuoden tauon jälkeen koko päivän kestävä.

Päivän seminaarin jälkeen iltapäivällä on vuorossa elokuvaesitys, Juhani Peltosen tekstiin pohjautuva Ei jälkeäkään. Televisioelokuvan ensiesitys oli 14.3.1988, ja ohjaajana oli muitakin Juhani Peltosen näytelmiä valmistanut Pauli Virtanen ja tuottajana MTV. Pääosassa Valto Hakamaana nähdään Markku Toikka, kertojana on Veikko Honkanen ja muissakin rooleissa nähdään eturivin näyttelijöitä Kristiina Elstelästä Hannu Huuskaan, Eila Pehkoseen ja Katriina Rinteeseen.

Illalla saamme sitten vielä nauttia teatterista. Rosa Liksomin novelleista kootun Pruuklinin kissat on ohjannut Seppo Halttunen ja rooleissa nähdään kesäloppilainen Marja-Leena Kouki sekä Mira Kivilä.

Kirjallisuuden ystäviä Lopelle kokoavan tapahtuman järjestäjiä ovat seuramme ja opistomme ohella tietenkin Lopen kirjasto ja kulttuuritoimi ja samalla tavalla perinteisiä ovat myös yhteistyökumppanit Lopen Osuuspankki, Majan Herrat Oy ja Lopen kirjakauppa.

Majan Herrat huolehtivat, että sielun ohella on tilaisuus ravita myös ruumista. Kirjakauppias Terttu Romanoff taas myy tilaisuuden ajan Peltosen kirjoja Fallesmannissa, ja varmistaa, että Juhani Peltosen kirjojen kokoelmia on mahdollisuus täydentää.

Kirjallisuusseminaari alkaa siis tänään klo 12, elokuvaesitys klo 15 ja teatteri klo 18. Kirjallisuuspäivän tapahtumapaikka on Lopen kirjaston Fallesmannisali Lopen kirjonkylässä Kauppatie 3. Olette hei kaikki todella tervetulleita mukaan. Nähdään.


....


Mielenkiinnolla kuuntelin eduskunnassa tässä yksi päivä käytyä keskustelua takuueläkkeestä. Joku lehti uutisoikin, että takuueläke maistuu opposition suussa happamalta. Ja tämän ymmärrän hyvin. Jälleen kerran siis sellainen asia, jota ei aiemmin ole kuntoon laitettu. Voisi hyvin kysyä, että onko siinä jotain häpeällistä tai jopa valtion varojen väärin käyttöä auttaa pelkkää kansaneläkettä saavia?

Takuueläke ei kata köyhyysongelmasta kuin osan, mutta se torjuu oikeata köyhyyttä. Takuueläke tuli nyt siis eduskunnan käsittelyyn ja ehdotuksen mukaan ne, joiden työ- ja kansaneläke on yhteensä alle 650 euroa saavat jatkossa erotuksen kansaneläkkeen täydennyksenä. Tällä hetkellä eläkeläisiä on yli miljoona ja heistä vähän yli satatuhatta hyötyy nyt takuueläkkeestä.

Takuueläkkeen saajien joukossa on paljon esimerkiksi juuri kotiäitinä elämäntyönsä tehneitä naisia sekä maatilojen emäntiä, jotka ovat tehneet kovaa työtä koko ikänsä, mutta jääneet ilman vakuutuksia ja vaille kunnollista eläketurvaa. Heitä tämä nyt auttaa. Takuueläke nostaa siis erityisesti juuri pienituloisten naisten eläketuloa, sillä takuueläkkeen saajista arvioilta noin 65 prosenttia on naisia. Tämä tilanne muuttuu koko ajan, sillä nyt vanhuuseläkkeelle siirtyvistä naisista enää alle kaksi prosenttia saa pelkkää kansaneläkettä ja miehistä ei enää juuri kukaan.

Toinen suuri joukko, joka hyötyy takuueläkkeestä, ovat työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ihmiset, joiden eläketurva ei mahdollisena työssäoloaikana ole vielä ehtinyt kehittyä. Pelkän kansaneläkkeen varassa olevista työkyvyttömyyseläkeläisistä noin kolmasosa on kehitysvammaisia ja muiden taustalla on usein työtapaturmia, onnettomuuksia ja myös mielenterveysongelmia.

Hyvänä asiana tässä esityksessä on se, että perhesuhteet eivät vaikuttaisi takuueläkkeen määrään: täysimääräinen takuueläke olisi yhtä suuri riippumatta siitä, onko henkilö avo- tai avioliitossa vai asuuko hän yksin. Muut tulot kuin eläketulot eivät vaikuttaisi takuueläkkeen määrään.

Takuueläke on halpa ja hyvin kohdistettu keino tehdä jotain juuri kaikkein köyhimpien hyväksi. Takuueläkkeen saa ensi vuoden alussa yhteensä arviolta noin 120 000 suomalaista. Takuueläkkeestä aiheutuva valtion menojen lisäys olisi vuodessa noin 111 miljoonaa euroa.

On totta, että maailma ei tältäkään osin ole vielä valmis, ja työtä riittää. Takuueläke on kuitenkin luonnollinen lisä sinivihreän hallituksen sosiaalisesti oikeudenmukaiseen politiikkaan. Tämä hallitus on kansaneläkkeiden tasokorotuksella, kalleusluokituksen poistolla ja eläkeläisten veronalennuksilla laittanut kolmena ensimmäisenä vuotenaan eläkeläisten ostovoiman lisäämiseen jo 831 miljoonaa euroa. Takuueläke nostaa tämän summan 942 miljoonaan, kun koko viime kaudella neljässä vuodessa vastaava summa oli 95 miljoonaa euroa. Eli tämän hallituksen teot ovat rahallisestikin lähes 10 kertaiset verattuna edelliseen demari-keskusta-hallitukseen. Se kertoo paljon.

Takuueläke on kauan odotettu ja varmasti tarpeeseen tuleva parannus kaikkein pienimmillä eläkkeillä eläville, kun laki astuu voimaan maaliskuussa 2011. Joku voi edelleenkin toki tulla sanomaan, että esitys on hyvä mutta riittämätön, lisää rahaa on saatava. Kun kuitenkin katsotaan edellä esitettyjä lukuja, kuka voi rehellisesti syyttää hallitusta yrityksen puutteesta? Kuten jo sanoin, työtä riittää varmasti myös tuleville vuosille, mutta jälleen on otettu yksi askel kohti oikeudenmukaisempaa Suomea.


.....

Yksi sellainen iso juttu josta ajattelin vielä olevan paikallaan kirjoittaa on tämä Kreikan jättilaina. Olen saanut teiltä lukuisia kiukkuisia viestejä liittyen aiheeseen ja voin todeta, että olen nyt kiukkuinen ja pettynyt itsekin. Ketuttaa. Todellakin.

Torstaina Ben Zyskowiczin kanssa puhuin asiasta useampaankin otteseen. Olen täysin samaa mieltä Benin kanssa siitä, että myös pankkien omistajat on saatava mukaan kantamaan vastuuta velkakriiseistä. Tarvitaan sääntelymekanismejä, että tällainen ei pääse toistumaan. Ja olen samaa mieltä myös siitä, että nyt kuitenkaan Kreikan kriisihoidolle ei ole vaihtoehtoja. Benin sanoin tilanne on sietämätön. Siihenkin on helppo yhtyä.

Mistä tässä kaikessa sitten oikein on kyse. Sitäkin moni on kysynyt ja niin kysyi torstainakin upeampikin kun Benin kanssa muutamassa tilaisuudessa kävimme.

Kyse on siis yskinkertaisesti siitä, että Kreikalla erääntyy nyt 19.5 yli 8 miljardin euron suuruinen laina ja jos rahaa ei tämän lainan maksuun löydy niin Kreikka ajautuu selvitystilaan ja sitä kautta konkurssiin. Ja tiedämme, että sen seuraukset ovat arvaamattomat ja tuhoisat. Myös Suomeen.

On todettava, että emme siis ole tässä auttamassa Kreikkaa mistään solidaarisuudesta. Senkin voisi tehdä, jos maa olisi ollut reilu ja hoitanut asiansa rehellisesti. Mutta mitä. Kreikan sosialistihallitus valehteli kaiken jo pyrkiessään euroon ja sama huijaus ja valehtelu jatkui ja jatkui. Vaikka hallituskin vaihtui.

Mutta nyt siis me Suomessa olemme tekemässä lainapäätöstä vain siksi, että voisimme estää maamme – Suomen - taloudet ajautumisen uudestaan vielä syksyä 2008 pahempaankin lamaan ja syöksyyn. Tuon 2008 Lehman Brothers –pankin konkurssista alkaneen kriisin myös Suomen kansantalous supistui vuonna 2009 lähes 8 %. Sitä ei enää maamme heti perään kestäisi.

Enää ei rahaa olisi mittavaa elvytykseen. Olemme käyttäneet sen kortin. Taantumassa maamme hallitus päätti mittavista talouden elvytystoimista, joilla työttömyyden hallitsematon nousu saatiin estettyä. Suomella, kuten muillakaan euromailla, ei siis kuitenkaan ole enää varaa toiseen massiiviseen elvytyspakettiin, siksi Kreikkaan liittyvän tilanteen vakauttamiseksi on nyt tehtävä kaikki tarvittava. Valitettavasti näin.

Eli vaikka Kreikassa on toimittu siis erittäin harkitsemattomasti ja epärehellisestikin niin nyt päätettävä lainananto on varmasti toimintavaihtoehdoista meidän suomalaisten kannalta vähiten huono. Niin kuin totesin on tilanne vastenmielinen, mutta lainananto välttämätöntä. Se on Suomenkin etu. Se on meidänkin etu, että Kreikka saa lainoituspaketilla ja kovalla kulukuurilla taloutensa parempaan kuntoon. Näin toivomme, että ongelma voidaan rajata Kreikkaa koskevaksi, eikä se leviä laajemmin euroalueelle aiheuttaen mahdollisesti useamman maan kriisin sekä uuden taantuman.

EU:ssa harkittiin siis sitäkin että Kreikan annettaisiin vajota konkurssiin. Mutta tämä vaihtoehto todettiin vielä nyt tehtävää paljon huonommaksi. Kreikan valtion päästäminen maksukyvyttömyyden tilaan aiheuttaisi koko Euroopassa ja jopa mahdollisesti laajemminkin valtioiden, kotitalouksien ja yritysten lainanoton kustannuksissa ja saatavuudessa arvaamattomia vaikutuksia. Syntyisi negatiivinen kierre, joka voisi nopeasti johtaa tietynlaiseen lumipalloefektiin, jonka seurauksena nyt orastava talouskasvumme kääntyisi uudestaan negatiiviseksi ja ajautuisimme syvään lamaan.

Eli Kreikka-päätös tehdään siis ennen kaikkea Suomen ja muiden maiden vakaan talous- ja työllisyyskehityksen turvaamiseksi.

Taloutta pelastamaan ja tätä kautta myös suomalaisten yritysten tulevaisuutta pelastamaan on siis valmistelty poikkeuksellisen huolellinen ja laaja lainaohjelma. Kreikalle annettavan lainapaketin kokonaismitoitukseksi on nyt sovittu 110 miljardia euroa. Tästä Jyrki Kataisen vaatimuksesta Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kattaa 30 miljardia euroa ja euromaiden jäljelle jäävä osuus on 80 miljardia euroa. Kunkin euromaan osuus lainapaketista määräytyy suoraan sen mukaan, mikä on niiden osuus Euroopan keskuspankin pääomasta.

Kokonaisuus siis lähtee siitä, että kaikki euromaat osallistuvat lainajärjestelyyn. Vaikka siis meidän osuus lainoituskokonaisuudesta on alle kaksi prosenttia, niin Suomen kuten muidenkin yksittäisten euromaiden pois jättäytymisellä voisi olla arvaamattomia seurauksia. Seurauksena voisi olla poisjättäytymisten dominoefekti, joka johtaisi todennäköisesti koko lainapaketin kaatumiseen ja siitä koituviin seurauksiin.

Ja haluan nyt vielä kerran alleviivata, että kyse ei ole pankkituesta eikä muustakaan tuesta vaan maamme nimenomaan lainaa rahaa, joka Kreikan kuuluu maksaa takaisin.

Yksi hyvin perusteltu kysymys on vielä se, että miksi Kreikan tilanteeseen ei puututtu aiemmin?

Voin vakuuttaa, että Kreikan taloudenpitoon olisi puututtu vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen mukaisesti kovalla kädellä paljon aikaisemmin, jos siitä olisi annettu oikeaa tietoa ulos. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja mikä pahinta, tämä oli kreikkalaisen tietoisen vääristelyn tulosta. Siksi tämä koko lainapaketti tuntuu niin vastenmieliseltä. Kreikka antoi vääriä tietoja paitsi EU:lle, myös omille kansalaisilleen.

Tällaista tietoista harhautusta on hyvin vaikea saada nykykeinoin selville, muilla euromailla tai komissiolla ei tällä hetkellä ole valtuuksia marssia jäsenmaiden ministeriöihin tarkistamaan lukujen paikkansa pitävyyttä. On kysymys suvereeneista valtioista ja kaikilla on luonnollisesti todella korkea kynnys syyttää toisen valtion edustajia enemmän tai vähemmän suoraan valehtelijoiksi.

Siksi tästä onkin otettava opiksi. Maamme hallitus tukeekin nyt komission perusajatusta siitä, että komissiolle on annettava tästä opiksi ottaneena aiempaa suuremman valtuudet selvittää jäsenmaiden tilastotoimen paikkansapitävyyttä sellaisessa tilanteessa, jossa siitä on epäilyksiä.

No nyt edetään lainapaketin kanssa vastuullisesti. Kreikka on jo päättänyt todella kovista lainaehdoista. Kreikka joutuu historiallisen kovalla säästökuurille. Ja mikäli laina tai osia siitä jätettäisiin maksamatta, olisivat poliittiset seuraukset ennennäkemättömän kovat. Todennäköisesti tämän jälkeen ryhdyttäisiin keskustelemaan Kreikan erottamisesta euroalueesta tai koko unionista tai vähintäänkin kysymykseen tulisi se, että ellei Kreikka maksaisi lainojaan takaisin, menettäisi se EU:lta saamansa tukirahat - maksujen laiminlyömisestä tulisi siis Kreikalle kaksinkertainen haitta.

On aivan selvää, että jos Kreikka jättäisi muiden euromaiden antaman lainan maksamatta, se ei saisi enää miltään markkinoilta rahoitusta budjettinsa alijäämien tai erääntyvän velan kattamiseksi, mikä ajaisi nopeasti maan talouden nykyistäkin pahempaan, täydelliseen umpikujaan.

Kreikan lainariskin minimoimiseksi on tehtävä kaksi asiaa: 1) Kreikan talousohjelman on oltava niin ankara, että sen täytäntöönpano turvaa Kreikan kyvyn hoitaa lainansa. Nyt hyväksytty ohjelma vastaa tätä ehtoa. 2) Ennen jokaisen lainaerän maksamista euroryhmän on yksimielisesti todettava, että Kreikka on todella pannut täytäntöön sovitut asiat. Samalla on yksimielisesti sovittava, mitä Kreikan on ennen seuraavan lainaerän maksamista tehtävä.

Kreikan ohjelman toimeenpanon seurannan kannalta onkin tärkeää, että koko lainaa ei makseta kerralla. Nyt onkin sovittu järjestelystä, jossa lainaosuuksia maksetaan Kreikalle aina neljännesvuosittain – 3 kuukauden välein. Kaksisuuntainen prosessi alkaa toukokuun puolivälissä, jolloin maksetaan ensimmäinen osuus ja Kreikassa toimeenpannaan ensimmäiset talouden tervehdyttämistoimet. Lainan takaisinmaksu tapahtuu siten, että kutakin lainaerää aletaan lyhentää kolmen vuoden kuluttua lainan nostamisesta siten, että maksuaikaa on kaksi vuotta.

Jos aivan lopuksi vielä muutaman saman totean siitä, että paisuuko tämä kriisi joka tapauksessa. Sitä on vaikea ennustaa. Ilman lainaa niin tapahtuisi joka tapauksessa ja myös Suomi valuisi syvään lamaan. Mutta lainasta huolimatta ilmassa on pelkokuvia. Voi kysyä perustellusti myös sitä, että joudumme seuraavaksi tukemaan vastaavasti Espanjaa ja Portugalia?

On todettava kuitenkin, että esimerkiksi Espanjan julkisen velan kokonaismäärä on vain reilut puolet Kreikan vastaavasta, eli noin 65 % BKT:sta. Portugalissa se on 85 %. Olisi siis väärin niputtaa nämä maat täysin samaan kastiin Kreikan kanssa. Vaikka tämä pelko onkin olemassa. Lisäksi Portugali myös ilmoitti viime viikolla uusista toimista julkisen taloutensa vakauttamiseksi, mikä kasvatti myös luottamusta.

Kreikan lainapaketin perustarkoituksena on nimenomaan koko euroalueen tilanteen vakauttaminen pysyvällä tavalla, jolloin mitään uusia lainatarpeita ei synny.

Mutta itse nyt haluan vielä, että saamme ennen Suomen lainan myöntämistä varmuuden siitä, että EU:n talouden valvontaa ryhdytään uudistamaan kovalla kädellä. Siitä neuvotellaan paraikaa. Tarvitaan myös järjestelmät joilla pankit joutuvat vastuuseen. On myös kysyttävä onko pankki silloin jo liian iso jos se on liian siihen, että sen voitaisiin antaa mennä konkurssiin. Näitä kysymyksiä on perusteltua nyt miettiä ja selvittää.

Erittäin tyytyväinen olin myös siihen mitä aamun Helsingin Sanomat kertoi. Valtaosa meistä suomalaisista ymmärtää tämän tilanteen vakavuuden ja enemmistä on "valmis auttamaan pulassa olevaa euroalueen jäsenmaata tapauskohtaisesti". Vain noin kolmas oli sitä mieltä, että kunkin valtion tulee itse vastata taloudestaan ja siis tässäkin tilanteessa seurauksista ja dominiefekteistä välittämättä tulisi Kreikan antaa painua lamaan ja konkurssiin. Saman tutkimuksen mukaan reilusti yli puolet meistä suomalaisista (55%) luottaa siihen, että myös me saisimme apua, jos maamme talous romahtaisi.

Tämä on hyvä osoitus siitä, että meillä suomalaisilla on vahva tahto rakentaa yhteistä Eurooppaa kriisistä huolimatta. Ja ennen muuta hyvä osoitus siitä, että näemme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen ja uhraustenkin arvoiseksi. Se on meille kokoomuksessa tehtävä numero yksi.


....

Mutta nyt aamun lehtien pariin. Aamuposti ja Hämeen Sanomat tuossa odottavat ja myös eilinen Suomen Kuvalehti. Jos niillä aloitan sateen kasteleman lauantaina. Puolilta päivin sitten Lopen Fallesmanniin. Kirjallisuuden pariin.


....


Nyt taasen kello jo kohta 21 ja odottelen tässä Suomen pelin alkua Saksan jääkiekon MM-kisoista. Vihreiden Toivotalkoiden päivä ympäri Suomen onnistui hieman kehnostakin säästä huolimatta erinomaisesti. Viestejä monesta eri paikasta ja väkeä ja ennen muuta tekijöitä valtavasti liikkeellä. Päivä oli jälleen mainio osoitus siitä, että politiikassa on mukana paljon ei vain puhujia vaan myös tekijöitä. Ja toisaalta siitä, että moni puolue tänään puhuu ympäristöstä ja kertoo olevansa vihreä, mutta ani harva oikeasti tarttuu toimeen ja tekee. Pelkästään mieltä osoittamalla ei ympäristömme pelastu.

Myös meidän kirjallisuustapahtumamme onnistui kivasti. Hieman sateinen sää jätti väkeä koteihin. Mutta tiedän tapahtumia paljonkin järjestäneenä, että aina säästä löytää selityksen. Jos aurinkoista ja kesäistä - väki meni mökeille ja pihatöihin. Ja jos taasen sateista ja koleaa - ei kukaan viitsinyt lähteä. Jäivät kotien lämpimään. No osaksi tässä varmasti perää, mutta säästäkin huolimatta meillä siis kuitenkin kivasti väkeä liikkeellä koko päivän ja ennen muuta kertakaikkisen korkeatasoinen ja upea ohjelma. Kiitokset järjestelyistä vastanneille Karvisen Erjalle ja Pirisen Tuulalle sekä Toivosen Tarjalla ja tietenkin päivämme esiintyjille Johannes Ojansuulle, Outi Outilalle ja illan teatterin näyttelijöille Marja-Leena Koukille ja Mira Kivilälle. Paljon koimme ja paljon mieleemme saimme. Nuo kuvat ja kuvatekstit kertovat päivästä lisää.

Mutta ensi vuonna sitten juhlavuotemme. Seuramme perustamissanoista tulee kuluneeksi 10 vuotta ja Juhani Peltosen syntymästä 70 vuotta. On siis juhlien aika. Teemanamme silloin itseoikeutetusti säästelty Elmo. Silloin isompi juttu siis edessä. Paljastamme myöhemmin mitä kaikkea.

Yön uutiset kertoivat, että Työväenpuolueen pitkä valtakausi Iso-Britaniassa on ohi. Alustavan laskennan mukaan 650 alahuoneen edustajapaikasta on konservatiivit saamassa 276, työväenpuolue 225 ja liberaalidemokraatit 48. Tämä tarkoittaa kuitenkin siis erittäin haastavaa hallitusneuvottelua. Konservatiivien vaalivoitto ei riitä enemmistöhallitukseen ja mielenkiintoista onkin nähdä miten asiassa edetään. Koalitio vai vähemmistö?

Mielenkiintoista on myös nähdä se miten maan EU-politiikka muuttuu. Konservatiivien politiikka EU:ssa voi olla hyvinkin erilaista kuin nopeasti uskoisi. Konservatiivithän ovat esittää usein hyvinkin kielteisiä EU-kantoja ja politiikka voi tuoda mukanaan yllätyksiäkin. Toivotaan, että yllätykset positiivisiseen suuntaan totutusta. Työtä Iso-Britaniassakin tullee riittämään sisäisestikin, kun maan alijäämä on samoissa kuin Kreikassa jopa noin 12 prosentissa ja tilanne siis vaikein vuosikymmeniin ja tämä tulleekin värittämään tämänkin maan tulevaisuutta.

Eilen päästiin myös sopimukseen kaivatuista lainaehdoista Kreikan kanssa. Kreikka hyväksyi äärimmäisen kovat ja vaikeat ensimmäisen 3 kuukauden lainapaketin lainaehdot ja maan tervehdyttäminen käynnistyy näin. Tänään Saksa äänestää sitten ensimmäisten joukossa lainanantamisesta ja ensi viikolla asia meillä esillä. Itse olen sitä mieltä, että nyt on tärkeää nähdä miten kokonaisuus etenee. On iso vaara, että lainapaketti kaatuu vielä ja sen takia pitää olla myös valmistelussa suunnitelma B:kin. Tilanne on inhottava ja voin todeta, että ketuttaa ja harmittaa. On vaikea ymmärtää sitä, että meidän tulee kantaa nyt vastuuta holtittomasta lainanotosta ja kreikkalaisten epärehellisyydestä. Mutta näyttää siltä, että tämä on pienempi paha. On valittava kahden todella huonon vaihtoehdon välillä ja yritetä löytää se vähemmän huono. Täydellinen Kreikan konkurssi olisi tämän tiedon valossa todella kohtalokas myös meidän Suomellemme ja tässä valossa lainapakettia pitääkin katsoa. Itsekkäästi miettiä ja selvittää se mitkä ovat tilanteen vaarat Suomelle. Tämä työ jatkuu edelleen.

Tänään nyt sitten valiokuntien kokoukset normaaliin tapaan ja sitten lyhyen täysistunnon jälkeen etukäteen Eurooppa-päivän tapahtumiin Espalle. Nähdään siellä ainakin osan kanssa noin kello 13.30 alkaen.

.....

Tänään valiokunnat ja täysistunto nopeasti läpi. Täysistunnossa hyväksyttiin hallituksen tuella mm. merkittävät lisäsatsaukset nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi ja nuorten työpaikkojen lisäämiseksi. Hallituspuolueiden tuella vuoden ensimmäisessä lisäbudjettissa lisättiin siis noin 77 miljoonaa euroa nuorten tilanteen parantamiseksi ja tällä lisärahalla arvioidaan jopa 15 000 nuoren saavan työtä tai pääsevän koulutukseen ja työllistämistoimenpiteiden piiriin. Yksi meidän keskeinen tavoite josta ei saa tinkiä piiruakaan on se, että kaikilla nuorilla on joko opiskelu- tai työpaikka. Tämän takia mm. olen lisänneet jo lähes 10 000 uutta aloituspaikkaa ammattikouluihin. Eli juuri sinne mistä nyt saadaan ammatteja joissa on tulevaisuuden työpaikat.

Itseasiassa hieman samaa asiaa myös tänään jumppasimme sivistysvaliokunnassakin missä saimme valmiiksi lausuntomme neljän seuraavan vuoden talousarvioraamista valtiovarainvaliokunnalle. Mielestäni saimme aikaa erittäin hyvän ja laajan lausunnon jossa nostamme oikealla tavalla esille keskeiset sivistyspuolen kipupisteet mm. juuri ammattikoulutuksen aloituspaikat, perusopetuksen luokkakoot ja myös yliopistojen rahoituksen turvaamisen tulevaisuudessa. Aiheeseen palaan kun asia etenee.

Eurooppa-päivän varaslähtöä Espalla kiusasi tänään surkea sää, mutta onneksi jo Äitienpäiväksi ja ensi viikoksi on luvassa upeita päiviäkin. Tosin näyttää siltä, että meidän kesälomat palavat hyvää kyytiä ja juhannuksen jälkeen jatkanemme työtä mm. energiakysymysten parissa ainakin viikon tai kaksi. Hyvä niin. Minusta pienen itseruoskintaan onkin paikkaa ja syytä kaiken maailman kohujen jälkeen. Vaikka on pakko todeta, että eivät mm. vaalirahoitussotkut ole kylläkään talon arkea sekoittaneet. Mutta politiikkaa sen sijaan paljonkin. Siksi selkeään ryhtiliikkeeseen on kyllä syytä ja aihetta ja toivoisin jo todella, että iänkuiset uutiset loppuisivatkin. Tänäänkin uusia tietoja taas polisin tutkimuksista keskustan puoluetoimistolta. Saa nähdä mitä kaikke tuo soppa vielä poristaa pintaan.

....

Yksi sellainen asia jota en ole täällä laajemmin käsitellyt on aselain uudistaminen. Olen sitä kuitenkin seurannut erittäin aktiivisesti ja jopa erittäin huolestuneenakin. Haluan myös kiittää teistä monia jotka olette lainsäädäntötyön epäkohtia minulle esille nostaneet ja kiitos myös hyvästä ajatusten vaihdosta muutenkin tämän aiheen parissa. Lähtökohta pitää olla se, että luvattomat aseet saadaan kitkettyä mahdollisimman hyvin pois, kuten myös aseet mieleltään sairailta. Mutta yhtä tärkeää on kuitenkin turvata yksi erittäin tärkeä ja perinteisekäs harrastus eli metsästys sekä myös ammunta urheilulajinakin. Tässä siis minusta kiteytettynä nyt se miten asiassa pitää edetä.

Aselain muutos on ollut keskusteluissa jo pitkään. Perusteellista keskustelua on
aiheesta käyty myös eduskunnassa, jossa lain muutos on ollut hallintovaliokunnan
pohdinnassa jo viime syksystä asti ja kuuma aihe on ollut jo itseasiassa Jokelan ja Jokelan koulusurmista lähtien. Eli siis täysin aiheestakin. Kauhajoella tapahtuneiden koulusurmien tutkintalautakunta itse asiassa esitti
käsiaseiden totaalikieltoa maassamme, mutta tällaisiin toimiin ei kuitenkaan nyt ole mitään syytä. Ennen vappua perustuslakivaliokunta sai työnsä päätökseen ja antoi lausuntonsa ja näyttää siltä, että tässä kuussa saamme aselain muutokset päätökseen, tällä erää.

Aselain uudistamista on siis kritisoitu useilta tahoilta ja minusta myös aivan aiheesta. Olen itsekin siis lukeutunut juuri kriitikoiden joukkoon. Ja tästä syystä lienee paikallaan hieman katsoa tilanneta laajemmin. Uudistustarve juontaa juurensa paljon kauemmaksi kuin surullisiin koulusurmiin. Osa aselainsäädännöstämme on itse asiassa tehty vielä ollessamme Venäjän vallan alaisena. Toki pieniä muutoksia on tuonkin jälkeen saatu aikaan, mutta nyt välttämättömän muutostarpeen loikin ennen muuta YK:N tuliasepöytäkirjan ja EU:n asedirektiivin saattaminen voimaan Suomessa.

Kaikista näistä edellä mainituista syistä lakia lähdettiin uudistamaan ja pohjana tälle työlle oli hallituksen iltakoululinjaus, jossa päätettiin rajoittaa käsiaseiden saantia merkittävästi. Sisäministeriön esitys saatiin siis eduskuntaan viime syksynä. Suurimmat muutosehdotukset lainsäädännössä olivat käsiaselupien määräaikaisuus, poliisin ja muiden ammattiryhmien tiedonsaantioikeus luvan hakijasta, luvan saamisen ehtona seuran jäsenyys ja aseiden säilytyksen tarkistamisoikeus poliisilla. Lähes jokainen
muutoskohta on julkisessa keskustelussa tyrmätty. Itse erityisesti en ole voinut ymmärtää kahta viimeistä eli ampumaseuran pakkojäsenyyttä ja poliisin kodin tarkistusmahdollisuutta. Nykyisin kotietsintä on mahdollinen jos siihen on riittävät perusteet. Mutta "avointa valtakirjaa" ei minusta ole mitään syytä antaa.

Monien aseharrastajien huoli onkin ollut hyvinkin aiheellinen. Lain tarkoituksena ei voi olla rehellisten ja vastuullisten aseiden käyttäjien harrastamisen vaikeuttaminen. Ongelmana ovatkin ne käyttäjät, jotka eivät nykyistäkään lakia noudata. Juuri tähän ongelmaan lakiesitys pyrkii vastaamaan luvan saantia tiukentamalla ja tämä onkin ehkä perusteltua hyväksyä.

Mutta hyvin voi sysyä - onko nyt kuitenkin menty jo liian pitkälle?

Perustuslakivaliokunta sai lausuntonsa aiheesta valmiiksi huhtikuun lopussa. Valiokunnassa asiaa on pohdittu erityisesti juuri meidän kansalaisten perusoikeuksien ja – velvollisuuksien näkökulmasta. He toteavatkin lausunnossaan, että laissa oleva, paljon kritisoitu vaatimus ampumaseuran jäsenyyden pakollisuudesta rajoittaa yhdistymisenvapautta ja on näin
perustuslakimme vastainen. Odotettu ja jopa laajasti ennakoitu ja siis tiedetty linjaus. Hyvä näin.

Toinen asia, johon perustuslakivaliokunta halusi tarkennuksia, on lupahakemusta käsittelevän poliisin tiedonsaantioikeus. Näin puututaan siis suunniteltuun terveydenhuollon henkilökunnalle vaadittuun vapaaseen oikeuteen rikkoa mm.
salassapitovelvollisuutensa. Ehdotusta on tulkittu jopa niin, että se antaisi mahdollisuuden "väittää kansalaista kelvottomaksi aseenhaltijaksi,
ilman että kansalainen saisi tietää kuka ja millä perusteella näin väittää".
Valiokunta vaatiikin nyt täsmennettäväksi, millä perusteella poliisi saisi aseluvan hakijoiden terveystiedot. Toisaalta valiokunta jätti ehtojen määrittelyn kovin väljäksi.Tätä ei kuitenkaan ehdoteta poistettavaksi laista, mutta sitä tulee tarkentaa oikeusturvan näkökulmasta. Nämä muutokset menevät nyt siis hallintovaliokuntaan evästykseksi, kun he laativat lopullista mietintöä ja tullaan ottamaan varmasti huomioon.

Evästyksiä hallintovaliokunnalle antoi myös puolustusvaliokunta. He totesivat aiva oikein, että vapaaehtoinen maanpuolustus on tärkeä voimavara pienessä maassamme ja reservin omaehtoinen osaamisen harjoittaminen ja maanpuolustustahdon ylläpitäminen ovat ehdottoman tärkeitä asioita. Tähän myös valiokunta on tarttunut ja toivoo muutoksia esimerkiksi lupaehtojen harjoitteluaikaan. Valiokunnan lausuntoon on helppo yhtyä.

Itse pidän tärkeänä myös siis sitä, että maassamme monella tapaa tärkeää metsästysharrastusta ei tällä lailla vaikeuteta. Harrastamisen tulee olla mahdollista, ja se on jopa suotavaa. Aselakiin odotetaankin vielä ennen lopullista päätöksentekoa maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuntoa ja uskon ja toivon, että he nostavat tämän asian painokkaasti esiin. Ei ole tarkoituksenmukaista vaikeuttaa aselupien saantia silloin, kun kyseessä on vastuullisesti toimivat harrastajat, jotka kaiken lisäksi tekevät tärkeää työtä muun muassa meidän kaikkien liikenneturvallisuuden eteen. Ympäristövaliokunnassa olemme esimerkiksi kevään aika kuulleet miten metsästykseltä poisrajat alueet ovat kasvattaneet hirvikantoja ja tätä kautta aiheuttaneet mm. kolarisumat Liesjärven alueelle. Tämä vain esimerkkinä mitä tapahtuu jos metsästäjät eivät vastuullista tehtäväänsä voi hoitaa.

Aselain uudistus on siis ollut monella tapaa vaikeaa, ja se jatkuu edelleen, kun ministeriöstä odotetaan toisen vaiheen lainsäädäntöä eduskuntaan syksyllä. Lainsäädännöllä kuitenkin pystytään puuttumaan vain laillisiin aseisiin, kun taas
eniten ongelmia aiheuttavat laittomat aseet ovat tietenkin lupaprosessiin ulkopuolella. On olemassa pelko, että esimerkiksi täyskiellot aiheuttaisivat laittomien aseiden lisääntymisen, ja tämä ei ole kenenkään edun mukaista. Selvää on kuitenkin, että uudistusta tarvittiin ja sääntöjen tarkistaminen on paikallaan. Uskon, että valiokuntien tarkan harkinnan tuloksena saamme lain, jonka kaikki vastuulliset harrastajat voivat hyväksyä. Uskon siis, että näillä korjauksilla aluksi täysin kohtuuttomasta laikiesityksestä saadaan hyväksyttävä? Vai mitä mieltä te olette? Mielelläni otan edelleen vastaan kommenttejanne ja ajatuksianne. Onko laissa edelleen isoja korjaamistarpeita? Voitte laittaa palautetta esimerkiksi sähköpostilla timo.heinonen@eduskunta.fi.

Lähtökohta olkoot tästäkin eteenpäin se, että metsästys, ampumaurheilu ja vapaaehtoinen maanpuolustus ja siihen kuuluva ampumakoulutus ovat kaikki hyväksyttäviä ja jopa suositeltavia harrastusmuotoja joiden tulevaisuus tulee turvata eikä sitä saa kohtuuttomasti vaarantaa. Vastuulliset harrastajat huolehtivat aseistaan hyvin. He myös säilyttävät niitä turvallisesti, lain edellyttämällä tavalla ja tämän tulee riittää.


....

Huomenna sitten kaiken kaikkiaan yli 100 Vihreää Toivotalkoot -tapahtumaa ympäri Suomen. Ympäristöasioissa siis ihan jokainen voi toimia. Mietinkin tässä, että löytyykö maastamme toista kansalaisliikettä kokoomuksemme lisäksi joka saa tällaisen tapahtumapäivän aikaiseksi? Kaikki Vihreät Toivotalkoot löydät täältä: www.kokoomus.fi/vihreattoivotalkoot. Samoilla sivuilla myös paljon esimerkkejä siitä miten meistä itse kukin voi olla ympäristöfiksu. Aina ei siis tarvita isoja lakipaketteja ja pakkoja vaan usein oma tahto ja toimeen tarttuminen riittää. Ota siis sinäkin haaste vastaan. Ollaan ympäristöfiksuja kaikki.

Meillä Lopella lisäksi huomenna sitten myös kirjallisuusseuramme perinteinen seminaaripäivä. Olette kaikki myös enemmän kuin tervetulleita sinnekin.

Juhani Peltosen kirjallisuustapahtuma Fallesmannissa teemalla; Minun on ikävä minua;

OHJELMA:

klo 12 seminaari Minun on ikävä minua
* filosofi, kirjailija Johannes Ojansuu, toimittaja Outi Uotila

klo 15 elokuvaesitys Ei jälkeäkään (1988)
* ohj. Pauli Virtanen, pääosassa Markku Toikka

klo 18 Pruuklinin kissat, kirj. Rosa Liksom
* ohj. Seppo Halttunen, rooleissa Marja-Leena Kouki ja Mira Kivilä

Mukana myös Majan Herrat Oy ja Lopen kirjakauppa

Tapahtuman järj. Juhani Peltosen seura, Lopen kirjasto, Lopen kulttuuritoimi, Lopen opisto ja Lopen osuuspankki

Aikainen herätys tänään ja liukastakin. Moottoritien varressa monta autoa ojassa. Nämä kevään liukkaat aina yllättää. No onneksi muuten liikenne sujui kutakuinkin normaalisti ja pääsin ajoissa töihin. Itse tosin varasin nollakelin ja jään takia aikaa lähes tuplaten ja se myös kannatti. Aamun ensimmäinen tapaaminen oli nuoriso-, liikunta- ja kulttuurijärjestöjen kanssa. Aiheena alojen tulevaisuuden rahoitus ja myös muuten kehittäminen. Nyt hetki aamukahvin parissa ja sitten valiokuntiin ja päivällä myös puoluehallitukseen.

....

Tänään en koneelle ole juuri ehtinyt. Aamusta ensin jo kukonlaulun aikaan siis eduskuntaan ja tuohon aamun palaveriin. Sitten ympäristövaliokunta ja tämän jälkeen tuhti puoluehallituksen kokous missä käsittelimme tänään yli 150 puoluekokousaloitetta Jyväskylän kokousta varten. Samalla myös saimme valmiiksi kannanotomme puoluekokoukselle ja ne tulevat varmasti herättämään ansaittua huomiota. Uudenlainen tapa toimia näkyy niissäkin. Sitten ryhmäkokous mm. Kreikan lainapaketin parissa ja samaa myös koko kyselytunti. Surullista kuunneltavaa. Odotin oikeasti, että puheenjohtaja Jutta Urpilainen olisi toiminut lupaamallaan tavalla eli jättänyt pelin politiikan pois. Mutta mitä. Kaikkea muuta. Pelkkää populismiä koko kyselytunti. No se siitä.

Nyt kuitenkin illan töiden pariin. Tänään pakko jäädä myöhään talolle ja koneelle. Istunto jatkuu ja sen jälkeen vielä parikin tilaisuutta täällä päässä hoidettavana.

Tuo Riihimäen Harjunrinteen koulun valtioapuasia etenee. Aihetta on nyt selvitelty jo kahdenkin eri ministeriön toimesta ja nyt sain vahvistuksen, että Riihimäen asia otetaan käsittelyyn. Toivotaan, että vielä ennen kesälomia. Se olisi rakentamisen aloittamisen ja tätä kautta myös elvytyksen eli työpaikkojen valossa erittäin tärkeää. Kerron miten asia etenee.