timoheinonen.fi

Eilinen ilta eduskunnassa siis venyi Euroopan talouskeskustelujen kanssa aina yön tunneille. Se myös tarkoitti sitä, että en päässyt Lopen Lukion Kevätkonserttiin. Joskus vain tässä työssä käy näin ja halusin itse olla paikalla kun Euroopan tulevaisuudesta keskusteltiin ja sitten ennen puoltayötä vielä äänestettiin. Kyse ei nimittäin ollut vain Euroopan tulevaisuudesta vaan nimenomaan itsekkäästi myös Suomen tulevaisuudesta ja tästä tulokulmasta me asiaa lähestyimmekin. Itseasiassa kaikki tiesivät, että näin asian laita on, mutta aihe oli niin herkullisen populistinen, että sitä kiusausta eivät pystyneet edes Eero Heinäluoman SDP vastustamaan. Toinen asia siis pienen ajan sisällä missä SDP löysi kumppanikseen perussuomalaiset. Perussuomalaisten maajohtajaksikin eduskunnassa tituleraattu Pentti Oinonen hyrisikin tyytyväisyyttää. Vai pitäisikö sanoa, että ilmassa oli sellaista pörinää.

Tänään sitten korvataan tuo eilisillan musiikkielämys toisella upealla konsertilla. Kuoronjohtaja, dir.can. Pekko Perko vastaanottaa tänään musiikin elämäntyöstään erittäin arvostetut Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin myöntämän vuoden 2010 Klemetti-palkinnon Lopella. Vain joka toinen vuosi jaettava erittäin arvostettu palkinto ei olisi voinut löytää parempaa saajaa - voisiko sanoa, että Pekka Perko sen otti.

Itse sain aikanaan myös kasvaa musiikin maailmassa Lopen kuoroissa. Ensin Kirsti Kytömäen johdolla Lopen Lapsikuorossa ja sitten Pekka Perkon opeissa Lopen Nuorisokuorossa. Nyt jo kymmenien vuosien työ tuotti pian jo alkuvuosinakiin tuloksia ja loppilainen kuorotoiminta niitti menestystä ympäri Suomen ja maailmankin. Toiminta alkoi Lopella jo ennen syntymääni Lopen Kansalaisopiston yhteydessä 1974. Seuraavana vuonna oli ensimmäinen loppilainen kuoroleiri ja joulukonsertti. Sitten vuotta myöhemmin perinteeksi muodostunut Vappumatinea ja samana vuonna 1976 kuoro osallistui myös ensimmäistä kertaa Nuorten Kuoroliiton kuoropäiville. Silloin Jyväskylässä ja jälleen vuotta myöhemmin 1977 kuoro julkaisi ensimmäisen levynsä "Kun maass´ on hanki..."

Ja tästä eteenpäin menestystä tuli vuosittain. Mm. 1983 Hollannissa Haagin kuorofestivaali, nuorisokuorosarjan 2. palkinto ja vuonna 1986 olimme mukana, minäkin siis silloin laulaja, Nuorten Kuoroliiton kuoroleirillä Lopella, mukana RYKEN Pikekor Norjasta, 1. Sympaatti-festivaali Suomessa, vieraana Lopella Ellerhein-kuoro Tallinnasta, Eestistä. Vuotta myöhemmin 1987 olimme ensimmäisenä ulkomaalaisen akuorona mukana mukana Eestin koulunuorison laulujuhlilla Tallinnassa. Samalla Laululavalla jossa viime kesänä muuan Madonna myös konsertoi.

Samana vuonna 1987 Timotei kuoro esiteltiin Vappumatineassa ja me esiinnyimme Nuorisokuoron kanssa BBC-Wales TV:ssä ympäri maailmaa levinneessä joululauluohjelmassa. Ohjelma kuvattiin Lopen vanhassa kirkossa ja äänitettiin Lopen nyt remontin ala olevassa Ylösnousemus-kappelissa.

Vuonna 1988 Kanada, Powell River-festivaali, nuorisokuorosarjan neljäs sija, kamariyhtyeet 3. sija , Timotei, viikon konserttikiertue Vancouwer- Islandilla jne.

1990 Timotei Riva del Garda, Italia, vokaaliyhtyeet 2. palkinto, 2. Sympaatti-festivaali; Seattlen tyttökuoro vieraana Lopella. Nuorisokuoro Ateenassa, Kreikassa ja sieltä lapsikuorosarjan 3. palkinto.


90-luvulla menestys jatkui. 1991 Timoteille Arnhem, Hollanti nuorisokuorosarjan 4. sija, Timotei. 1994 Klemetti-nuorisokuorokilpailun finaali, diplomi ja kuoron 20- vuotisjuhlavuosi. Ja vuonna 1996 jo kahdeksas oma äänite ja kolmas cd-levy: Synnytti piltin Betlehem...

1997 Timotei 10-vuotta: Kirkkokonsertti ja menestys ja työ jatkui kohti 2000-lukua. Mm. 2001 Timotei konsertoi sekä Roomassa, että Firenzessä ja kotimaassa Timoteilla oli konsertteja Janakkalassa, Lopella, Riihimäellä, Tammelassa ja Äetsässä.

2001 Timotei kantaesitti Juhani Peltonen -kirjallisuuspäivillä Kari Mäkirannan kaksi laulua Juhani Peltosen runoihin: Huom! ja Tuulee ja tämän jälkeen lukuisia muita loppilaisen kirjailijan Juhani Peltosen runoja.

Ja tänään sitten on aika kiittää jälleen Pekka Perkoa tästä työstä. Useat tänäänkin Timoteissa laulavat ovat laulaneet Lopen lapsi- ja nuorisokuorossa seitsenvuotiaasta lähtien ja niin kuin tuosta yllä kertomastani näette on Pekka Perkon johdolla Timotei menestyksellisesti osallistunut sekä koti- että ulkomaisiin kuorotapahtumiin ja -kilpailuihin, mm. Hollannissa, Italiassa, Kanadassa ja Kreikassa.

Työstään Pekka Perko on aiemmin saanut vuonna 1986 Hämeen läänin taidepalkkinnon, 1990 tuon Director Cantus -arvonimen, 1996 Hämeen Tanssivan Ilveksen Hämeen Taidetoimikunnalta, 1998 Sulasolin kultaisen ansiomerkin, 1999 Nuorten Kuoroliiton Heinz Hofmann -mitalin ja vuonna 2004 Sulasolin Hämeen kunniajäsenyyden ja kultaisen ansiomerkin ja viimeksi 2007 Suomen Kulttuurirahaston palkinnon elämätyöstään kuorojen soinnista ja äänten virittämisestä. Ja tänään sitten Pekka Perko vastaanottaa tuon arvokkaan Klemetti-palkinnon Timotei-kuoron Helatorstain kirkkokonsertin jälkeen.

Tänään siis olette kaikki hyvän kuoromusiikin ja Pekka Perkon sekä Timotein ystävät varmasti enemmän kuin tervetulleita Lopelle Lopen kirkkoon. Oi kiitos sa Luojani armollinen -konsertti alkaa kello 18.

.....

Tänään päivä siis keväästä ja lopultakin lämpimästä nauttien. Illalla suuntaan tuonne Pekan ja Timotein konserttiin ja sitten huomenna näyttääkin kalenteri odotetun tyhjää.

Mutta ennen kuin tästä päivään sukellan niin haluan täälläkin kertoa tuosta uudesta jutustamme. Eli ensi viikon torstaina 20.5. kello 19-20 Riihimäellä Cafe Feeniksissä Keväinen Hetki. Tilaisuudessa ei poliittisia puheita vaan yhdessä oloa ja rupattelua sekä musiikkia, tanssia ja Feeniksin parhaita herkkuja. Olette kaikki sinnekin enemmän kuin tervetulleita. Feeniksissä silloin esiintyy mm. hyvä ystäväni Leila Tcshokkinen, Derya Özgün ja Jaakko Kivijärvi ja muutakin. Kannattaa varmasti olla nautiskelemassa.

Mutta nyt sitten Helatorstain pariin. Nautitaan.


....

Kello 23.09 ja juuri Lopen kirkosta ja sen jälkeen Fallesmanni-salista kotiin. Tänään siis toinen upea "jäähyväiskonsertti" Pekka Perkon kuoronjohtajauralle ja itseasiassa pääasiana tuon konsertin rinnalla Klemetti-palkinnon myöntäminen. Kirkko oli upeasti lähes täynnä väkeä ja korkeatasoinen konsertti täydensi päivän hienosti. Ehkä hienoin hetki oli kun Timotei sai rinalleen Lapsi- ja Nuorisokuoron, Kirkkokuoron ja Lopen Mieslaulajat. Silloin tunnelma oli katossa. Erittäin upea konsertti ja sen jälkeen pieni Sulasolin juhlahetki vielä Fallesmanni-salissa, missä itse myös pidin lyhyen pienen kiitospuheen Lopen kunnan puolesta. Kiitos vielä Timotein laulajille, Pekalle ja Seijalle ja kaikille mukanolleille. Heinäkuussa jatkamme.

Muuten päivä siis tänään nauttien keväästä ja jo oikeastaan kesästä. Laituri järveen ja hiekkalaatikkokin valmiiksi. Kiitos kummisetä Mikan. Kertakaikkisen mukava päivä.

Mutta hieman myös uutisia päivään. Jymyuutinen oli se, että SDP:ssä järkilinjaa pidempäänkin edustanut Erkki Tuomioja myönsi blogissaan, että hallituksessa demarit olisivat "varmaan suurella todennäköisyydellä" äänestäneet Kreikan 1,6 miljardin euron paketin puolesta. Näin hän siis myönsi täydellisen populistisen pelaamisen mitä Heinäluoma orkestereineen eilen eduskunnassa pyöritti. Tuomioja jopa myönsi, että ehkä tiukassa tilanteessa he olisivat nytkin tukeneet esitystä. Ja myönsi hän myös sen, että SDP saattoi nyt arvioida tilanteen väärin.

En olisi uskonut, että Tuomioja uskaltaa tätä ääneen sanoa. Toki tämän kaiken näki sokea Reettakin, mutta en kuitenkaan uskonut, että demarileiristä keskeisimmät vaikuttajat olisivat tätä pelaamista julkisesti myöntäneet. Olen hämmentynyt ja pettynyt. Siis demareihin entistä enemmän. Tämä kaikki siis oli Heinäluoman käsikirjoittamaan populistista pelin politiikkaa, jolle jo Suomen lähes "veljespuolueeksi" nousseet perussuomalaisetkin naureskelivat eduskunnassa.

Pisteet kuitenkin nyt jäkkeen Erkki Tuomiojalle joka totesi, että Kreikka-ratkaisun tekeminen oli "tietenkin välttämätöntä".

Eilinen keskustelu maamme energiaratkaisuista osoitti, että suomalaisissa puolueissa on edelleen eroja. Me korostimme erityisesti sekä uusiutuvan että päästöttömän energian merkittävää lisäämistä, mitä myös suuri energiapakettimme pitää sisällään ja toiset järjestelmää joka yksinkertaisesti nostaisi kotitalouksien sähkölaskut taivaisiin. Jos ne eivät vielä siellä ole. Sama tapahtuisi myös teollisuuden perusenergialle ja voi vain kysyä mitä se tarkoittaisi sitten maamme teollisuudelle, työpaikoille ja sitä kautta maamme hyvinvoinnille. Meille siis tärkeimmät argumentit olivat kustannustehokkuus ja ympäristöystävällisyys.

Energian hinnan kannalta ratkaisevan tärkeää on myös ydinvoiman käyttö. Itseasiassa teemme nyt minkälaisen ratkaisun eduskunnassa tahansa niin maastamme ei ydinvoimavapaata tule. Kukaan ei ainakaan toistaiseksi ole esittänyt nykyisten ydinvoimaloiden välitöntä alasajoa. Mutta me siis kannatamme myös maltillista ydinvoiman lisäämistä mihin keskeisenä syynä se, että haluamme tehdä Suomesta energian suhteen omavaraisen. Tällä hetkellähän me tuomme noin yhden ydinvoimalan verran sähköä yksin Venäjältä ja lisää muualta ja tämä tuontisähkö on meistä järkevää korvata työtä Suomeen tuovalla sähköntuotannolla mm. ydinvoimalla, mutta myös merkittävästi työllistävällä metsäenergialla. Lisäksi ydinvoiman rakentaminen ei rasita meidän suomalaisten rahapussia lainkaan ja sillä on mahdollista tuottaa sähköä täysin päästöttömästi, vakaasti läpi vuoden sekä edullisesti niin teollisuuden kuin kotienkin näkökulmasta.

Meille ei energiakysymys ole siis vastakkain asettelun kysymys vaan nimenomaan järkikysymys missä ohjenuorana pitää olla nimenomaan päästöjen vähentäminen ja työpaikkojen luominen ja turvaaminen. Tästä näkökulmasta uusiutuvan energian lisääminen ja ydinvoima eivät kilpaile keskenään vaan ovat osaltaan ratkaisemassa kokonaisuutta.

Oli myös surullista kuunneltavaa eilen miten osa rakensi maamme energiapaketin täydellisen pessimismin varaan. Arvioihin jotka käytännössä tarkoittaisivat maamme kuihtumista. Eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Pekka Ravi kuvasikin tilannetta minusta varsin realistisesti todeten, että "Energiapäätöksiä ei pidä pohjata pesssimistisimpääm arvioon Suomen talouden ja teollisuuden tilasta vuonna 2020. Jos esimerkiksi sähkön tarpeen ennusteessa lähdetään taloustaantuman kuristamasta arviosta, rajoitetaan jo kättelyssä yritysten toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia työllistää."

Mutta nyt siis asia etenee meille ympäristövaliokuntaan perusteelliseen käsittelyyn. Jos asian laajuus vaatii niin meillä pitää olla eduskunnassa aikaa tehdä tämä työ kaiken tarkkuuden ja muun vaatimalla tavalla. Siksi itse kannatan sitä, että meidän tulee myös varautua heinäkuun valiokuntiin ja täysistuntoihin. Minulla ainakin niihin on täysi valmius.

....

Nyt kello 9.09 ja olen itsunut tässä huoneessa jo tunnin verran. Kohta nopea ympäristövaliokunnan kokous ja sitten jo kello kymmennen aloitamme Euroopan talousasioiden käsittelyn istunnossa. Tänään vedämme kokonaisuuden loppuun asti ja se voi tarkoittaa äänestyksiä myös yö myöhään. Palaan päivän mittaan kahvitauoilla tilanteeseen.

....

Kello 23.51 ja juuri kotona Lopella jälleen. Reilu tunti sitten keskustelu Euroopan taloustulevaisuudesta päätökseen ja sitten äänestykset ja päivä päätökseen. Odotetusti valtaosa eduskunnasta tuki Euroopan talouden tervehdyttämisohjelmaa ja vain toisensa löytäneet SDP ja Perussuomalaiset sekä Vasemmistoliitto ryhminä jäivät hanketta vastustamaan.

Jyrki Katainen kuvasi meidän suomalaisten tuntoja hyvin. Hän totesi, että "Minua paljon Kreikalle vihaisempaa suomalaista tuskin löytyy.” On helppo yhtyä meidän kaikkien yhteiseen ihmetykseen. Harmittaa, ketuttaa ja kovemminkin sanoin voisi kuvata niitä tuntoja mitä Kreikan toiminta mielessämme herättää. Olisi äärimmäisen helppo todeta, että antaa Kreikan murehtia yksin. Erotetaan eurosta. Erotetaan EU:sta. Annetaan maan mennä konkurssiin.

Näitäkin vaihtoehtoja EU-johtajat pohtivatkin. Mutta parhaat asiantuntijat ovat vakuuttuneita, että tämän tie olisi vielä monin kerroin pahempi. Niin meille suomalaisille, kuin koko Euroopalle. Tietenkin puhumattakaan Kreikasta ja kreikkalaisista.

Kreikan toiminta on ollut pöyristyttävää. Maa ja ennen muuta sen johtajat ovat ajaneet Kreikan todelliseen ahdinkoon. Epärehellisyys itseä, omaa kansaa ja myös koko EU:ta kohtaan on jotain sellaista mitä ei pitäisi antaa anteeksi. Maa on harjoittanut täydellisen epärehellistä ja vastuutonta talouspolitiikkaa ja tämä sumusta alkoi jo siitä kun maa aikanaan pyrki Euroon. He sumuttivat meitä kaikkia, myös omaa kansaansa, virheellisillä tilastoillaan taloutensa tilasta vuosikausia.

Valheesta jää kiinni. Ja niin tälläkin kertaa. Huijausta on tullut julki ja siitä maksetaan nyt kova hinta. Virheellisten tilastojen takia Kreikka on ajanut itsensä kurimukseen. Elänyt yli varojen. On täysin luonnollista, että tässä tilanteessa ajattelee helposti siis, että yksin mekin olemme aikanaan selvinneet. Maksaneet. Ja kantaneet vastuun. Rakentaneet maan. Lopulta hyvinvointiyhteiskunnaksi. On täysin luonnollista, että tämä tilanne laittaa vihaksi joka maassa joka tämän kanssa joutuu nyt tahtomattaan tekemisiin. Niin myös kreikkalaisten kansan keskuudessa. Väkivaltaa ei kuitenkaan pidä vihoissakaan sallia.

Olen kuitenkin iloinen yhdestä asiasta. Siitä, että meillä Suomessa suurin osa kansasta ymmärtää tilanteen. Kaikesta populismin pullamössöstä huolimatta. Kansa ymmärtää että ei tässä ole vastakkain suomalaisten palvelut. Kansa ei aseta Eero Heinäluoman tapaaman esimerkiksi Reumasairaalaa ja Kreikan lainaa toisiaan vasten. Kansa ymmärtää sen, että jos nyt annamme Kreikan syöksyä konkurssiin ja koko Etelä-Euroopan sen myötä niin silloin tässä on kyse myös meidän suomalaisten palveluista. Työpaikoista. Hyvinvointiyhteiskunnastamme.

Tilanne ei ole siis aivan yksinkertainen. Ja sen myös me suomalaiset ymmärrämme. Yhteisellä euroalueellamme, mutta myös koko maailmantaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vastuullinen toiminta tarkoittaa sitä, että huolehdimme siitä, että Kreikan toiminta vaikuttaisi mahdollisimman vähän meihin suomalaisiin ja meidän suomalaisten tulevaisuuteen. Tässä pitää on siis liikkeellä itsekkäästi. Mutta se ei tarkoita sitä, että jätämme Kreikan ajautumaan konkurssiin. Vaan itsekkyys tässä on juuri päinvastaista toimintaa.

Koko Kreikan valtion lainansaannin heikkeneminen uhkaa ajaa maan nyt konkurssiin. Tämä on edessä jos valitsemme lainan sijaan toisen tien. Sitäkin tietä on tässäkin salissa tänään esitetty ja kannatettu. Se estäisi Kreikan talouden tervehtymisen. Tämän myötä tartunta laajenisi. Epävarmuus markkinoilla valtioiden lainottamiseen syöksisi EU:n uuteen taantumaan. Suomen syvään taantumaan. Lamaan. Massatyöttömyyteen.

Se on estettävä. Maamme talous supistui viime vuonna – vuonna 2009 - maailmantalouden seurauksena lähes 8 prosenttia. Maamme hallitus elvytti Jyrki Kataisen johdolla ensimmäisten joukossa ja valtavasti. Panostukset kriisiin oli suurimmat mahdolliset. Näillä toimilla saimme työttömyyden hallitsematon nousu estettyä. Maallamme ei kuitenkaan ole enää varaa toiseen massiiviseen elvytyspakettiin. Toiseen lamaan. Sen tietää kaikki suomalaiset.

Meidän on siis rajattava ongelmat Kreikkaan Suomen ja suomalaisten työllisyyskehityksen turvaamiseksi. Maamme hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Tämän takia nyt koko Eurooppa euroalue on mukana pelastamassa maitamme.

110 miljardin euron lainapaketista Kreikalle euromaiden osuus on 80 miljardia. Mukana on maamme vaatimuksesta myös IMF, jonka osuus lainasta on 30 miljardia. Meidän noin 1,6 miljardia. Kreikalle ei siis anneta rahaa. Kreikalle vain lainataan rahaa.

On rehellistä kuitenkin todeta, että tällaisessa kriisissä on riskinsä. On valittava kahden pahan välillä. Ja uskon, että laina on tässä konkurssia pienempi paha. Ilman lainanantoa, olisivat meidän suomalaisten eläkeyhtiöiden Kreikan lainoihin sijoittamat eläkevarat hävinneet kuin tuhka tuuleen.

Uusi lama Suomessa. Sen tuloksen tietää jokainen.

On puhuttu paljon mitkä ovat lainan ehdot. Ne ovat todella kovat ja kärsijänä Kreikan kanssa. Kreikkalaiset eivät pääse helpolla. Jättilainan ehtona on Kreikan julkisen talouden menoja leikkaaminen. Veroja korotetaan yhteensä n. 30 mrd. euroa neljän vuoden aikana. Kreikassa palkkoja, eläkkeitä ja työttömyysturvaa leikataan. Kreikassa Eläkeikää nostetaan.

Valtiovarainministerimme Jyrki Katainen onkin toiminut Euroopassa tässäkin kriisissä ykkösjohtajien joukossa. Hän on edustanut neuvotteluissa tiukinta - kovinta mahdollista linjaa. Vaatinut kovia takuita ja toimia Kreikalta. Vaatinut myös toimia joilla tällaiset kriisit voitaisiin tulevaisuudessa estää. Vain kovimmat mahdolliset lainan ehdot Kreikalle on paras tae siitä, että Kreikka hoitaa lainansa sen takaisin maksun.

Kreikan toimittamien tietojen sijaan sopeutuspaketin toteutumista valvovat nyt IMF, EKP ja komissio. Lainaa maksetaan siis vastuullisesti vain 3 kk pala kerrallaan. Vasta kun nuo kolme valvojaa IMF, EKP ja komissio toteavat Kreikan toimineen edellisen lainapaketin ehtojen ja lupaustensa mukaisesti, seuraava laina voidaan maksaa. Jos näin ei toimita lainoitus loppuu. Koko lainapottia ei siis anneta kerralla.

Kuka nyt tänään tässä tilanteessa sanoo ei Kreikan lainalle. Kyllä hänen pitää vastuullisesti kertoa miten hän näkee tästä selvittävän. Tämä kysymys pitää esittää nyt myös perussuomalaisille ja SDP:lle. Heidän mukaansa euroalueen ei pitäisi lainoittaa Kreikkaa. Mitä heidän mielestä tapahtuu 19.5.2010,kun kreikan 8,5 mrd:n laina erääntyy, eikä Kreikka saa lainaa.

Onneksi enemmistö eduskunnasta tiesi ja valtaosa toimi rehellisesti ja vastuullisesti. Toivon todella, että tämä onnistuu ja Eurooppa ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta onnistutaan pelastamaan.

Mutta nyt kello jo yli puolen yön ja Helatorstai alkanut. Pakko painaa pää tyynyyn. Toivottavasti huomenna jo taas on valoisampi päivä Euroopallekin.

Uusi aamu. Kello jo seitsemän ja aika kääntää katse eduskuntaan. Eilinen maakuntapäivä meni tilaisuuksissa, kokouksissa ja neuvotteluissa. Tänään iltapäivällä laitan tänne teillekin hieman tuota taustatietoa ihmeteltäväksi Riihimäen Harjunrinteen koulun kiirehtimisrahasta eli elvytysrahasta hankkeen liikkeellesaattamiseksi. Aikamoisen erikoinen soppa siitä keitetty Uudenmaan ELY-keskuksessa. Edelleen iso pelko ja vaara, että Uudenmaan ELY unohtaa ja sivuutta täysin pelisääntöjä noudattaneen Riihimäen ja nostaa toisen uusmaalaisen hankkeen edelle kyökinoven kautta. Laitan iltapäivästä materiaalia tänne tutkittavaksenne ja pohdittavaksenne onko kaikki edennyt ns. hyvän hallinnon mukaisesti. Minusta ei.

Kiitos palautteesta liittyen viime viikkoiseen täällä julkaisemaani kirjoitukseen ampuma-aselaista. Muutamia ajatuksianne on syytä vielä nostaa keskusteluun nyt kun asia etenee hallintovaliokunnassa kohti lopullista ratkaisua. Sama aihe muuten puhutti luonnollisesti eilen myös Lopen Ampumaratayhdistyksen vuosikokouksessa. Punaisenalankana pitää nyt pitää mielessä se, että emme tuhoa vääränlaisella lainsäädännöllä rehellisten ja vastuullisesti toimien ammuntaaharrastavien ja metsästäjien toimintaedellytyksiä. Myös vapaaehtoinen maanpuolustustyö tulee nostaa vielä erityiseen tarkasteluun ennen lain lopullista vahvistamista. Mutta tuo minun laajempi "ajatuspakettini" viime viikon blogeissa täällä. Siellä myös pohdintaa tulevasta takuueläkkeestä ja monen muustakin. Kannattaa siis hieman takaisinkin päin päiviä täällä kelailla jo ette niihin ole vielä tutustuneet ja tuntuvat mielenkiintoisilta aiheilta.

Mielenkiintoinen on varmasti myös loppukevät eduskunnassa. Eduskunta aloittaa tänään energiakysymysten käsittelyn. Esillä ydinvoimaluvat. Keskustelu jatkuu tänään iltamyöhään ja jatkuu sitten muina päivinä jos siihen on tarvetta. Itse en ole ymmärtänyt puheita ja väitteitä, että asiaa oltaisiin eduskunnassa kiirehtimässä. Ei missään nimessä. Asia pitää käsitellä niin perusteellisesti ja huolellisesti kuin eduskunta suinkin vain haluaa ja se myös minun puolestani tarkoittakoot sitä, että jatkamme tarvittaessa täysistuntoja myös juhannuksen jälkeen ja myös heinäkuulla. Kesätauko tulee sitten kun työt on tehty eikä toisinpäin. Tämä tässä talossa välillä kyllä ihmetyttää. Ei eduskunta jää istuntotauolle ennen kuin työt on tehty ja nyt se voi tarkoittaa myös kesätöitä. Tänään keskustelussa esillä myös Euroopan taloutta vakauttavat toimet. Tämäkin asia saattaa vielä venyttää kevään istuntokautta ja siihen pitää kaikilla olla valmiutta.

Mutta nyt sitten ensin Hämeen kansanedustajien kuukausikokousta johtamaan. Esillä siellä tänään siis maakuntasuunnitelmien painopisteet ja kärkihankkeet. Sitten valiokunnat ja iltapäivällä tuo yksi mielenkiintoisimmasta tämän kauden istunnoistamme. Esillä siis vahvasti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.


.....


Kokoukset nyt takana ja katse jo tiukasti supertiistaiksikin tituleeratun päivän täysistunnossa. Aamulla hämäläisten kansanedustajien kanssa kävimme läpi siis vaalipiirimme tulevaisuushankkeita niin liikenteestä aina koulutukseen ja osaamiseen asti. Itse olen nyt edelleen vahvasti nostamassa aivan ehdottomasti ykköshankkeeksemme tuota Helsinki-Tampere -pääradan välityskyvyn lisäämistä. Ensimmäisen kerran aiheesta kirjoitin ja puhuin jo ties kuinka kauan sitten ja nyt näyttää siltä, että saisimme lisäraideparin ja asemapiha- ja asemalaituriasiat seuraavaan hankelistaan. Työ olisi nyt suunnitelmien osalta valmis toteutettavaksi 2011. Asiaa on siis syytä pitää nyt esillä kaikilla mahdollisillan areenoilla.

Tämän kevään ehdoton ykkösjuttu on kuitenkin valtatie kakkosen Helsingin ja Porin tieosuuden korjauksen loppurahoituksen varmistaminen. Kakkostie on liikenteellisesti merkittävä valtakunnallinen ja kansainvälinen päätieyhteys, eikä sillä välillä ole vaihtoehtoista rautatieyhteyttä. Lisäksi tien liikennemäärät ovat suuria ja liikenteelle ominaista on suuri raskaan- ja joukkoliikenteen osuus. Ongelmaksi on koettu myös valtatien standardin epäjatkuvuus mm. nopeustason osalta. Tähän ongelmaan onkin jo tartuttu osaltaan 2000- luvulla tehdyillä perusparannustöillä, mutta valtatie 2 ei kuitenkaan ole valmis. Perusparannustoimien ulkopuolelle on jäänyt Karkkila-Humppila-välin pitkät tieosuudet, joissa nopeusrajoitus on jouduttu asettamaan 80 km/h tien kapeiden osuuksien vuoksi. Hämeen liitto ja Forssan seudun kunnat ovatkin osaltaan rahoittaneet tiesuunnitelman tälle välille, niin että tien turvallisuutta parantamalla nopeusrajoitus voitaisiin nostaa 100 km/h. Suunnitelman ensivaiheen toteuttamisen talousarvio on noin 10 miljoonaa euroa, kun koko yhteysvälin kunnostus vaatii noin 19 miljoonaa euroa.

Suunnitelma on siis nyt valmiina ja työt tämän tärkeän yhteysvälin parantamiseksi tulisi saada käyntiin mahdollisimman pian. Toivottavasti liikenneministeri Anu Vehviläinen näkee tämän hankkeen tärkeyden ja arvostaa Hämeen liiton ja Forssan seudun kuntien panostusta. Lisäbudjetissa hänen tulee mielestäni myöntää tuo 10 miljoonan määräraha, jolla kunnostus saataisiin hyvin käyntiin.

Tämän jälkeen sitten päärata ja samaan aikaan esille myös tieyhteyden Lahti-Hämeenlinna -kehittäminen sekä ehdottomasti kantatie 54:n perusparantaminen välillä Lahti-Riihimäki-Forssa. Samalla pitää vahvasti selvittää myös raideyhteyden oikea ja järkevin paikka. Kyse siis yhteydestä Forssaan ja Poriin. Itse näkisin yhdeksi erittäin järkeväksi vaihtoehdoksi yhteyden rakentamisen Lahti-Riihimäki -jatkeena Riihimeältä Forssaan. Tämä on nostettava nyt aivan uudella voimalla esille.

............

Mutta sitten tuohon lupaamaani Riihimäen Harjunrinteen koulun valtionapuun. Riihimäen Harjunrinteen koulun peruskorjauksen kiirehtimisraha-asia on ihmetyttänyt tässä monta päivää ja monta viikkoakin jo. Olen edelleen täydellisen hämmentynyt tavasta jolla asiaa on hoidettu Uudenmaan ELY-Keskuksessa. Näyttää siltä, että Uudenmaan ELY jättää nyt Hämeen aivan toisarvoiseksi. Olen tätä caseä täällä blogissani jonkun verran jo aiemmin läpikäynyt. Kyse siis siitä, miten erikoisella tavalla, sinänsä hyvä ja perusteltu hanke, Loviisan –hanke, nostettiin lähinnä takaoven kautta ohi Riihimäen Harjunrinteen –hankkeen.

Olen itse asiaa selvittänyt lukuisien eri teiden kautta ja myös sen laillisuuskulkua. On yksiselitteisen selkää, että valtionavun hakemisesta on annettu selkeät ohjeet ja Sivistysosaston Tiedotteessa SVU320B todetaan yksiselitteisesti, että ”kaikista vuonna 2010 rahoitettavaksi esitettävistä hankkeista on valtionosuushakemus oltava lääninhallituksessa viimeistään 31.12.2009”. Jokainen voi oheisesta Loviisan Sanomien uutisista kaapatusta kuvasta itse nähdä miten asian laita on.

Asia on edelleen avoinna ja Riihimäen Harjunrinteen hake odottaa toteuttamista. Riihimäen kaupungilla on valmius aloittaa hanke heti koulujen loputtua. Kun kyseessä on osa maamme talouden elvyttämistä niin voi hyvin kysyä mikä on peruste lykätä ratkaisu Riihimäen ja Loviisan suhteen syksyyn? Näin minulle on kerrottu, että ratkaisu näiden kahden hankkeen osalta tehdään vasta syksyllä. Hyvä syy toimia näin, kun toisen hankkeen suunnitelmat edelleen kesken ja rakentamisvalmiutta ei keväällä ole.

Ja toisaalta vasta päätöksenteon jälkeen asiaan on mahdollista puuttua. Siihen asti kumpaakin kuntaa, hyvien erinomaisten ja tärkeiden hankkeiden kanssa, pidetään löyhässä hirressä.

Erikoiseksi tilanteen tekee ennen muuta se, että Loviisan kaupungin hanke on hyväksytty varalle Riihimäen rinnalle vaikka kaikki asiakirjat kertovat, että Loviisa ei ole nyt kysymyksessä olevaa kiirehtimisrahaa/valtionapua hakenut. Ratkaisevaa tässä asiassa on siis se, että onko valtionapua haettu vai ei. Ei mikään mukaan.

Hyvä hallintomenettely edellyttää myös sitä, että kaikissa asioissa toimitaan avoimesti ja läpinäkyvästi annettuja ohjeita noudattaen. Myös päätöksenteossa on ohjeiden noudattamista kunnioitettava. Voi vain kysyä onko tässä toimittu niin? Uudenmaan ELY-keskuksen toimintaa ja menettelyä ei voi ainakaan tähän mennessä pitää hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisena.

On valitettavaa, että päätöstä asiasta ei saada. Eikö maamme talouden elvyttämiseen käytettävää rahaa pitäisi käyttää sen tarkoittamalla tavalla ja tarkoituksen vaatimaan aikaan?

Ihmettelen.

Tässä vielä linkit noihin Loviisan Sanomien uutisiin. Jokainen voi itse pohtia onko fair play –henkeä ja hyvän hallinnon pelisääntöjä tässä noudatettu? Vain se on minulle tärkeää. Perusteiden pitää kestää loppuun asti.

Loviisan Sanomat 26.3.2010 Valtion tukea koulun rakentamiseen vasta 2014?

Loviisan Sanomat 30.3.2010 Suomalaisen koulukeskuksen rahoitusta selvitellään vielä

Loviisan Sanomat 1.4.2010 Suomalaisen koulukeskuksen rakentaminen alkaa jo tänä vuonna


.....

Kello 23.35 ja juuri kotiin. Tänään siis jatkoimme eduskunnassa illalla vielä aina kymmeneen asti energiakeskustelua. Illalla oli pieni tauko valtiovarojenvaliokunnan takia ja siinä välissä ehdin piipahtaa Riihimäellä kuuntelemassa ministeri Iiro Viinasta ja dosentti Jorma Kallenautiota. Viinanen puhui 90-opeista ja tämän päivän talouskriisistä ja myös demarien populismin pelistä ja Kallenautio kirjansa "Lamasta uuteen nousuun" pohjalta Eka-yhtymän historiasta ja kriiseistä Tradekaksi. Erittäin mielenkiintoiset alustukset ja olisi ollut mukava jäädä pidemmäksikin ajaksi aiheista keskustelemaan, mutta istunto jatkui ja kiirehdin takaisin Helsinkiin. Satakunta puheenvuoroa jäi vielä ensi tiistaiksi jolloin jatkamme energiakeskustelua. Huominen nimittäin varattu Euroopan talouskriisille. Tänään saimme surullisen uutisen kun Eero Heinäluoma käskytti joukkonsa sanomaan ei EU:n talouden pelastuspaketille. Tuli mieleen vahvan Euroopan rakentajan ja euron tekijän Paavo Lipposen sanat: "Voi tätä käsien perua, voi tätä populismin määrää". Voin vain ihmetellä miten kauaksi Heinäluoma on nyt vienyt SDP:n siitä Paavo Lipposen johtamasta SDP:stä joka oli Eurooppa-myönteinen ja rakensi Eurooppaa. Ja oli muuten myös oppositioaikanaan vastuuta kantava.

Katainen totesikin tänään, että nyt tehty Heinäluoman päätös osoittaa SDP:n valinneen paikkansa. Katainen totesi, että "Tämä on osoitus siitä, että sosiaalidemokraatit ovat asemoineet itsensä Timo Soinin perussuomalaisten ja Paavo Arhinmäen vasemmistoliiton kanssa populistiseksi poliittiseksi liikkeeksi" ja "Ja populismi tarkoittaa, että ei ole kykyä eikä halua kantaa vastuuta".

No katsotaan mitä SDP:n itse ajattelevat kansanedustajat tekevät huomenna äänestystilanteessa. Itse uskon, että demarien nykyeduskuntaryhmässäkin on edelleen lipposlaisia, jotka näkevät Euroopan siksi viiteryhmäksi jossa haluamme tulevaisuudessakin vaikuttaa ja sen mukana toivottavasti myös menestyä. Mielenkiintoinen päivä siis huomennakin edessä.

Uusi viikko ja erittäin merkityksellinen viikko. Eduskunnassa tällä viikolla avaamme keskustelun energiaratkaisuista ja myös seuraamme suurella mielenkiinnolla EU:n taloustilanteen kehittymistä. Palaan näihin kohta. Mutta heti alkuun haluan hieman mainostaa tuoreinta Vierailijaani. Eli täällä kotisivujeni Vierailija-sivulla on nyt uusi kirjoitus otsikolla "Erhe- ja perhepolitiikkaa". Kirjoittaja Elina Laavi. Kurkatkaapa kirjoitus ja osallistukaa kommentointiin Vierailija-sivulla. Lisää tietoa: www.elinalaavi.kokoomus.info.

....

Eilinen Eurooppa-päivä sai historiallisen huipennuksen kun aivan viime hetkillä ennen rahamarkkinoiden avautumista EU:n johtajat pääsivät yksimieliseen sopuun EU:n talouden vakauttamistoimista. Päätös tarkoittaa laajan 750 miljardin euron vakausrahastoa, joka samaan aikaan on Kataisen sanojen mukaan talouskriisin "nujertava ja hirvittävä". Paketista EU:n osuus 500 miljardia ja IMF:n 250 miljardia euroa. Rahaston tarkoitus on siis olla niin vakuuttava ja vaikuttava, että sitä ei koskaan tarvittaisi. Sen olisi siis tarkoitus toimia samalla tavalla kuin meillä Suomessa nyt 2008-2009 talouskriisissä tehdyn pankkivakautuksen 50 miljardin kokonaisuuden, jota ei koskaan sen jo henkisen vakauttavan voiman takia tarvinnut käyttää.

Kokouksen ja ratkaisun jälkeen Aasian markkinat avautuivat välittömästi noin kolmen aikaan siis viime yönä ja paketti toimi heti toivotulla tavalla. Siis samantien vaikka euroakaan ei suuntaan tai toiseen oltu tarvittu. Vain henkinen päätös riitti. Euro vahvistui saman tien sekä dollaria että jenia kohden. Myös Tokion pörssin Nikkei-indeksi nousi n. 1,3 prosenttia ja myös aSydneyssä nousu oli vakuuttavaa lähes 1,7%. Ja myös Etelä-Koreassa lähes 1,3%. Toivotaan, että sama trendi jatkuu vaikka ei tämä todellakaan tarkoita vielä sitä että kaikki olisi ohi.

Erityisen tyytyväinen olin myös siihen, että koko viikonlopun ajan neuvotteluja seuranneen eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja antoi myös ratkaisulle tukensa. Tuomioja totesi Ylelle erittäin hyvin ja rakentavasti, että "lähtökohtana meilläkin on ollut ilman muuta se, että tässä nyt on kysymys niin vakavasta kriisistä, että tämä on pysäytettävä ja luottamus palautettava, ja siinä näytetään onnistuneen." Juuri tällaista vastuullisuutta tässä nyt on kaivattu myös opposition edustajilta. Toivotaan, että SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen tekee myös saman eikä lähde pelaajien joukkoon. Nyt tarvitaan Tuomiojan kaltaista viisasta rakentavaa ajattelua lyhytaikaisten ääntenkalastelun sijaan.

Jäämme siis seuraamaan suurella mielenkiinnolla miten päivä etenee. Toivotaan parasta. Se on meidän kaikkien yhteinen etu.

....

Tänään itse suuntaan aamun tapaamisen jälkeen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajalle. Kenraali Adolf Ehrnroothin aloittama Marskin Lounas -perinne on jatkunut katkeamattomana ja tänään jälleen kevään lounaan aika. Itse aikanaan nuorena yläkouluikäisenä poikana olin usein tilaisuutta kuvaamassa ja myös itse kenraalia haastattelemassa ja nyt minulla on kunnia istua tuohon tuvan ainutlaatuiseen pöytään. Teen sen tänään tietäen, että kunnia tästä kuuluu kotiseudulleni. Kiitos tästä kasvunalustasta Lopella ja teille kaikille jotka olette elämääni tavalla tai toisella vaikuttaneet. Tiedätte kyllä niin perheeni, ystäväni, TOP-Klubilaiset ja kaverit, kunnan ja seurakunnan väki ja moni yhdistysten ja seurojen aktiivi. Teitä minä kiitän. Teitä minä tänään muistan kun tuohon pöytään Punelia-järven rannalla istun.

Illalla sitten vielä Lopella Lopen Ampumarata-yhdistyksen vuosikokous ja jotain muutakin päivään mahtuu. Palaillaan näihin. Nyt mielenkiintoisen päivän pariin.

.....


Päivä siis kulunut tänään Marsalkka Mannerheimin Metsästysmajalla. Tilaisuuden tiesin ja tunsin, mutta myönnän, että hetki oli hieno kun sain nyt ensimmäistä kertaa itse lounastaa tässä majan tuvassa. Paikassa jossa ei koskaan muulloin syödä eikä istuta. Vain kerran vuodessa perinteisellä kevätlounaalla. Mielenkiintoisia keskusteluja niin maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, EU:n tilanteesta hieman myös energiasta ja valtavan paljon upeita tarinoita vuosikymmenten takaa mm. 14. Divisioonasta kenraali Raappanan divisioonasta. oli kunnia saada olla mukana.

Nyt pari tuntia hyvää tehokasta peliaikaa kotikoneen ääressä. Kunnan asioita hoidettava ja hieman Riihimäenkin ja sitten illalla tuo tämän illan ainokainen kokous.

Mielenkiinnolla olen tässä myös hieman lehtien verkkosivuja selaillut. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että vahvat demarivaikuttajat Erkki Tuomioja ja aamu-tv:ssä Huomen Suomessa myös Paavo Lipponen ovat antaneet kovan ja vahvan tuen maamme hallituksen linjalle EU:n ytimessä tehtyjen ratkaisujen suhteen. Näyttää siltä, että Urpilainen ja Heinäluoma ovat jäämässä yksin populisminsä kanssa. Tai siis tässäkin kysymyksessä yhteen perussuomalaisten kanssa. Mielenkiintoista nähdä saavatko demari-kaksikko joukkonsa kaikesta huolimatta äänestämään viimeviikkoisen uhittelun hengessä talouspaketteja vastaan.

Toivotaan, että vahvojen SDP:n johtohahmojen Tuomioja ja myös Lipposen kommentit kääntävät demarien takit. Sen tässä tilanteessa heille kernaasti soisi. Lipponenhan totesi aamulla, että nyt tehdyt ratkaisut ovat olleet oikeita ja tähän suuntaan Lipposen mukaan olisi pitänyt jo itseasiassa aiemminkin kulkea. Lipponen uskoi vakausjärjestelyjen mahdollisuuteen toimia.

Mutta nyt töiden pariin. Sähköpostivuori aikamoinen. Muun muassa.

....

Kello jo kohta puolenyön ja jääkiekkopelikin jo jännitetty. Tärkeä voitto suomalaisille ja taistelu jatkuu. Parempaa tämä jo paljon oli kuin avaus, mutta ei vielä sellaista millä mitalipeleihin mentäisiin. Uskon kuitenkin edelleen nuoriin leijoniin.

Ilta tänään ennen peliä siis Lopen ampumaradalla. Olen kuntamme yleisenkokouksen edustaja ratayhdistyksessä ja valtavan loppilaisen talkootyön tulos alkaa pikkuhiljaa olla loppusilausta vaille valmis. Talkootöitä on tehty tuhansia miestyötunteja ja lopputuloksena maamme modernein ympäristöampumarata. Ympäristö mm. siitä syystä, että rata on rakennettu niin, että kaikissa penkoista ja valleista valumavedet otetaan taltee ja rakentein on myös kehitetty äänihaittaa mahdollisimman pieneksi. Edelleen tässä tiettyihin ilmansuuntiin työtä ja se myös jatkuu osana radan ympäristötöitä. Viime vuonna samassa kokouksessa pääpuheenaihe oli radan kehnossa kunnossa ollut työ. Silloin päätimme ja linjasimme, että tie on syytä saada kuntoon ja nyt vuotta myöhemmin valtavan talkootyön tuloksena tie on tuplaten leveämpi ja rakenteiltaan vahvistettu. Esimerkki siitä kun työhön tartutaan.

Mutta nyt kello jo niin paljon, että käännän katseen huomiseen. Huomenna Helsingissä aamulla Hämeen kansanedustajien kuukausitapaaminen maakuntasuunnitelmien parissa. Olen toiminut tämän ryhmän puheenjohtajana nyt toista vuotta ja jatkan myös tämän vaalikauden loppuun tässä tehtävässä. Mielenkiintoinen yhteistyön toimielin eli maakunta- ja ennen muuta myös puoluerajojen. Sitten valiokunnat ja iltapäivällä energia-asioiden pariin suureen saliin. Edessä yöhön venyvä istunto huomennakin.

1927 se alkoi. Äitienpäivän viettäminen. Tänään jälleen yksi erityinen Äitienpäivä tuon jälkeen. Niin kuin jokainen Äitienpäivä on. Lämpimät onnittelut kaikille Äideille. Ja ennen muuta omalle Äidilleni ja perheemme tuoreelle Äidille.

Onnittelen jälleen teitä kaikkia hyvän ystäväni Riikka Lindforsin ihastuttavalla esityksellä vuosien takaa. Tuula Valkaman sanoittama englantilainen käännösiskelmä Äideistä parhain tehtiin jo 1971 Bill Parkinsonin kynällä alkuperäisellä nimellään Mother of Mine. Suomessa laulu ilmestyi Valkaman sanoittamana jo vuotta myöhemmin ja sai heti suuren suosion soittolistojen kärjessä. Ja sinne se kuuluu tänäänkin. Niin säveliltään, mutta ennen muuta tärkeiltä sanoilta.



ÄIDEISTÄ PARHAIN:

Lapsuus se on, korvaamaton
Paljon mä sain, siks kiitän sua vain
Äidille vaan laulaa nyt saan, äideistä parhaimman sain
Lohdun hän loi,
suojan hän soi
Hellyyttä koin,
siks kiittää vain voin
Rakkaudestaan voimaa mä saan,
äideistä parhaimman sain

Hän ymmärtää ja lohduttaa,
laulun tään hän nyt saa-aa-aa
Kallein hän on, niin korvaamaton,
parhain hän on äiti mun

Luotas jos tie kerran mun vie,
suureks kun vartun unhoon jää et
Muistot nää mieleen jää, rakkautes tää
Äideistä parhain sä oot

Luotas jos tie kerran mun vie,
suureks kun vartun unhoon jää et
Muistot nää mieleen jää, rakkautes tää
Äideistä parhain sä oot
Äideistä parhain sä oot


.....

Tänään päivä siis Äitien kanssa. Sateinen sääkään ei juhlapäivää latista ja Äitienpäivälounaalle suuntaamme nyt entistä isommalla porukalla. Nautitaan siis tästä päivästä.

Eilisilta ei sitten MM-lätkässä mennytkään aivan nauttimisen piikkiin. Leijonien avauspeli Tanskaa vastaan oli enemminkin nöyryytys ja täytyy todella toivoa, että nuori leijonalaumamme herää tästä kovaan taisteluun. Itse uskon edelleen tähän ryhmään ja ennen muuta sen nuoruuden ja innon takia. Palaset loksahtavat. Näin toivon ja uskon.

EU:ssa on koko viikonlopun tehty kovaa työtä hätäkokouksessa. Tarkoitus vakauttaa nyt Kreikan tilanne ja myös koko Euroopan tilanne ja tarkoitus nyt nimenomaan etsiä se minunkin täällä peräänkuuluttama vakauttamismekanismi EU:lle ennen kuin rahamarkkinat aukeavat maanantaina.

Tämän viikon aiemmat toimenpiteet ovat jo osaltaan turvanneet Kreikan tilannetta ja pitäneet ainakin nyt kriisin omassa pesässä Kreikassa. Pelko tosin edelleen sen laajenemiseen on olemassa. Mutta nyt siis valmistellaan erityistä vakautusmekanismia, jonka tavoitteena on saada kuriin EU:n nyt jo alijäämäiset valtiot ja estää tulevaisuudessa vastaavien tilanteiden synty. Mielenkiintoinen tilanne on siksi, että nykymallissa ei ole ketään, joka takaisi valtioiden lainoja. Kyse siis tietynlaisesta systeemikriisistä.

Mutta nyt siis alustavien tietojen mukaan suunniteltavien vakautustoimien perusteena on pohdittu käytettävän uuden Lissabonin sopimuksen artiklaa 122. Se oikeuttaa EU:n poikkeustoimiin erityistapauksissa. Tavoitteena löytää myös sanktiojärjestelmä niille euromaille, jotka eivät reagoi alijäämäisyyteensä. Tätäkin viikolla täällä peräänkuulutin. Itse siis olen tyytyväinen, että nyt lainapaketin hyväksymiseen sidotaan näin kovat ja tiukat yhdessä neuvotellut ehdot.

Tänään EU:n kriisikokouksesta on luvassa historiallinen päätös, joka syntynee Lissabonin sopimuksen mukaisesti määräenemmistöllä.

Olen tyytyväinen, että yhä suurempi joukko meistä suomalaisista on ymmärtänyt kriisin vakavuuden. Tämä vastenmielinen Kreikan lainapaketti on saamassa yhä laajenevan pitkähampaisen kannatuksen myös kaikkien meidän suomalaisten mielissä. Vastuulliset tietävät miten asiassa pitää toimia. Myös populisiset puolueet tietävät miten heidän kannattaa toimia. Vaikka toivottavasti järki sanoo heilläkin miten pitäisi toimia. Mutta uskoisin kuitenkin, että meillä eduskunnassakin valtaosa asettuu tämän jälkeen yhteiseen EU-rintamaan pelastamaan Suomea ja maamme hyvinvointia. Jos tämän päiväinen vakauttamiskokous onnistuu niin uskon, että meillä on hyvä tilanne katsoa tulevaisuuteen. Loppujen lopuksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta on tässäkin meidän osaltamme lopulta kysymys.

.....

Tämän päivä niin henkilökohtainen, että jätän sen. Tiedätte varmasti. Yhdessäoloa tärkeimpien kanssa. Hyvä lounas ja sen sellaista. Toivottavasti mahdollisimman monella mukana äitienpäivä, Eurooppa-päivä ja Timonkin päivä. Sellainen päivä.

Tänään jälleen presidentti palkitsi ansioituneita äitejä. Kaikki ovat varmasti erittäinkin ansioituneita, mutta tänään muistettiin ja kiitettiin yhteensä 31 äitiä jostain erityisen suuresta. Meille Lopelle Vojakkalaan tuli myös suuri kiitos. Vojakkalainen Liisa Tarkkala oli yksi palkituista ja presidentin kiittämistä äideistä. Ensin oman perheensä kasvattaneena ja sitten lastenlasten isoäitinä oleminen on jo kiitoksen arvoista, mutta tämän jälkeen Liisa Tarkkala on perheensä kanssa antanut uuden perheen ja kodin monelle murrosikäiselle nuorelle. Se on varmasti teko ja työtä joka ansaitsee kaiken mahdollisen kiitoksen. Hän totesikin lehdessä, että ihmiset ovat ihmetelleet millainen sydämen laajentuma hänellä oikein on. Se kuvaa hyvin tuota tärkeää ja korvaamatonta työtä. Haluan myös täällä onnitella Liisaa tästä arvokkaasta tunnustuksesta - Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalista kultaristein, mutta ennen muuta siitä työstä mitä hän ja perheensä on tehnyt vuosien aikana. Toivon todella, että lehdessäkin kerrottu hanke Vojakkalassa onnistuu. Olen sitä valmis edesauttamaan kaikin mahdollisin keinoin.

Tänään äitienpäivän valtakunnallisessa juhlassa peruspalveluministeri Paula Risikko oli jälleen kerran ajassa ja vahvasti. Olen oppinut tuntemaan Paulan vuosien aikana ja tiedän, että hän tahtonainen ja joka tekee ja kantaa vastuun. Tänään juhlapuheessaan Paula osui jälleen erittäin oikeaan. Hän totesi, että palveluita on suunnattava ennen muuta köyhille perheille ja valtion ja kuntien taloudellisia etuja on suunnattava erityisesti köyhille ja syrjäytyneille vanhemmille ja lapsille. Ministeri totesi, että perheen heikko toimeentulo näkyy luvattoman usein myös perheen terveydessä ja hän pitikin "perheiden välisiä eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa liian suurina" ja "erityisesti perus- ja lähipalveluja sekä ensisijaisia etuuksia on vahvistettava". Olen Paulan kanssa jälleen enemmän kuin samaa mieltä. Yhtä samaamieltä kuin vahvasta tahdostamme ja jyräämisestämme lapsilisien indeksiin sitomiseksi, vammaisten avustaja-asian korjaamiseksi ja nyt myös laitoshoidossa olevien ihmisten valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi. Tiedän, että se on kallista aina jollekin, mutta arvokas elämä ja oikeus omaan ja oikeus lähimmäisiin on sellaisia arvoja joita ei rahalla saa ulosmitata tai lailla tai laskulla estää. Tänään puheenssaan Risikko totesikin, että helposti saatavilla ja toimivilla palveluilla, mutta myös siis vain riittävillä etuuksilla voidaan ehkäistä terveys- ja muiden hyvinvointierojen kasvu.

Päivän upeita uutisia on ollut kyllä myös hyvän ystäväni Jari-Matti Latvalan makea voitto rallin MM-sarjassa huikean sekunttitaistelun jälkeen ja vähintäänkin yhtä jännittävää on tilanne EU:ssa missä neuvotellaan EU:n tulevaisuudesta. Olen myös surullisena seurannut sitä pelaamista - politiikan peliä ja populismiä - mitä Suomessa aiheen ympärillä on käyty. Odotan todellakin mielenkiinnolla tuota tulevan viikon äänestystä. Se on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastusäänestys mitä suurimmalta osin. Mutta nyt näyttää todellakin huolestuttavalta miten tuo EU:n talousjatko etenee. Ratkaisua haetaan nyt laajentamalla nykymalleja niin, että nykyisen EU-järjestelmän avulla voitaisiin tukea lainoilla euroalueen ulkopuolisten maiden lisäksi myös euroalueeseen kuuluvia maita. Nykyinen maksimikoko nostettaisiin 110 miljardiin nykyisen 50 miljardin sijaan ja rahat lainattaisiin markkinoilta EU-maiden takauksella. Tätä kauttahan on aiemmin lainattu rahaa mm. Romanialle sekä Unkarille ja Latvialle. Neuvottelut jatkuvat yöhön ja toivotaan, että järki voittaa sielläkin. Tässä pelataan tulevaisuuskortilla Mustaa Pekkaa.