blogi
Sivu:
22
Perjantai, 28.05.10
Kuten kaikki ymmärrämme, pääperiaatteena tulee olla jätteen synnyn ehkäisy. Eli ei tuoteta niin paljoa jätettä, ja mahdollisimman suuri osa siitä tulisi olla uudelleen käytettävissä ja kierrätettävissä. Näiden kohtien jälkeen jäljelle jäävä jäte tulee sitten hyödyntää energiana tai muulla tavoin ja viimeiseen vaiheeseen, eli "loppusijoitukseen" joutuva jätemäärä tulisi olla mahdollisimman pieni. Pitäisi pohtia jopa sitä voisimme rajata tämän jätteenmäärän jopa lainsäädännöllisesti hyvinkin lähelle nollaa prosenttia koko jätteenmäärästä? Nollakin on nimittäin mahdollinen.
Tavoite ei missään nimessä ole helppo. Tärkeä keskustelu, joka nyt käydään, on se, mitä teemme jätteelle, jota ei ole mahdollista kierrättää tai hyötykäyttää. Jatketaanko meillä jätteiden kaatamista penkkaan eli vanhanajan kaatopaikkaan? Onko se hyvä ratkaisu? Mikä on suhtautumisemme jätteenpolttoon? Kuinka paljon laitoksia tarvitsemme? Ja kuinka monelle jätteenpolttolaitokselle on mahdollisuus turvata riittävä jätemäärä jne?
Suomessa noin puolet jätteestä menee edelleen penkkaan, kun Euroopassa moni maa on muutamissa prosenteissa ja jätteenpoltossa aktiiviset maat ovat päässeet puhtaaseen nollaan kaatopaikalle kaatamisessa. Itseasiassa täytyy sen verran oman alueen häntää nostaa, että Kiertokapula on tässäkin hyvin edityksellinen. Kiertokapulan alueen jätteistä alle 20 prosenttia enää löytää paikkansa "kaatopaikan" penkasta. Mutta onhan sekin vielä varsin paljon.
Tarkasti pohdittava asia uudistuksessa on myös tuottajavastuun laajentaminen esimerkiksi pakkausjätteiden kohdalla. Eli luodaanko pakkausjätteisiin samantyyppinen järjestelmä kuin esimerkiksi paristoilla, ja toimisiko tällainen? Pahoin pelkään, että ei. Ainakin laskusta tulee valtava meidän pitkien etäisyyksien maassamme. On totta, että esimerkiksi SER-järjestelmä on toiminut hyvin, mutta pakkausjätteen suhteen malli ei olisikaan yhtä yksinkertainen. Ideologian värittämässä mallissa vastuu ja samalla myös kustannukset pakkausjätteen kierrätysmahdollisuudesta siirrettäisiin kunnilta yrityksille. Esityskohta on saanut osakseen paljon kritiikkiä, aiheestakin.
Jollain tapaa vasemmistolaista ideologiaa kuvastaa myös alkuperäisessä esityksessä esitetty tarve kunnallistaa jopa koko jätehuollon kilpailutus. Eli niin, että kunta huolehtisi kaikkien asukkaiden jätehuollosta, asukkaan ei tarvitse muuta kuin maksaa iso lasku ja mielellään vielä yhteisvastuullisesti. Tämän mallin puolustajat perustelevat, että näin menetelleen kuljetukset vähenisivät ja maksut pienenisivät. Tavoitteena varmasti ihan mukavia. Mutta keinot nyt täydellisen vääriä. Todellisuudessa tämä kuitenkin tarkoittaisi pienten jätealan yrittäjien tippumista pois pelistä, kun kilpailutusalueet kasvaisivat liian suuriksi. Pienenä, paikallisena yrittäjän kilpailuun osallistuminen tulisi käytännössä katsoen mahdottomaksi. Itse en voi tätä hyväksyä. Asiakkaille eli kuntalaisille tämä tarkoittaisi myös useiden erityispalveluiden mm. jätekaivojen tyhjentämisen ja esimerkiksi siirtolavojen saamisen heikentymistä. Ja puhumattakaan siitä yhteisvastuullisesta maksamisesta mihin malli meidät ajaisi. Nykyinen periaate on, että jokaisen tulee maksaa itse se jäte jonka tuottaa eikä tätä esimerkiksi kunta saa verorahoin kompensoida. Tuo esitetty kunnallistaminen tarkoittaisi kuitenkin juuri tätä. Ja samalla myös sitä, että jokainen kantaisi vastuuta myös naapurinsa jätteista. Eli omalla kierrättämisellä ja vastuullisuudella ei olisi kovinkaan suurta merkitystä ainakaan laskun suuruuteen. Ja surullistahan se olisi sekoittaa vastuullisesti järjestetty jäte huolimattomien pussien sekaan. Kyllä mallin pitää olla sellainen, että se aidosti kannustaa ja vaatii toimiin. Periaatteella sen mitä itse tuotat sen myös itse maksat.
Eli jos jätehuolto viedään kunnalliseksi, tämä tarkoittaisi myös sitä, että jokainen maksaa tasasumman riippumatta siitä, paljonko jätettä tuottaa. Oman ideologiani mukaan tämä ei ole oikein. Ei saa siis unohtaa kokonaistavoitetta, joka on kuitenkin jätteen määrän vähentäminen. Onko oikein, että ihminen, joka kompostoi, kierrättää ja tekee ympäristöfiksuja valintoja kaupassa, maksaa saman verran kuin ihminen, joka tuottaa monin verroin enemmän jätettä? Yksinkertaisesti ei. Jos mahdollistetaan suora sopiminen jätteenkuljetusyrittäjän kanssa, tällöin asiakas myös hyötyy jätteen määrän vähentämisestä suoraan myös jätelaskun pienentymisenä. Tämä on oikeanlaista
kannustavuutta.
Sopimusperusteinen malli ansaitsee siis paikkansa uudessa jätelaissa, niin asiakkaan kuin pienyrittäjänkin näkökulmasta. On kummallinen ajatus, että koko vaalikauden olemme tehneet ratkaisuja, jotka parantavat ihmisten valinnanmahdollisuuksia, mutta nyt oltaisiin menossa päinvastaiseen suuntaan. Monissa palveluissa jopa usein kunnallisissa palveluissa voimme valita sen yrittäjän, joka vastaa tarpeisiimme parhaiten. Miksi näin ei voisi enää tulevaisuudessa tehdä jätehuollossa? Tätä en ymmärrä enkä myöskään hyväksy. Siksi minulle ehto jätelain etenemiseen on sopimusperusteisen mallin turvaaminen ja järjen voittaminen myös ns. täyden tuottajavastuun pohdinnassa.
Katsotaan ja jatketaan työtä ja keskustelua.
....
Ihmetystä on aiheuttanyt myös uudet Nokian puhelimet. Eduskunta on luonnollisesti liputtanut aina kotimaisen merkin väreillä, mutta nyt näyttää hermo kiristyvän täälläkin. Kommunikaattoreita ei enää ole uusia tulossa ja nyt koekäyttöön on otettu uusia E72-mallisia puhelimia. Ihan kauniita, mutta siihen se sitten jääkin. Uskallan epäillä valtaisaa palauteryöppyä kun jatkossa pikkuruisin näppäimin varustettuja puhelimia jaetaan kommunikaattoreihin tottuneisiin isompi kouraisille miehille. Tai jos laitteen vikoja ei saada korjattua. Kysyinkin tuossa yksi päivä, että kuinka moni ostaisi auton josta pitää jokaisen ajokerran aikana ainakin kerran irrottaa akku? No toivotaan, että ongelmat helpottavat ja mallit paranevat, mutta kiviseltä tie näyttää. Ja on varmasti poikkeuksellista, kun kuulin, että nyt myös eduskunta on jo koekäyttämässä Samsungin ja ehkä muidenkin merkkien puhelimia. Sinivalkoista lippua ainakin minä heilutan mieluiten, mutta se vaatii totun korkeaa nokialaista laatua kuitenkin. Vähintäänkin sitä, että puhelimella voi soittaa.
....
Tänään perjantaina ei eduskunnassa tapahdukaan mitään. Eli se siitä kiireestä ja kiireen väittämisestä. Erityisesti SDP:n leiristä on levitetty väitteitä, että mm. energiapakettia käsiteltäessä olisi talossa kiirettä ja kiirehtimistä. Mutta nyt kuitenkin heidän toiveestaan koko perjantai ruksattu yli ja he keskittyvät puoluekokoukseen. Jos aidosti olisi kiire niin varmasti tämä eduskuntatyö nyt laitettaisiin kaiken muun edelle. No nyt meille muillekin sitten tyhjä päivä eduskunnan osalta. Tyhjä siitä ei muuten todellakaan tule. Töitä on pöytä pullollaan. Nyt niiden pariin.
....
Kello 20.12 ja juuri pihätöistä kotiin. Sade hieman sotki suunnitelmia, mutta illansuu olikin sitten jo kaunista. Pihat jälleen kauniissa kunnossa ja näin työntäyteinen päivä sai työntäyteisen lopunkin. Päivällä tuli tehtyä useampikin kirjoitustyö valmiiksi ja myös tulevan maanantain seminaariasiat alkavat olla mallillaan. Maanantaina kokoonnumme nimittäin nyt jälleen Oikea Suunta -seminaariin Vanajanlinnaan ja tällä kertaa keskustelussa esillä Helsinki-Tampere -kasvukäytävän tulevaisuus ja nimenomaan Riihimäen ja Hämeenlinnan seutujen näkökulmasta. Pääpuhujana mukana asuntoministerimme Jan Vapaavuori ja kommentoijina Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka ja Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kai Heimonen. Maapolitiikan lisäksi teemana myös alueemme kilpailukyky ja menestystarinat ja niistä myös mielenkiintoisia puheenvuoroja luvassa niin yritysmaailman huipulta kuin urheilunkin menestyksestä. Semma ei ole julkinen, mutta jos joku teistä haluaa mukaan tulla niin laittakaapa viikonlopun aikana viestiä minulle timo.heinonen@eduskunta.fi niin järjestän asian.
Mutta nyt siis perjantai-ilta. Se tänään vapaa ja huomenna sitten aamusta ensin Lahteen puolustusministerimme Jyri Häkämiehen ja KaMujen kanssa Hei, me kaikki puhutaan maahanmuutosta -keskustelutilaisuuteen ja iltapäivällä sitten Lopen Urheiluautoilijoiden puheenjohtajan Kare Aspin kutsumana Hyvinkään Vauhtipuistoon seuraamaan SRC:n kauden toista kilpailua ja samalla puhumaan Lopen ja Riihimäen seudun tulevaisuudesta. Mielenkiintoinen päivä siis tulossa.
Torstai, 27.05.10
Meillä epätäydellisilläkin on oikeus vihreyteen
Ympäristönsuojelussa tuntuu usein edelleen olevan vallalla varsin kova vastakkainasettelu. Ikään kuin olisi ihmisiä, jotka ovat aidosti mukana ja niitä, jotka eivät niin ajattele. Meidät on siis jaettu kahteen leiriin, jossa vain osan ihmisistä katsotaan olevan aidosti ympäristönsuojelijoita, ja loput ympäristön tuhoajia. Ympäristönsuojelussa rima on siis nostettu niin korkealle, ettei meidän tavallisten suomalaisten tavallisilla valinnoilla olisi mitään merkitystä. Eihän se näin voi olla.
Siksi nyt onkin syytä kannustaa meistä jokaista, meitä tavallisia ympäristöfiksuja suomalaisia, tekemään ympäristön kannalta hyviä tekoja joka päivä. Hyvä esimerkki surullisesta vastakkainasettelusta on meidän kaikkien henkilöautojen omistajien ja käyttäjien syyllistäminen. On vain kuitenkin tosiasia, että pelkällä polkypyörällä ja julkisella liikenteellä ei tässä maassa monikaan pärjää. Maamme on pinta-alaltaan ja varsinkin etäisyyksiltään ja asutukseltaan sellainen, että julkinen liikenne ei toimi kuin kaupungeissa ja pääratojen varsilla. Perheiden erilaiset tilanteet on myös otettava huomioon. Lätkäkassin raahaaminen bussiin kun ei kovin pieneltä onnistu ja autokyytiä harrastuksiin tarvitaan. Myös tämän on oltava mahdollista.
Tässäkään tilanteessa ei kuitenkaan pidä nostaa käsiä pystyyn toteamalla, ”jos en pysty olemaan täydellinen, niin en ole mitään”. Juuri tätä varten olemme uudistaneet autojenkin verotuksen ympäristöystävällisemmäksi. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa siihen miten paljon veroa maksaa. Myös isojen autojen välillä on isoja eroja. Verotuksen uudistuksilla kannustetaan siirtymään vähäpäästöisiin ajoneuvoihin.
Nämä ratkaisut on tehnyt hallitus ja eduskunta, mutta lisäksi myös meistä jokainen voi tehdä itse ympäristöfiksuja tekoja. Lämmitys asteen verran alemmaksi. Kodin jätteiden lajittelu. Suositaan vähemmän pakattuja tuotteita. Ostetaan lähellä tuotettuja, tai vaikkapa vielä mielellään luomutuotteita. Uudistetaan tai tiivistetään koko kodin ikkunat. Keinoja on monia.
Maassamme on lähes puoli miljoonaa mökkiä ja mökkien sähkönkulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 0,25 miljoonaa tonnia tänä vuonna. Tätä summaa voidaan pienentää jopa viidenneksellä, kun tehdään ekotehokkaita investointeja. Siirtyminen vakiotehoiseen lämmitykseen on yksi hyvä vaihtoehto, jossa lämpötila säädettäisiin 15 asteen peruslämmön sijaan muutamaa astetta ulkoilmaa korkeammalle.
Puunpoltossa piilee myös suuri lämpöenergiapotentiaali. Jos miljoona tulisijaa eli vajaa puolet nykyisestä tulisijakannasta korvattaisiin uuden tekniikan tulisijoilla, voisivat ne tuottaa lämmityskaudessa ilmastomyönteistä energiaa lähes kahden ydinreaktorin verran, reilut 9 TWh.
Uusiutuvien energiavarojen käytön lisääminen onkin yksi EU:n ilmastosopimuksen tavoitteista. Käsittelemmekin eduskunnassa tänä vuonna maamme energiahistorian ylivoimaisesti suurinta energiaratkaisujen kokonaisuutta. Tässä ratkaisussa erityisen mittavia ovat uusiutuvan energian lisäpanostukset. Nyt kaikki toimenpiteet viedään lain tasolle seuraavien kuukausien aikana ja näin siirrymme juhlapuheista sitoviin päätöksiin. Otamme siis vahvan vastuun kasvihuonepäästöjen vähentämisestä ensimmäisenä Euroopassa ja samalla vahvan ensiaskeleen kohti vähähiilistä ja hiilineutraalia Suomea.
Nostamme uusiutuvan energian osuuden kokonaiskulutuksesta 38% vuoteen 2020 mennessä. Tämä tapahtuu mm. lisäpanostuksin metsähakkeeseen, liikenteen biopolttoaineisiin, tuulivoimaan ja lämpöpumppuihin. Ja ratkaisulla päästöttömästä perusenergiasta. Näin saamme maahamme myös merkittävästi uusia investointeja ja työtä. Tämän jälkeen voimme tuottaa kaiken meillä tarvittavan sähkön itse. Tämä on meille kokoomuksessa tärkeä periaatteellinen ratkaisu.
Meitä energiankäyttäjiä tämä muutos koskettaa ihan jokaista. Jokainen meistä ja myös jokainen yritys tekee itse energiankäytön ja säästämisen valinnat. Tämä on oikea ” valitse oikein – maksat vähemmän” –kehityssuunta.
Arkipäivän vihreistä teoista onkin siis tehtävä osa jokanaisen ja –miehen arkea. Meidän ihmisten elämä on erilaista. Siksi myös vihreät teot, joita me voimme tehdä omassa elämässämme, ovat erilaisia. Vaihtoehdot eivät voi olla ainoastaan toimimattomuus tai täydellisen vihreä elämäntapa.
Me kaikki voimme olla vihreitä, kysymys on vain sävyeroista. Tätä tarkoittaa se, että vihreällä on ainakin viisi miljoonaa eri sävyä.
....
Eilen saimme myös tuoreimmat puolueiden kannatusmittaukset. Erittäin mielenkiintoinen tulos Yle Uutisilta. Kokoomus on lisännyt jälleen kannatustaan ja jatkamme maamme suurimpana puolueena 23 prosentin kannatuksella. Mutta sen sijaan keskustan kannatus on laskenyt ja SDP:n junnaa paikallaan. Demarien tempon muutos ei ole siis tuottanut mitään tulosta. Keskustan kohdalla tilanne on lähellä katastrofia. Kuukaudessa puolue on hukannut kannatuksestaan peräti kaksi prosenttia ja enää keskustaa kannattaa reilu 18 prosenttia suomalaisista. En muista tällaisia lukuja. Todella laajaan Yle Uutisten teettämään kyselyyn vastasi lähes 2900 suomalaista. Virhemarginaali on 1,6 prosenttiyksikköä. Ja merkille pantavaa on se, että haastattelut tehtiin 3.-25. toukokuuta, jolloin meillä käytiin juuri erikoiset keskustelut mm. Kreikan lainasta. Demarien populismi ei siis ole purrut fiksuun kansaamme. Hyvä niin.
Mutta katsotaan mitä kevät tuo tullessaan ja hyvät gallup-luvut pitää ansaita joka päivä uudestaan niin kuin olen tuhansia kertoja todennut. Jatketaan siis avointa ja keskustelevaa työtä tästä eteenkin päin. Uskon, että se on paras tie meille kaikille. Heinäluoman tyylisen populismin läpi on niin helppo nähdä. Ja on typeryyttä pitää meitä suomalaisia niin tyhminä, että uskoisi itse aidosti sellaisen linjan tuottavan tulosta. Nytkin aidot perussuomalaiset ovat voittaneet heidän linjoilleen lähes asiassa kuin asiassa tunkevat heinäluomalaiset ja se hyvä esimerkki tästä.
Hyvä politiikka tarvitsee avauksia ja jotain omaa. Tästä taasen hyvän esimerkin saimme eilen, kun keskustelun kulttuurin ja avoimuuden myös ulkoasianhallintoon tuonut ulkoministerimme Alexander Stubb esitteli oman suunnitelmansa ulkoasianhallinnon uudistamiseksi. Hänen tavoitteena on entistä modernimpi, 2020-luvun hallinto ja uudistuksen kolme periaatetta ovat valikoivuus, tehokkuus ja avoimuus.
Tässä projektissa Stubbin tavoitteena on tehostaa ulkoasiainhallintoamme. Se tarkoittaa mm. Suomen edustustojen karsimissa ulkomailla ja sekä eri julkisrahoitteisten organisaatioiden ulkomaisten toimipisteiden päällekkäisyyden purkamista. Samalla painopistettä siirretään EU:n ulkosuhdehallinnon kehittämiseen ja tavoitteenamme on lobata EU:n pisteisiin 15-30 suomalaista ja heistä vielä ainakin kaksi EU-edustuston päälliköiksi.
Koko uudistus etenee kymmenen Stubbin pointin ympärillä. Ne ovat:
Stubbin 10 kohdan lista:
1. Lobbaamme 15-30 suomalaista EU:n ulkosuhdehallintoon, mukaan lukien kaksi edustuston päällikköä.
2. Käynnistämme Suomen edustustoverkon uudistamisprosessin. Ohjelma on kokonaiskestoltaan viisivuotinen.
3. Ryhdymme viemään eteenpäin "House of Finland" -toimintakonseptia, jossa julkisrahoitteisten organisaatioiden ulkomaanverkostojen (esim. UM-edustustot, Finpro, Tekes, kulttuuri-instituutit) päällekkäisyyttä puretaan ja rakennetaan maksimaalista vaikuttavuutta.
4. Ulkoministeriön hallinnon keventämistä jatketaan muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaa ja ulkoistamista hyödyntäen.
5. Kansalaispalveluiden kehittämistä jatketaan: tulevaisuuden suuntana on 24h-palvelunumero ja tätä ylläpitävä tilannekeskus.
6. Ulkoministeriön ja edustustojen viestintä seuraa aikaansa: Facebookista, Twitteristä ja uusista sosiaalisen median innovaatioista tulee arkipäivää.
7. KAVAKU:n diplomaattikoulutus avataan ulkopuolisille tahoille kuten valtionhallinnolle, yrityksille ja järjestöille.
8. Ulkoministeriöön rekrytoitavien avustajien valinnassa aletaan toimia normaaliin tapaan ilman poliittisten puolueiden edustusta.
9. Virkamiesten kokemuksen kartuttamista UM:n ulkopuolisissa tehtävissä kannustetaan EUH-palvelun ja virkamiesvaihdon kautta sekä talouselämän ja järjestöjen tehtävissä.
10. Ulkoministeriöön luodaan erityinen fellowship-ohjelma, jonka kautta lupaavat asiantuntijat voivat työskennellä hallinnossa määräajan.
....
Ehkä tällaisia omia avauksia ja ideoita tarvittaisiin nyt myös oppositiopolitiikassa. En edes muista koska viimeksi SDP:n leiristä olisi esitetty jotain uutta? Tehty joku uusi oma avaus? Tai edes arvosteltu hallituksen toimia esittämällä aito vaihtoehto nykyisen suun louskutuksen ja populistisen pelaamisen sijaan? Mutta niinhän se on, että jokainen pelaa tyyliin.
Nyt Helsinkiä kohden. Kello 7.17 ja kokouspäivä tänäänkin edessä. Aamusta heti energiapaketin ensimmäisten osien pariin ja siitä se jatkuu. Myös perusopetuksen tuntijakoasiaa on tarkoitus tänään läpikäydä. Palataan.
....
Kello 22.26 ja juuri takaisin Lopelle. Illalla vielä pitkän istunnon jälkeen piipahdimme ryhmän kavereiden kanssa parissa iltatilaisuudessa kaupungilla. Helsinki sai tänään Porin Jazzien hengessä uuden jazz-klubin. Mielenkiintoinen paikka ja ainakin avajaisiltana hienoa ohjelmaa. Täytyy piipahtaa joskus toistekin. Mutta tänään siis päivän isoin urakka illan täysistunnon perusopetuslain palautekeskustelu. Suuruudistus nyt siis sivistysvaliokunnasta valmiiksi ja pian lopulliseen päätökseen myös suuressa salissa. Lisäilen huomenna istunnossa käyttämäni puheenvuorot myös tänne. Niistä tuo iso kokonaisuus avautuu ehkäpä parhaiten.
Ehkäpä istunnossa isoin ihmetys olikin tänään siitä, että SDP:n leiristä ei perusopetuslain keskusteluun löytynyt kuin kaksi edustajaa. Meidän hallitusrintaman lisäksi salissa olikin vain kahden demarin lisäksi kaksi kd-edustajaa eikä siis esimerkiksi yhtään vasemmistoliittolaista. Erikoinen tilanne, kun kuitenkin käsittelyssä yksi peruskoulumme historian suurimmasta uudistuksesta. Sellaisia valintoja.
SDP:n Jutta Urpilainen tänään keskittyikin syyttelemään hallitusta median välityksellä. Puoluekokous ajoi nyt eduskunnan valiokuntien, kyselytunnin ja täysistunnon edelle, mutta hutiin meni myös syytöksetkin. Urpilainen tällä kertaa maalaili puheessaan kuvaa jyrähallituksesta joka ei suostu neuvottelemaan SDP:n kanssa hänen pyynnöistään huolimatta. Voisi hyvin kysyä, että mitä Urpilaisen mielestä sitten oli laaja-alainen parlamenttaarinen työ perustuslain uudistamiseksi kuin yhteistyötä? Perustuslain uudistamisessa kompromissi tehtiin nimenomaan neuvottelemalla SDP:n esityksestä ja heidän mielen mukaiseksi. No mitä tapahtui kun SDP:n neuvottelijat toivat allekirjoitetun sopimuksen ulos pyöreästä neuvottelujen pöydästä. SDP irtaantui saman tien omasta esityksestään ja jälleen alkoi populistinen kansantuntoja kosketteleva venkoilu. Voisi kysyä Jutta Urpilaiselta, että mitä arvoa on tuollaisen SDP:n kanssa neuvotella? Kaikki asiat ovat kuitenkin Heinäluoman johtamalle SDP:lle kuitenkin nykyisin vain pelinappuloita, suomalaisten hyvinvointi ja perustuslaki mukaanlukien. On Urpilainen valitettavasti niin, että toimintanne ovat tehneet yhteistyön käden ojennuksetkin populismiksi. Teidän "neuvottelutarjoukset" ovat vain poliittista teatteria. Se on surullista.
No toivotaan, että SDP saa nyt puoluekokouksessaan hyvät uudet varapuheenjohtajat. Jos vaikka vielä aidollekin yhteistyölle SDP:ssä olisi jalansijaa.
Tässä vielä nuo illan puheenvuoroni perusopetuslain uudistamisesta. Mielelläni vastaan myös aihetta koskeviin kysymyksiin.
******************
******************
57. TORSTAINA 27. TOUKOKUUTA 2010 kello 16.01
3) Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely
Hallituksen esitys HE 109/2009 vp
Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 4/2010 vp
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tähän asti erityisoppilas on ollut suomalaisessa koulussa erilainen oppilas. Tämä lainsäädäntöuudistus tekee erityisoppilaistakin erityisiä, erityisiä oppilaita niin kuin jokaisesta oppilaasta suomalaisessa peruskoulussa. Tämä on tämän lainsäädännön ylivoimaisesti suurin ja edistyksellisin uudistus. Emme enää puhu erillisestä erityisopetuslaista vaan haluamme tuoda nämä erityiset erityisoppilaat samaan perusopetuslakiin, samaan perusopetuslakiin, jossa ovat mukana kaikki oppilaat, lahjakkaat oppilaat, ihan jokainen oppilas, niin myös nämä erityiset erityisoppilaat.
Perusopetus onkin ollut tämän hallituksen yksi vahva keskiöön nostettu asia. Edellinenkin hallitus esimerkiksi lupasi ohjata ikäryhmien pienentymisestä säästyneet rahat takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen, mutta silloin tuo lupaus sosialidemokraattien ollessa hallituksessa jäi vain hallitusohjelmakirjaukseksi. Se jäi toteuttamatta, ja rahat tuhlattiin johonkin muualle. Me lupasimme 2007 tämän saman ja olemme tämän lupauksen pitäneet. Yhteensä perusopetuksen laadun parantamiseen suunnataan vaalikauden aikana yli 200 miljoonaa euroa. Olemme siis käyttäneet kaikki ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat laskennalliset säästöt perusopetuksen laadun kehittämiseen.
Tämä niin sanottu Perusopetus paremmaksi -ohjelma, Pop-ohjelma, on pienentänyt luokkakokoja, sillä olemme pystyneet kehittämään erityisopetusta. Olemme oppilaanohjausta pystyneet parantamaan sekä tehostamaan opettajien täydennyskoulutusta Osaava-ohjelman kautta. Viimeksi tammikuussa kokoomuslainen opetusministeri Henna Virkkunen jakoi 30 miljoonaa euroa opetusryhmien pienentämiseen. Yli 230 kuntaa sai rahaa uusien opettajien palkkaamiseen, jakotuntien lisäämiseen ja uusien opetusryhmien perustamiseen. Kaikilla näillä on sama vaikutus: opettajalla on enemmän aikaa oppilaalle. Ja tämän taantuman aikaan, kun kuntataloudessa on tiukkaa, on lisäraha tullut enemmän kuin tarpeeseen.
Tämän saman lisärahan eli Pop-ohjelman turvin on myös elvytetty koulujen kerhotoimintaa. Uusia kerhoja on kahdessa vuodessa syntynyt yli 12 000, ja näissä harrastaa jo yli 200 000 suomalaista peruskoululaista. Tämä oli myös tämän hallituksen arvovalinta. Samaan aikaan olemme uudistamassa myös perusopetuksen tuntijakoa taito- ja taideaineiden ja valinnaisuuden suuntaan. Tästä kuulemme lisää ensi viikolla. Nyt tänään keskustelussa ovat erityisesti erityisoppilaat.
Erityisopetuksen oppilaiden määrä on lisääntynyt Suomessa kymmenen vuoden ajan. Kun vielä 1998 eli reilut kymmenen vuotta sitten peruskoululaisista alle 4 prosenttia oli erityisoppilaita, niin vuonna 2008 yli 8 prosenttia kaikista suomalaisista peruskoululaisista oli erityisoppilaita. Vuonna 2008 peruskoululaisia oli yhteensä maassamme 561 061. Heistä 47 257 oli siirretty erityisopetukseen. Kunnittain nämä prosentit ovat vielä hurjempia. Vantaalla 12 prosenttia perusopetuksen oppilaista oli vuonna 2008 erityisoppilaita, Espoossa 10,6 prosenttia, Lahdessa 10,4 prosenttia, Jyväskylässä 9,9 prosenttia, eli jopa yli joka kymmenes oppilas näissä kunnissa oli erityisoppilaita.
Kuntien välillä on erityisopetukseen siirtojen määrissä merkittäviä eroja. Esimerkiksi Oulussa vain 5,3 prosenttia - jos voi sanoa, että vain - oli erityisopetukseen siirrettyjä lapsia. Tähän erityisopetuksen kasvuun ovat vaikuttaneet osittain tilastotekniset ja kuntoutuksellis-hoidolliset tekijät, kehittynyt diagnosointi, erityispedagogisen tutkimuksen tuottama uusi tieto sekä opetuslainsäädännön muutokset. Edellisten lisäksi ilmenee myös vaikeasti selitettävää kasvua, joka liittyy yhteiskunnan muutoksiin ja kunnissa ja kouluissa käytössä oleviin erilaisiin hallinnollisiin menettelytapoihin. Sen takia tähän uudistukseen on tartuttu ja itse asiassa jo edellisen hallituksen aikana tämä työ laitettiin käyntiin.
Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia säännöksiä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaalle suunnitelmallisesti annettavaa varhaista ja ennalta ehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea. Oppilaille, jotka tarvitsevat pidempikestoista ja laajempaa tukea, tehdään päätös erityisestä tuesta samoilla perusteilla kuin nykyisin. Päätös erityisestä tuesta on uudistuksen jälkeen kuitenkin aina määräaikainen. Oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman eli niin sanotun hojksin luonne muuttuu tämän lainsäädännön myötä nykyisestä hallintopäätöksestä pedagogiseksi asiakirjaksi. Se mahdollistaa sen joustavan käytön nimenomaan lapsen edun mukaisesti. Hojksissa olevat keskeiset asiat siirtyisivät erityisen tuen päätökseen.
Tässä esityksessä, joka tänään on nyt sivistysvaliokunnasta palannut takaisin isoon saliin, ei esitetä uusia tukimuotoja vaan nykyisten keinojen suunnitelmallisempaa ja oikea-aikaisempaa käyttämistä. Tässä esitetään nimenomaan tehostettua ja erityistä tukea niin, että jokainen lapsi suomalaisessa koulussa saisi välittömästi siinä vaiheessa, kun ongelmia ilmenee, oikeanlaista apua ja tukea, niin että emme anna tuon tilanteen mennä niin vaikeaksi, että ainoa tie on erityisopetus taikka joku muu usein inhimillisesti ja myös taloudellisesti vielä paljon kalliimpi tie.
Niille, jotka eivät tässä salissa välitä lasten ja lastensuojelun inhimillisestä ulottuvuudesta, voitaisiin muistuttaa sen taloudellisesta ulottuvuudesta. Lastensuojelu on, hyvät kollegat, tolkuttoman kallista. Huostaanoton kustannukset lasketaan aina kymmenissä tai sadoissatuhansissa euroissa. Lastenpsykiatriset palvelut ovat usein vielä kalliimpia. Yhden oppilaan yksi vuorokausi sairaalakoulussa maksaa kunnalle noin 390 eurosta aina 1 200 euroon vuorokaudessa. Eli esimerkiksi kuuden viikon hoitojakso maksaa halvimmillaan noin 16 000 euroa ja yksi sairaalahoitojakso kalleimmillaan 53 000 euroa.
Stakesin mukaan yhden syrjäytyneen ihmisen kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 600 000 euroa. Tästä summasta puolet on pelkkiä syrjäytyneisyyden vuoksi aiheutuneita kustannuksia ja puolet niin sanottuja tavallisia terveyden- ja sosiaalihuollon menoja tällaisessa tapauksessa. Syrjäytyminen työelämästä maksaa noin 500 000 euroa. On yleisessä tiedossa, että hoito lastensuojelulaitoksessa maksaa taasen noin 200-300 euroa vuorokaudessa. Kun ottaa huomioon perhehoidon alemmat kustannukset, yhden huostaan otetun lapsen kustannukset kunnalle ovat siis pyöreästi 200 euroa vuorokaudessa, vuodessa yli 70 000 euroa ja koko tuon alaikäisyysajan aikana yhteensä yli 650 000 euroa.
Sen sijaan varhainen puuttuminen ja tuki on tässä ennalta ehkäisevä toimi. Yksi tukiopetustunti sosiaalikuluineen maksaa noin 34 euroa, eli yhden edellä kuvatun sairaalakouluhoitojakson kustannuksella saa yli 1 500 tukiopetustuntia. Yhden lastensuojelulaitokseen tehdyn sijoituspäätöksen kustannuksella saisi yli 2 100 tukiopetustuntia tai kaksi koulunkäyntiavustajaa tai tuolla summalla jakaisi yhden ylisuuren luokan kahteen pienempään opetusryhmään, ja uskon, että sillä ennalta ehkäisevällä työllä usein vältyttäisiin näiltä inhimilliseltä ja taloudelliselta kannalta pahimmilta kustannuksilta.
Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntö uudistaa erittäin vahvasti suomalaista peruskoulua, ja niin kuin totesin, tuo meidän kaikki oppilaamme samalle viivalle, sellaiselle viivalle, jossa heillä on oikeus, niin lahjakkaalla oppilaalla kuin erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla, saada oman tasoista opetusta. Tämä nousi erittäin selkeästi ja vahvasti esille myös sivistysvaliokunnan asiaa käsitellessä, ja halusimme muun muassa tuohon kohtaan, johon edustaja Peltonen viittasi, jossa puhutaan erityisoppilaiden integroimisesta yleisopetuksen luokkaan, kirjata vahvasti sen singnaalin, (Puhemies: Kymmenen!) arvoisa puhemies, että kun yksikin erityisoppilas tuonne luokkaan integroidaan, niin silloin pitää tarkastella tuon luokan tilannetta jokaisen oppilaan näkökulmasta, myös sen lahjakkaimman oppilaan. Jos hänen tilanteensa vaikeutuu tuon integroinnin myötä, silloin luokkaa pitää olla valmis pienentämään, opetusryhmää pienentämään. Tämä on aika poikkeuksellista, että tämä näin vahvasti tuohon valiokunnan mietintöön ja myös tämän lainsäädännön teksteihin kirjattiin.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi toistan: Erityisoppilas on ollut tähän asti Suomessa erilainen oppilas. Tämän lainsäädännön jälkeen heistäkin tulee erityisiä, erityisiä oppilaita, niin kuin jokaisen oppilaan pitää olla.
******************
******************
2 PUHEENVUORONI:
Timo Heinonen /kok: Arvoisa puhemies! Tuossa joku aika sitten joku näistä harvoista opposition edustajista, jotka tähän peruskoulukeskusteluun ovat osallistuneet, arvosteli sitä, että tämä esitys tulee myöhään. Tämä hallitus on tarttunut nimenomaan niihin ongelmiin, jotka ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa. Niin kuin kuvasin tuossa ensimmäisessä puheessa, niin vuodesta 1998 vuoteen 2008 Suomessa erityisoppilaiden määrä on noussut vajaasta 4 prosentista yli 8 prosenttiin. Vuonna 2008 yli 47 000 suomalaista lasta ja nuorta oli siirretty erityisopetukseen, kun kaiken kaikkiaan peruskoululaisia on noin 560 000. Tähän nimenomaan halusimme tarttua, ja voi kysyä, minkä takia siihen ei jo edellinen hallitus tarttunut.
Eräs asia, joka erityisesti vielä vaatii huomiota, on se tietysti, että resurssit ovat perusopetuksessa erittäin tärkeitä. Se pitää aina muistaa, että hyvää opetusta voidaan tehdä vain silloin, kun resurssit ovat riittävät, ja tässä päävastuu on tietysti jokaisella kunnalla, että nähdään niin, että tuo varhainen puuttuminen, ennalta ehkäisevä työ, on nimenomaan sitä, joka on loppupelissä, pitkällä aikajänteellä se edullisin tapa. Sitten on tärkeä muistaa, että tämä uudistus vaatii opettajien täydennyskoulutusta. Niin kuin on esille tullut, niin vain hyvät, ammattitaitoiset, pätevät opettajat ovat sen turva, että Suomen oppimistulokset ovat tulevaisuudessakin hyviä. Toki meillä on loistavaa oppilasainestakin.
Sitten lähtökohtaisesti siitä alkaen, kun usein erittäin hyvä ryhmä nuoria hakeutuu opettajankoulutukseen, opettajien koulutuksen tulee olla sellaista, että se tähtää nimenomaan siihen, että tulevaisuuden opettajat ovat tämänkin lainsäädännön näkökulmasta opettajia, joille jokainen oppilas on erityinen, mikä on tämän lain lähtökohta. Sitten koulunkäyntiavustajien roolin ja aseman vahvistaminen ja selkeyttäminen on varmasti yksi ihan varteenotettava ja tärkeä tehtävä. Tässä nimenomaan on lähestymiskulmaksi otettu se, että tuollainen moniammatillinen osaaminen, jokaisen kasvatuksen ammattilaisen ammattitaidon hyödyntäminen, otetaan nyt oikealla parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön, ja siihen myös erityisesti näissä tiedonsaantiasioissa on puututtu. Palaan siihen vielä aivan lopussa.
Julkisuudessa ja myös tässä keskustelussa on väitetty, että erityisopetuksen oppilaita oltaisiin siirtämässä erityisopetuksen luokkiin ja että erityiskouluja ja erityisluokkia oltaisiin lopettamassa. Tästä tässä uudistuksessa ei kuitenkaan missään nimessä ole kysymys eikä erityiskouluja eikä erityisluokkia lopeteta. Esityksen tavoitteena on nimenomaan siirtää tuen painopistettä ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen, jolloin ongelmien eskaloitumista ja erityisopetuksen tarvetta voidaan ehkäistä.
Käyn lyhyesti läpi nuo asiat, miten tämä nyt arjessa muuttuu. Tuossa muutamia viestejä on tämänkin keskustelun aikana tullut tätä keskustelua seuranneelta siitä, mikä nyt sitten muuttuu. Me siirrymme kolmiportaiseen tukeen perusopetuksessa.
Ensimmäisenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa, että esi- ja perusopetuksen oppilaan oikeus saada oppimiselleen ja koulunkäynnilleen tukea riittävän varhain ja joustavasti muun opetuksen yhteydessä toteutuu. Se on ensimmäinen lähtökohta. Tavoitteena on lisätä oppilaille annettavan tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa siten nykyisin käytössä olevia tukitoimia sekä moniammatillista yhteistyötä. Tämä lainsäädäntö ei tuo mitään sellaisia uusia tukimuotoja, joihin lapsella ei olisi jo nyt oikeutta, vaan tämä vain vahvistaa ja selkeyttää tuota tuen saantia.
Esityksessä oppilaalle annettava tuki ehdotetaan siis asteittain, kolmiportaisesti vahvistettavaksi. Heti kun lapselle, nuorelle ilmenee, että hän ei pärjää tuossa normaaliopetuksessa, hän tarvitsee lyhytaikaista tukea, tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta, tähän tämä lainsäädäntö vastaa välittömästi, mihin täällä sosialidemokraatitkin, silloin kun heitä vielä salissa oli, kiinnittivät huomiota.
Lyhytaikaista tukea vahvemmat tukimuodot ovat sitten tehostettu tuki ja erityinen tuki, eli nämä tulevat vasta sen jälkeen, kun tuo ensimmäinen porras on edetty. Tehostettu tuki on vahvemmista tukimuodoista ensisijainen. Se käsittää tulevaisuudessa nykyisin käytössä olevat tukimuodot, kuten tukiopetuksen, osa-aikaisen erityisopetuksen, oppilashuollollisen tuen ja erilaiset pedagogiset ratkaisut. Tämän jälkeen, jos tämäkään ei riitä, tulee erityinen tuki. Erityinen tuki on siis toissijainen vahvemmista tukimuodoista. Erityinen tuki ja sen osana erityisopetuksen järjestäminen tulisi pääsääntöisesti kyseeseen silloin, kun oppilasta ei voida tukea riittävästi tehostetulla tuella.
Eli näin tämä kolmiportaisesti etenee jokaisen lapsen, jokaisen nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Erityistä tukea saavan oppilaan opetus järjestettäisiin ensisijaisesti lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä, jos tämä on oppilaan ja luokan edun mukaista. Tarpeen vaatiessa opetus järjestettäisiin kuitenkin edelleen osittain tai kokonaan erityisluokilla tai muussa soveltuvassa paikassa, kuten nykyäänkin tehdään. Mikään ei muutu tässäkään. Asiasta päättää aina kunta eli opetuksen järjestäjä.
Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetusryhmien muodostamisesta säädetään jatkossakin valtioneuvoston asetuksella, kuten on nykyäänkin, ja erityisen tuen päätös voidaan jatkossakin tehdä näille lapsille jo ennen esi- ja perusopetuksen alkamista ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos tämä on lapsen vamman, sairauden, kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan syyn perusteella tarpeellista. Eli toimitaan niin kuin nykyäänkin on toimittu. Nykytilanne siis säilyy tältäkin osin.
Tällöin tehtyä tukipäätöstä tulee kuitenkin tarkastella määräajoin, kuten muidenkin lasten osalla, eli tulevaisuudessakin, kun nuo kolme porrasta on menty, jos lapselle tehdään tuo niin sanottu erityisopetussiirto, niin sekin tapahtuu niin, että lapsen ja nuoren kohdalla noin pyöreästi kahden vuoden välein tarkistellaan aina sitä tilannetta, pärjäisikö hän nyt sitten jo yleisopetuksen luokassa ilman näitä tukitoimia, ja jos näin on, niin hän pystyy sinne palaamaan, ja tämä on tietysti aina jokaisen lapsen ja nuoren kannalta se paras vaihtoehto, jos näin hän on kuntoutunut.
Mutta meillä on sitten, niin kuin on keskustelussa esille tullut, myös niitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat läpi koko koulun niitä erityisiä tukitoimia, ja silloin näitä pitää järjestää. Tämä on tietysti muun muassa kehitysvammaisten ja vammaisten oppilaiden kohdalla aivan luontaista.
Kun tämä lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2011 tai viimeistään 1.8.2011, niin jo ensi syksynä otamme tästä lakikokonaisuudesta ensimmäisen osan käyttöön, ja se koskee oppilashuoltoa ja sen säännösmuutoksia, joiden tarkoituksena on selkeyttää eri hallinnonalojen ammattihenkilöiden yhteistyötä oppilashuollossa. Niin kuin hyvin tiedämme, tänä päivänä tieto ei kulje kasvatuksen eri ammattilaisten kesken niin, että kunnan sosiaalitoimesta tulisi riittävät tiedot sinne kouluun, toisaalta koulusta sosiaalitoimeen, ja tämä tullaan nyt sitten uudistamaan jo 1.8.2010 alkaen. Eli nämä selkeytykset tuohon oppilashuoltotyöryhmän pelisääntöihin tulevat voimaan jo ensi syksynä kaikissa kouluissa, ja tavoitteena tietysti on se, että aina näissä oppilashuoltotyöryhmissä olisi käytettävissä se paras mahdollinen tieto.
Tänä päivänä nimittäin on niin, että on tilanteita, joissa tuo tieto ei välity siirryttäessä vielä aika yleisesti alakoulusta eri paikassa olevaan yläkouluun tai puhumattakaan, kun vaihdetaan toisesta kunnasta toiseen kuntaan. Ja kyllä tuo tiedon välittäminen ja tiedonsaanti näiden kasvatuksen ammattilaisten kesken on aivan oleellista. Se pitää turvata tulevaisuudessakin. Se on lapsen edun mukaista ja se on myös opettajan oikeusturvan mukaista, että tiedot siitä, mitä on aikaisemmin tehty, välittyvät eteenpäin. Nämä uudistukset tulevat voimaan nyt jo tulevana syksynä.
******************
******************
Ympäristönsuojelussa tuntuu usein edelleen olevan vallalla varsin kova vastakkainasettelu. Ikään kuin olisi ihmisiä, jotka ovat aidosti mukana ja niitä, jotka eivät niin ajattele. Meidät on siis jaettu kahteen leiriin, jossa vain osan ihmisistä katsotaan olevan aidosti ympäristönsuojelijoita, ja loput ympäristön tuhoajia. Ympäristönsuojelussa rima on siis nostettu niin korkealle, ettei meidän tavallisten suomalaisten tavallisilla valinnoilla olisi mitään merkitystä. Eihän se näin voi olla.
Siksi nyt onkin syytä kannustaa meistä jokaista, meitä tavallisia ympäristöfiksuja suomalaisia, tekemään ympäristön kannalta hyviä tekoja joka päivä. Hyvä esimerkki surullisesta vastakkainasettelusta on meidän kaikkien henkilöautojen omistajien ja käyttäjien syyllistäminen. On vain kuitenkin tosiasia, että pelkällä polkypyörällä ja julkisella liikenteellä ei tässä maassa monikaan pärjää. Maamme on pinta-alaltaan ja varsinkin etäisyyksiltään ja asutukseltaan sellainen, että julkinen liikenne ei toimi kuin kaupungeissa ja pääratojen varsilla. Perheiden erilaiset tilanteet on myös otettava huomioon. Lätkäkassin raahaaminen bussiin kun ei kovin pieneltä onnistu ja autokyytiä harrastuksiin tarvitaan. Myös tämän on oltava mahdollista.
Tässäkään tilanteessa ei kuitenkaan pidä nostaa käsiä pystyyn toteamalla, ”jos en pysty olemaan täydellinen, niin en ole mitään”. Juuri tätä varten olemme uudistaneet autojenkin verotuksen ympäristöystävällisemmäksi. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa siihen miten paljon veroa maksaa. Myös isojen autojen välillä on isoja eroja. Verotuksen uudistuksilla kannustetaan siirtymään vähäpäästöisiin ajoneuvoihin.
Nämä ratkaisut on tehnyt hallitus ja eduskunta, mutta lisäksi myös meistä jokainen voi tehdä itse ympäristöfiksuja tekoja. Lämmitys asteen verran alemmaksi. Kodin jätteiden lajittelu. Suositaan vähemmän pakattuja tuotteita. Ostetaan lähellä tuotettuja, tai vaikkapa vielä mielellään luomutuotteita. Uudistetaan tai tiivistetään koko kodin ikkunat. Keinoja on monia.
Maassamme on lähes puoli miljoonaa mökkiä ja mökkien sähkönkulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 0,25 miljoonaa tonnia tänä vuonna. Tätä summaa voidaan pienentää jopa viidenneksellä, kun tehdään ekotehokkaita investointeja. Siirtyminen vakiotehoiseen lämmitykseen on yksi hyvä vaihtoehto, jossa lämpötila säädettäisiin 15 asteen peruslämmön sijaan muutamaa astetta ulkoilmaa korkeammalle.
Puunpoltossa piilee myös suuri lämpöenergiapotentiaali. Jos miljoona tulisijaa eli vajaa puolet nykyisestä tulisijakannasta korvattaisiin uuden tekniikan tulisijoilla, voisivat ne tuottaa lämmityskaudessa ilmastomyönteistä energiaa lähes kahden ydinreaktorin verran, reilut 9 TWh.
Uusiutuvien energiavarojen käytön lisääminen onkin yksi EU:n ilmastosopimuksen tavoitteista. Käsittelemmekin eduskunnassa tänä vuonna maamme energiahistorian ylivoimaisesti suurinta energiaratkaisujen kokonaisuutta. Tässä ratkaisussa erityisen mittavia ovat uusiutuvan energian lisäpanostukset. Nyt kaikki toimenpiteet viedään lain tasolle seuraavien kuukausien aikana ja näin siirrymme juhlapuheista sitoviin päätöksiin. Otamme siis vahvan vastuun kasvihuonepäästöjen vähentämisestä ensimmäisenä Euroopassa ja samalla vahvan ensiaskeleen kohti vähähiilistä ja hiilineutraalia Suomea.
Nostamme uusiutuvan energian osuuden kokonaiskulutuksesta 38% vuoteen 2020 mennessä. Tämä tapahtuu mm. lisäpanostuksin metsähakkeeseen, liikenteen biopolttoaineisiin, tuulivoimaan ja lämpöpumppuihin. Ja ratkaisulla päästöttömästä perusenergiasta. Näin saamme maahamme myös merkittävästi uusia investointeja ja työtä. Tämän jälkeen voimme tuottaa kaiken meillä tarvittavan sähkön itse. Tämä on meille kokoomuksessa tärkeä periaatteellinen ratkaisu.
Meitä energiankäyttäjiä tämä muutos koskettaa ihan jokaista. Jokainen meistä ja myös jokainen yritys tekee itse energiankäytön ja säästämisen valinnat. Tämä on oikea ” valitse oikein – maksat vähemmän” –kehityssuunta.
Arkipäivän vihreistä teoista onkin siis tehtävä osa jokanaisen ja –miehen arkea. Meidän ihmisten elämä on erilaista. Siksi myös vihreät teot, joita me voimme tehdä omassa elämässämme, ovat erilaisia. Vaihtoehdot eivät voi olla ainoastaan toimimattomuus tai täydellisen vihreä elämäntapa.
Me kaikki voimme olla vihreitä, kysymys on vain sävyeroista. Tätä tarkoittaa se, että vihreällä on ainakin viisi miljoonaa eri sävyä.
....
Eilen saimme myös tuoreimmat puolueiden kannatusmittaukset. Erittäin mielenkiintoinen tulos Yle Uutisilta. Kokoomus on lisännyt jälleen kannatustaan ja jatkamme maamme suurimpana puolueena 23 prosentin kannatuksella. Mutta sen sijaan keskustan kannatus on laskenyt ja SDP:n junnaa paikallaan. Demarien tempon muutos ei ole siis tuottanut mitään tulosta. Keskustan kohdalla tilanne on lähellä katastrofia. Kuukaudessa puolue on hukannut kannatuksestaan peräti kaksi prosenttia ja enää keskustaa kannattaa reilu 18 prosenttia suomalaisista. En muista tällaisia lukuja. Todella laajaan Yle Uutisten teettämään kyselyyn vastasi lähes 2900 suomalaista. Virhemarginaali on 1,6 prosenttiyksikköä. Ja merkille pantavaa on se, että haastattelut tehtiin 3.-25. toukokuuta, jolloin meillä käytiin juuri erikoiset keskustelut mm. Kreikan lainasta. Demarien populismi ei siis ole purrut fiksuun kansaamme. Hyvä niin.
Mutta katsotaan mitä kevät tuo tullessaan ja hyvät gallup-luvut pitää ansaita joka päivä uudestaan niin kuin olen tuhansia kertoja todennut. Jatketaan siis avointa ja keskustelevaa työtä tästä eteenkin päin. Uskon, että se on paras tie meille kaikille. Heinäluoman tyylisen populismin läpi on niin helppo nähdä. Ja on typeryyttä pitää meitä suomalaisia niin tyhminä, että uskoisi itse aidosti sellaisen linjan tuottavan tulosta. Nytkin aidot perussuomalaiset ovat voittaneet heidän linjoilleen lähes asiassa kuin asiassa tunkevat heinäluomalaiset ja se hyvä esimerkki tästä.
Hyvä politiikka tarvitsee avauksia ja jotain omaa. Tästä taasen hyvän esimerkin saimme eilen, kun keskustelun kulttuurin ja avoimuuden myös ulkoasianhallintoon tuonut ulkoministerimme Alexander Stubb esitteli oman suunnitelmansa ulkoasianhallinnon uudistamiseksi. Hänen tavoitteena on entistä modernimpi, 2020-luvun hallinto ja uudistuksen kolme periaatetta ovat valikoivuus, tehokkuus ja avoimuus.
Tässä projektissa Stubbin tavoitteena on tehostaa ulkoasiainhallintoamme. Se tarkoittaa mm. Suomen edustustojen karsimissa ulkomailla ja sekä eri julkisrahoitteisten organisaatioiden ulkomaisten toimipisteiden päällekkäisyyden purkamista. Samalla painopistettä siirretään EU:n ulkosuhdehallinnon kehittämiseen ja tavoitteenamme on lobata EU:n pisteisiin 15-30 suomalaista ja heistä vielä ainakin kaksi EU-edustuston päälliköiksi.
Koko uudistus etenee kymmenen Stubbin pointin ympärillä. Ne ovat:
Stubbin 10 kohdan lista:
1. Lobbaamme 15-30 suomalaista EU:n ulkosuhdehallintoon, mukaan lukien kaksi edustuston päällikköä.
2. Käynnistämme Suomen edustustoverkon uudistamisprosessin. Ohjelma on kokonaiskestoltaan viisivuotinen.
3. Ryhdymme viemään eteenpäin "House of Finland" -toimintakonseptia, jossa julkisrahoitteisten organisaatioiden ulkomaanverkostojen (esim. UM-edustustot, Finpro, Tekes, kulttuuri-instituutit) päällekkäisyyttä puretaan ja rakennetaan maksimaalista vaikuttavuutta.
4. Ulkoministeriön hallinnon keventämistä jatketaan muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaa ja ulkoistamista hyödyntäen.
5. Kansalaispalveluiden kehittämistä jatketaan: tulevaisuuden suuntana on 24h-palvelunumero ja tätä ylläpitävä tilannekeskus.
6. Ulkoministeriön ja edustustojen viestintä seuraa aikaansa: Facebookista, Twitteristä ja uusista sosiaalisen median innovaatioista tulee arkipäivää.
7. KAVAKU:n diplomaattikoulutus avataan ulkopuolisille tahoille kuten valtionhallinnolle, yrityksille ja järjestöille.
8. Ulkoministeriöön rekrytoitavien avustajien valinnassa aletaan toimia normaaliin tapaan ilman poliittisten puolueiden edustusta.
9. Virkamiesten kokemuksen kartuttamista UM:n ulkopuolisissa tehtävissä kannustetaan EUH-palvelun ja virkamiesvaihdon kautta sekä talouselämän ja järjestöjen tehtävissä.
10. Ulkoministeriöön luodaan erityinen fellowship-ohjelma, jonka kautta lupaavat asiantuntijat voivat työskennellä hallinnossa määräajan.
....
Ehkä tällaisia omia avauksia ja ideoita tarvittaisiin nyt myös oppositiopolitiikassa. En edes muista koska viimeksi SDP:n leiristä olisi esitetty jotain uutta? Tehty joku uusi oma avaus? Tai edes arvosteltu hallituksen toimia esittämällä aito vaihtoehto nykyisen suun louskutuksen ja populistisen pelaamisen sijaan? Mutta niinhän se on, että jokainen pelaa tyyliin.
Nyt Helsinkiä kohden. Kello 7.17 ja kokouspäivä tänäänkin edessä. Aamusta heti energiapaketin ensimmäisten osien pariin ja siitä se jatkuu. Myös perusopetuksen tuntijakoasiaa on tarkoitus tänään läpikäydä. Palataan.
....
Kello 22.26 ja juuri takaisin Lopelle. Illalla vielä pitkän istunnon jälkeen piipahdimme ryhmän kavereiden kanssa parissa iltatilaisuudessa kaupungilla. Helsinki sai tänään Porin Jazzien hengessä uuden jazz-klubin. Mielenkiintoinen paikka ja ainakin avajaisiltana hienoa ohjelmaa. Täytyy piipahtaa joskus toistekin. Mutta tänään siis päivän isoin urakka illan täysistunnon perusopetuslain palautekeskustelu. Suuruudistus nyt siis sivistysvaliokunnasta valmiiksi ja pian lopulliseen päätökseen myös suuressa salissa. Lisäilen huomenna istunnossa käyttämäni puheenvuorot myös tänne. Niistä tuo iso kokonaisuus avautuu ehkäpä parhaiten.
Ehkäpä istunnossa isoin ihmetys olikin tänään siitä, että SDP:n leiristä ei perusopetuslain keskusteluun löytynyt kuin kaksi edustajaa. Meidän hallitusrintaman lisäksi salissa olikin vain kahden demarin lisäksi kaksi kd-edustajaa eikä siis esimerkiksi yhtään vasemmistoliittolaista. Erikoinen tilanne, kun kuitenkin käsittelyssä yksi peruskoulumme historian suurimmasta uudistuksesta. Sellaisia valintoja.
SDP:n Jutta Urpilainen tänään keskittyikin syyttelemään hallitusta median välityksellä. Puoluekokous ajoi nyt eduskunnan valiokuntien, kyselytunnin ja täysistunnon edelle, mutta hutiin meni myös syytöksetkin. Urpilainen tällä kertaa maalaili puheessaan kuvaa jyrähallituksesta joka ei suostu neuvottelemaan SDP:n kanssa hänen pyynnöistään huolimatta. Voisi hyvin kysyä, että mitä Urpilaisen mielestä sitten oli laaja-alainen parlamenttaarinen työ perustuslain uudistamiseksi kuin yhteistyötä? Perustuslain uudistamisessa kompromissi tehtiin nimenomaan neuvottelemalla SDP:n esityksestä ja heidän mielen mukaiseksi. No mitä tapahtui kun SDP:n neuvottelijat toivat allekirjoitetun sopimuksen ulos pyöreästä neuvottelujen pöydästä. SDP irtaantui saman tien omasta esityksestään ja jälleen alkoi populistinen kansantuntoja kosketteleva venkoilu. Voisi kysyä Jutta Urpilaiselta, että mitä arvoa on tuollaisen SDP:n kanssa neuvotella? Kaikki asiat ovat kuitenkin Heinäluoman johtamalle SDP:lle kuitenkin nykyisin vain pelinappuloita, suomalaisten hyvinvointi ja perustuslaki mukaanlukien. On Urpilainen valitettavasti niin, että toimintanne ovat tehneet yhteistyön käden ojennuksetkin populismiksi. Teidän "neuvottelutarjoukset" ovat vain poliittista teatteria. Se on surullista.
No toivotaan, että SDP saa nyt puoluekokouksessaan hyvät uudet varapuheenjohtajat. Jos vaikka vielä aidollekin yhteistyölle SDP:ssä olisi jalansijaa.
Tässä vielä nuo illan puheenvuoroni perusopetuslain uudistamisesta. Mielelläni vastaan myös aihetta koskeviin kysymyksiin.
******************
******************
57. TORSTAINA 27. TOUKOKUUTA 2010 kello 16.01
3) Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely
Hallituksen esitys HE 109/2009 vp
Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 4/2010 vp
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tähän asti erityisoppilas on ollut suomalaisessa koulussa erilainen oppilas. Tämä lainsäädäntöuudistus tekee erityisoppilaistakin erityisiä, erityisiä oppilaita niin kuin jokaisesta oppilaasta suomalaisessa peruskoulussa. Tämä on tämän lainsäädännön ylivoimaisesti suurin ja edistyksellisin uudistus. Emme enää puhu erillisestä erityisopetuslaista vaan haluamme tuoda nämä erityiset erityisoppilaat samaan perusopetuslakiin, samaan perusopetuslakiin, jossa ovat mukana kaikki oppilaat, lahjakkaat oppilaat, ihan jokainen oppilas, niin myös nämä erityiset erityisoppilaat.
Perusopetus onkin ollut tämän hallituksen yksi vahva keskiöön nostettu asia. Edellinenkin hallitus esimerkiksi lupasi ohjata ikäryhmien pienentymisestä säästyneet rahat takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen, mutta silloin tuo lupaus sosialidemokraattien ollessa hallituksessa jäi vain hallitusohjelmakirjaukseksi. Se jäi toteuttamatta, ja rahat tuhlattiin johonkin muualle. Me lupasimme 2007 tämän saman ja olemme tämän lupauksen pitäneet. Yhteensä perusopetuksen laadun parantamiseen suunnataan vaalikauden aikana yli 200 miljoonaa euroa. Olemme siis käyttäneet kaikki ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat laskennalliset säästöt perusopetuksen laadun kehittämiseen.
Tämä niin sanottu Perusopetus paremmaksi -ohjelma, Pop-ohjelma, on pienentänyt luokkakokoja, sillä olemme pystyneet kehittämään erityisopetusta. Olemme oppilaanohjausta pystyneet parantamaan sekä tehostamaan opettajien täydennyskoulutusta Osaava-ohjelman kautta. Viimeksi tammikuussa kokoomuslainen opetusministeri Henna Virkkunen jakoi 30 miljoonaa euroa opetusryhmien pienentämiseen. Yli 230 kuntaa sai rahaa uusien opettajien palkkaamiseen, jakotuntien lisäämiseen ja uusien opetusryhmien perustamiseen. Kaikilla näillä on sama vaikutus: opettajalla on enemmän aikaa oppilaalle. Ja tämän taantuman aikaan, kun kuntataloudessa on tiukkaa, on lisäraha tullut enemmän kuin tarpeeseen.
Tämän saman lisärahan eli Pop-ohjelman turvin on myös elvytetty koulujen kerhotoimintaa. Uusia kerhoja on kahdessa vuodessa syntynyt yli 12 000, ja näissä harrastaa jo yli 200 000 suomalaista peruskoululaista. Tämä oli myös tämän hallituksen arvovalinta. Samaan aikaan olemme uudistamassa myös perusopetuksen tuntijakoa taito- ja taideaineiden ja valinnaisuuden suuntaan. Tästä kuulemme lisää ensi viikolla. Nyt tänään keskustelussa ovat erityisesti erityisoppilaat.
Erityisopetuksen oppilaiden määrä on lisääntynyt Suomessa kymmenen vuoden ajan. Kun vielä 1998 eli reilut kymmenen vuotta sitten peruskoululaisista alle 4 prosenttia oli erityisoppilaita, niin vuonna 2008 yli 8 prosenttia kaikista suomalaisista peruskoululaisista oli erityisoppilaita. Vuonna 2008 peruskoululaisia oli yhteensä maassamme 561 061. Heistä 47 257 oli siirretty erityisopetukseen. Kunnittain nämä prosentit ovat vielä hurjempia. Vantaalla 12 prosenttia perusopetuksen oppilaista oli vuonna 2008 erityisoppilaita, Espoossa 10,6 prosenttia, Lahdessa 10,4 prosenttia, Jyväskylässä 9,9 prosenttia, eli jopa yli joka kymmenes oppilas näissä kunnissa oli erityisoppilaita.
Kuntien välillä on erityisopetukseen siirtojen määrissä merkittäviä eroja. Esimerkiksi Oulussa vain 5,3 prosenttia - jos voi sanoa, että vain - oli erityisopetukseen siirrettyjä lapsia. Tähän erityisopetuksen kasvuun ovat vaikuttaneet osittain tilastotekniset ja kuntoutuksellis-hoidolliset tekijät, kehittynyt diagnosointi, erityispedagogisen tutkimuksen tuottama uusi tieto sekä opetuslainsäädännön muutokset. Edellisten lisäksi ilmenee myös vaikeasti selitettävää kasvua, joka liittyy yhteiskunnan muutoksiin ja kunnissa ja kouluissa käytössä oleviin erilaisiin hallinnollisiin menettelytapoihin. Sen takia tähän uudistukseen on tartuttu ja itse asiassa jo edellisen hallituksen aikana tämä työ laitettiin käyntiin.
Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia säännöksiä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaalle suunnitelmallisesti annettavaa varhaista ja ennalta ehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea. Oppilaille, jotka tarvitsevat pidempikestoista ja laajempaa tukea, tehdään päätös erityisestä tuesta samoilla perusteilla kuin nykyisin. Päätös erityisestä tuesta on uudistuksen jälkeen kuitenkin aina määräaikainen. Oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman eli niin sanotun hojksin luonne muuttuu tämän lainsäädännön myötä nykyisestä hallintopäätöksestä pedagogiseksi asiakirjaksi. Se mahdollistaa sen joustavan käytön nimenomaan lapsen edun mukaisesti. Hojksissa olevat keskeiset asiat siirtyisivät erityisen tuen päätökseen.
Tässä esityksessä, joka tänään on nyt sivistysvaliokunnasta palannut takaisin isoon saliin, ei esitetä uusia tukimuotoja vaan nykyisten keinojen suunnitelmallisempaa ja oikea-aikaisempaa käyttämistä. Tässä esitetään nimenomaan tehostettua ja erityistä tukea niin, että jokainen lapsi suomalaisessa koulussa saisi välittömästi siinä vaiheessa, kun ongelmia ilmenee, oikeanlaista apua ja tukea, niin että emme anna tuon tilanteen mennä niin vaikeaksi, että ainoa tie on erityisopetus taikka joku muu usein inhimillisesti ja myös taloudellisesti vielä paljon kalliimpi tie.
Niille, jotka eivät tässä salissa välitä lasten ja lastensuojelun inhimillisestä ulottuvuudesta, voitaisiin muistuttaa sen taloudellisesta ulottuvuudesta. Lastensuojelu on, hyvät kollegat, tolkuttoman kallista. Huostaanoton kustannukset lasketaan aina kymmenissä tai sadoissatuhansissa euroissa. Lastenpsykiatriset palvelut ovat usein vielä kalliimpia. Yhden oppilaan yksi vuorokausi sairaalakoulussa maksaa kunnalle noin 390 eurosta aina 1 200 euroon vuorokaudessa. Eli esimerkiksi kuuden viikon hoitojakso maksaa halvimmillaan noin 16 000 euroa ja yksi sairaalahoitojakso kalleimmillaan 53 000 euroa.
Stakesin mukaan yhden syrjäytyneen ihmisen kustannukset yhteiskunnalle ovat noin 600 000 euroa. Tästä summasta puolet on pelkkiä syrjäytyneisyyden vuoksi aiheutuneita kustannuksia ja puolet niin sanottuja tavallisia terveyden- ja sosiaalihuollon menoja tällaisessa tapauksessa. Syrjäytyminen työelämästä maksaa noin 500 000 euroa. On yleisessä tiedossa, että hoito lastensuojelulaitoksessa maksaa taasen noin 200-300 euroa vuorokaudessa. Kun ottaa huomioon perhehoidon alemmat kustannukset, yhden huostaan otetun lapsen kustannukset kunnalle ovat siis pyöreästi 200 euroa vuorokaudessa, vuodessa yli 70 000 euroa ja koko tuon alaikäisyysajan aikana yhteensä yli 650 000 euroa.
Sen sijaan varhainen puuttuminen ja tuki on tässä ennalta ehkäisevä toimi. Yksi tukiopetustunti sosiaalikuluineen maksaa noin 34 euroa, eli yhden edellä kuvatun sairaalakouluhoitojakson kustannuksella saa yli 1 500 tukiopetustuntia. Yhden lastensuojelulaitokseen tehdyn sijoituspäätöksen kustannuksella saisi yli 2 100 tukiopetustuntia tai kaksi koulunkäyntiavustajaa tai tuolla summalla jakaisi yhden ylisuuren luokan kahteen pienempään opetusryhmään, ja uskon, että sillä ennalta ehkäisevällä työllä usein vältyttäisiin näiltä inhimilliseltä ja taloudelliselta kannalta pahimmilta kustannuksilta.
Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntö uudistaa erittäin vahvasti suomalaista peruskoulua, ja niin kuin totesin, tuo meidän kaikki oppilaamme samalle viivalle, sellaiselle viivalle, jossa heillä on oikeus, niin lahjakkaalla oppilaalla kuin erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla, saada oman tasoista opetusta. Tämä nousi erittäin selkeästi ja vahvasti esille myös sivistysvaliokunnan asiaa käsitellessä, ja halusimme muun muassa tuohon kohtaan, johon edustaja Peltonen viittasi, jossa puhutaan erityisoppilaiden integroimisesta yleisopetuksen luokkaan, kirjata vahvasti sen singnaalin, (Puhemies: Kymmenen!) arvoisa puhemies, että kun yksikin erityisoppilas tuonne luokkaan integroidaan, niin silloin pitää tarkastella tuon luokan tilannetta jokaisen oppilaan näkökulmasta, myös sen lahjakkaimman oppilaan. Jos hänen tilanteensa vaikeutuu tuon integroinnin myötä, silloin luokkaa pitää olla valmis pienentämään, opetusryhmää pienentämään. Tämä on aika poikkeuksellista, että tämä näin vahvasti tuohon valiokunnan mietintöön ja myös tämän lainsäädännön teksteihin kirjattiin.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi toistan: Erityisoppilas on ollut tähän asti Suomessa erilainen oppilas. Tämän lainsäädännön jälkeen heistäkin tulee erityisiä, erityisiä oppilaita, niin kuin jokaisen oppilaan pitää olla.
******************
******************
2 PUHEENVUORONI:
Timo Heinonen /kok: Arvoisa puhemies! Tuossa joku aika sitten joku näistä harvoista opposition edustajista, jotka tähän peruskoulukeskusteluun ovat osallistuneet, arvosteli sitä, että tämä esitys tulee myöhään. Tämä hallitus on tarttunut nimenomaan niihin ongelmiin, jotka ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa. Niin kuin kuvasin tuossa ensimmäisessä puheessa, niin vuodesta 1998 vuoteen 2008 Suomessa erityisoppilaiden määrä on noussut vajaasta 4 prosentista yli 8 prosenttiin. Vuonna 2008 yli 47 000 suomalaista lasta ja nuorta oli siirretty erityisopetukseen, kun kaiken kaikkiaan peruskoululaisia on noin 560 000. Tähän nimenomaan halusimme tarttua, ja voi kysyä, minkä takia siihen ei jo edellinen hallitus tarttunut.
Eräs asia, joka erityisesti vielä vaatii huomiota, on se tietysti, että resurssit ovat perusopetuksessa erittäin tärkeitä. Se pitää aina muistaa, että hyvää opetusta voidaan tehdä vain silloin, kun resurssit ovat riittävät, ja tässä päävastuu on tietysti jokaisella kunnalla, että nähdään niin, että tuo varhainen puuttuminen, ennalta ehkäisevä työ, on nimenomaan sitä, joka on loppupelissä, pitkällä aikajänteellä se edullisin tapa. Sitten on tärkeä muistaa, että tämä uudistus vaatii opettajien täydennyskoulutusta. Niin kuin on esille tullut, niin vain hyvät, ammattitaitoiset, pätevät opettajat ovat sen turva, että Suomen oppimistulokset ovat tulevaisuudessakin hyviä. Toki meillä on loistavaa oppilasainestakin.
Sitten lähtökohtaisesti siitä alkaen, kun usein erittäin hyvä ryhmä nuoria hakeutuu opettajankoulutukseen, opettajien koulutuksen tulee olla sellaista, että se tähtää nimenomaan siihen, että tulevaisuuden opettajat ovat tämänkin lainsäädännön näkökulmasta opettajia, joille jokainen oppilas on erityinen, mikä on tämän lain lähtökohta. Sitten koulunkäyntiavustajien roolin ja aseman vahvistaminen ja selkeyttäminen on varmasti yksi ihan varteenotettava ja tärkeä tehtävä. Tässä nimenomaan on lähestymiskulmaksi otettu se, että tuollainen moniammatillinen osaaminen, jokaisen kasvatuksen ammattilaisen ammattitaidon hyödyntäminen, otetaan nyt oikealla parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön, ja siihen myös erityisesti näissä tiedonsaantiasioissa on puututtu. Palaan siihen vielä aivan lopussa.
Julkisuudessa ja myös tässä keskustelussa on väitetty, että erityisopetuksen oppilaita oltaisiin siirtämässä erityisopetuksen luokkiin ja että erityiskouluja ja erityisluokkia oltaisiin lopettamassa. Tästä tässä uudistuksessa ei kuitenkaan missään nimessä ole kysymys eikä erityiskouluja eikä erityisluokkia lopeteta. Esityksen tavoitteena on nimenomaan siirtää tuen painopistettä ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen, jolloin ongelmien eskaloitumista ja erityisopetuksen tarvetta voidaan ehkäistä.
Käyn lyhyesti läpi nuo asiat, miten tämä nyt arjessa muuttuu. Tuossa muutamia viestejä on tämänkin keskustelun aikana tullut tätä keskustelua seuranneelta siitä, mikä nyt sitten muuttuu. Me siirrymme kolmiportaiseen tukeen perusopetuksessa.
Ensimmäisenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa, että esi- ja perusopetuksen oppilaan oikeus saada oppimiselleen ja koulunkäynnilleen tukea riittävän varhain ja joustavasti muun opetuksen yhteydessä toteutuu. Se on ensimmäinen lähtökohta. Tavoitteena on lisätä oppilaille annettavan tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa siten nykyisin käytössä olevia tukitoimia sekä moniammatillista yhteistyötä. Tämä lainsäädäntö ei tuo mitään sellaisia uusia tukimuotoja, joihin lapsella ei olisi jo nyt oikeutta, vaan tämä vain vahvistaa ja selkeyttää tuota tuen saantia.
Esityksessä oppilaalle annettava tuki ehdotetaan siis asteittain, kolmiportaisesti vahvistettavaksi. Heti kun lapselle, nuorelle ilmenee, että hän ei pärjää tuossa normaaliopetuksessa, hän tarvitsee lyhytaikaista tukea, tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta, tähän tämä lainsäädäntö vastaa välittömästi, mihin täällä sosialidemokraatitkin, silloin kun heitä vielä salissa oli, kiinnittivät huomiota.
Lyhytaikaista tukea vahvemmat tukimuodot ovat sitten tehostettu tuki ja erityinen tuki, eli nämä tulevat vasta sen jälkeen, kun tuo ensimmäinen porras on edetty. Tehostettu tuki on vahvemmista tukimuodoista ensisijainen. Se käsittää tulevaisuudessa nykyisin käytössä olevat tukimuodot, kuten tukiopetuksen, osa-aikaisen erityisopetuksen, oppilashuollollisen tuen ja erilaiset pedagogiset ratkaisut. Tämän jälkeen, jos tämäkään ei riitä, tulee erityinen tuki. Erityinen tuki on siis toissijainen vahvemmista tukimuodoista. Erityinen tuki ja sen osana erityisopetuksen järjestäminen tulisi pääsääntöisesti kyseeseen silloin, kun oppilasta ei voida tukea riittävästi tehostetulla tuella.
Eli näin tämä kolmiportaisesti etenee jokaisen lapsen, jokaisen nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Erityistä tukea saavan oppilaan opetus järjestettäisiin ensisijaisesti lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä, jos tämä on oppilaan ja luokan edun mukaista. Tarpeen vaatiessa opetus järjestettäisiin kuitenkin edelleen osittain tai kokonaan erityisluokilla tai muussa soveltuvassa paikassa, kuten nykyäänkin tehdään. Mikään ei muutu tässäkään. Asiasta päättää aina kunta eli opetuksen järjestäjä.
Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetusryhmien muodostamisesta säädetään jatkossakin valtioneuvoston asetuksella, kuten on nykyäänkin, ja erityisen tuen päätös voidaan jatkossakin tehdä näille lapsille jo ennen esi- ja perusopetuksen alkamista ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos tämä on lapsen vamman, sairauden, kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan syyn perusteella tarpeellista. Eli toimitaan niin kuin nykyäänkin on toimittu. Nykytilanne siis säilyy tältäkin osin.
Tällöin tehtyä tukipäätöstä tulee kuitenkin tarkastella määräajoin, kuten muidenkin lasten osalla, eli tulevaisuudessakin, kun nuo kolme porrasta on menty, jos lapselle tehdään tuo niin sanottu erityisopetussiirto, niin sekin tapahtuu niin, että lapsen ja nuoren kohdalla noin pyöreästi kahden vuoden välein tarkistellaan aina sitä tilannetta, pärjäisikö hän nyt sitten jo yleisopetuksen luokassa ilman näitä tukitoimia, ja jos näin on, niin hän pystyy sinne palaamaan, ja tämä on tietysti aina jokaisen lapsen ja nuoren kannalta se paras vaihtoehto, jos näin hän on kuntoutunut.
Mutta meillä on sitten, niin kuin on keskustelussa esille tullut, myös niitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat läpi koko koulun niitä erityisiä tukitoimia, ja silloin näitä pitää järjestää. Tämä on tietysti muun muassa kehitysvammaisten ja vammaisten oppilaiden kohdalla aivan luontaista.
Kun tämä lainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2011 tai viimeistään 1.8.2011, niin jo ensi syksynä otamme tästä lakikokonaisuudesta ensimmäisen osan käyttöön, ja se koskee oppilashuoltoa ja sen säännösmuutoksia, joiden tarkoituksena on selkeyttää eri hallinnonalojen ammattihenkilöiden yhteistyötä oppilashuollossa. Niin kuin hyvin tiedämme, tänä päivänä tieto ei kulje kasvatuksen eri ammattilaisten kesken niin, että kunnan sosiaalitoimesta tulisi riittävät tiedot sinne kouluun, toisaalta koulusta sosiaalitoimeen, ja tämä tullaan nyt sitten uudistamaan jo 1.8.2010 alkaen. Eli nämä selkeytykset tuohon oppilashuoltotyöryhmän pelisääntöihin tulevat voimaan jo ensi syksynä kaikissa kouluissa, ja tavoitteena tietysti on se, että aina näissä oppilashuoltotyöryhmissä olisi käytettävissä se paras mahdollinen tieto.
Tänä päivänä nimittäin on niin, että on tilanteita, joissa tuo tieto ei välity siirryttäessä vielä aika yleisesti alakoulusta eri paikassa olevaan yläkouluun tai puhumattakaan, kun vaihdetaan toisesta kunnasta toiseen kuntaan. Ja kyllä tuo tiedon välittäminen ja tiedonsaanti näiden kasvatuksen ammattilaisten kesken on aivan oleellista. Se pitää turvata tulevaisuudessakin. Se on lapsen edun mukaista ja se on myös opettajan oikeusturvan mukaista, että tiedot siitä, mitä on aikaisemmin tehty, välittyvät eteenpäin. Nämä uudistukset tulevat voimaan nyt jo tulevana syksynä.
******************
******************
Keskiviikko, 26.05.10
Jätelainkokonaisuusuudistus on todella suuri juttu. Sellaista ei ole tehty meillä pitkään aikaan ja nyt on todellakin monta asiaa jotka vaativat tarkennuksia. Peruslähtökohta pitää tietenkin olla siinä, että miten jätettä syntyisi lähtökohtaisesti mahdollisimman vähän, toissijaisesti miten se käsitellään ja kierrätetään ja miten suhtaudutaan siihen osaa jätteestä joka mahdollisesti ei kelpaa kierrätykseen ja mitä ei voida hyödyntää esimerkiksi polttoaine tai muussa tuotannossa. Miten suhtaudutaan polttoon ja lopulta sallitaanko vielä jonkin verran jätteen loppusijoittamista myös ns. penkkaan eli vanhanajan kaatopaikkaan. Nykyisinhän maassamme jopa noin puolet jätteestä menee vielä penkkaan, kun Euroopassa moni maa on muutamissa prosenteissa ja poltossa pitkälle menneissä maissa on penkkajätteen määrä jopa nollassa.
Mikä sitten minulle itselleni on tässä asiassa sellainen suurempi kynnyskysymys. Se on suunnitelma jonka mukaan tulevaisuudessa kunnat vastaisivat automaattisesti jätteen kilpailutuksesta asukkaiden puolesta. Eli ns. suora sopiminen paikallisen jätealan kuljetusfirman kanssa tehtäisiin mahdottomaksi. Eli sopimusperusteinen jätteenkuljetus poistuisi ja jätteet kunnallistettaisiin. Tällaisen ideologisen kunnallistamistoiminnan puolustajat väittävät, että hinnat laskevat ja kuljetusmäärät laskevat. Ei pidä paikkaansa. Malli tappaa tasan tarkkaan kaikki paikalliset pienet jätealan yrittäjät kun kilpailutus viedään suuriin alueisiin ja samalla hukkuu alan yrittäjien muut palvelut mm. rakennusjätteiden siirtolavat, sakokaivojätteen kuljetukset ja juuri se oivallinen joustavuus. Kunnallinen malli tarkoittaa sitä, että jokainen maksaa periaatteessa saman verran jätelaskua riippumatta siitä minkä verran jätettä tuottaa. Minun ideologien mukaan mallin pitää olla juuri päinvastainen. Tuota mahdollisimman vähän jätettä (eli kompostoi, kierrätä ja tee järkivalintoja kaupassa) ja maksa vähemmän. Miksi minun pitäisi maksaa naapurin jätteistä tai jopa välinpitämättömyydestä? Siksi minä kannatan sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen eli kiinteistön ja jätteenkuljetusyrityksen keskinäisen sopimisen turvaamista. Sanon ei kunnallistamiselle ja kollektiiviselle laskutukselle. Tämä malli pitää saada jätelain uudistamiseen tai minusta muuten uudistuksen voi lykätä seuraavalle hallitukselle. Sutta ei kannata tehdä.
Myös erittäin tarkkaan pitää miettiä sitä miten tuottajavastuun laajentaminen toimii esimerkiksi pakkausjätteisiin. Pahaa pelkään että ei toimi ja laskusta tulee valtaisa varsinkin pitkien etäisyyksien maassa. Järki pitää tässäkin pitää mielessä vaikka esimerkiksi SER-järjestelmä onkin toiminut hyvin. Mutta epäilen, että pakkausjätteessä ei malli olisikaan ihan näin yksinkertainen.
Toinen päivän palaveri sitten koulutuspolitiikan tulevaisuuden kysymysten parissa. Kävimme läpi mm. sitä mitä pitäisi nostaa esille nyt tulevana syksynä ja jopa tulevissa eduskuntavaaleissa. Tämä tällaista tausta työtä ja palataan siihen ajallaan.
Sitten täysistunto perustuslain uudistuksen parissa ja illalla vielä sateessa ratsastustunnille. Maneesi kuitenkin suojanamme ja uusi tuttavuus Siru oli kertakaikkisen upea. Mutta nyt kello jo yli yhdeksän ja aika kiittää päivästä. Palataan aiheisiin huomenna.
Tiistai, 25.05.10
Juha Miedon kanssa puutalkoissa Lopella. Olipahan hauska illansuu ja aivan erinomaisen hyvät ruuat. Kiitos talkoiden emännälle. Me nautimme Jussin kanssa.
Illalla sitten vielä toiset talkoot Lopen Hevosojalla. Naapuri huuteli, että onko tämä nyt se risupaketti.
Eilen illalla myöhään puhelimeni piippasi ja kertoi, että laaja uhannut elintarvikelakko on peruuntunut. SEL eli Elintarviketyöläisten liitto ja Elintarviketeollisuusliitto hyväksyivät sovintoesityksen ja osoittivat näin hyvää vastuullisuutta. Uusi sopimus mm. turvaa sen, että kauppoihin saadaan tuoretta ruokaa viikon jokaisena päivänä. Myös paikallista sopimista voidaan nyt viedä eteenpäin. Näin siis piste kevään aikana puhuttaneelle lakolle ja nyt uusi työehtosopimus on voimassa aina 2014 loppuun asti eli lähes neljä vuotta. Sopimuksen tämän vuoden palkankorotukset ovat yhteensä 1,5 prosenttia ja jatkon korotukset varmistuvat mylhemmin teollisuuden yleisen palkkakehityksen mukaan. Mutta niin kuin totesin, on hienoa, että sopimus syntyi ja työntekijät saavat jatkaa töitään.
Minäkin jatkan. Kello nyt kahdeksan ja ympäristövaliokunnan asiantuntijakuulemiset energiapaketista jatkuu.
......
Päivä tänään eduskunnassa valiokuntien kanssa. Iso urakka ja se vain jatkuu. Sitten illansuu tänään Lopella Juha Miedon kanssa puutalkoissa. Tämä Jussin ja minun päivä eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän kautta. Video kertokoot puolestaan ja siinä muuten Mietaa paljastaa myös ajatuksensa tulevista presidentinvaaleista.
Maanantai, 24.05.10
Uusi viikko alkuun. Sää muuttui kertaheitolla sateiseksi ja ainakin kymmenen astetta viileämmäksi, mutta kyllä se lämminkin sieltä vielä tulee. Eduskunnan alkava viikko jälleen supertiukka ja näyttää siltä, että samalla tahdilla painetaan aina heinäkuun alkuun asti. Tuo maamme suuri energiaratkaisupaketti työllistää nyt tässä joka päivä ja osaa kokouksista olemme vielä pidentäneetkin. On heitetty ilmaan väitteitä, että mm. meillä ympäristövaliokunnassa asian kanssa kiirehdittäisiin, mutta näin ei suinkaan ole. Yhtään esitettyä asiantuntijaa ei ole pois blokattu ja nyt myös siis kokouksiamme pidennämme ja olemme varautuneet myös ylimääräisiin kokouksiin. Asia on sellainen, että se vie juuri sen ajan mitä se vie. Ja se aika sille etsittävä. Menee sitten heinäkuulle reilumminkin.
Merkkejä maamme talouden elpymisestä tulee nyt myös tasaisesti. Tuoreimmat tiedot niin Työ- ja elinkeinoministeriöstä kuin myös ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:lta kertovat, että niin lomautukset kuin myös irtisanomisestkin ovat alkaneet vähentyä. Itseasiassa selvästi viime vuodesta. TEM:n luvut kertovat varsin kovaakin elpymistä. Ne näyttävät kolmanneksen pudotusta vaikka kysynnän kasvun merkit ovat vielä oraalla. Nopeaan toipumiseen ei vielä uskota, mutta kasvun merkkejä on siis ilmassa.
Kesä tulee vielä olemaan vaikea kun kouluista valmistuvat tulevat työmarkkinoiden käyttöön, mutta näyttää siltä, että pahin on nyt kuitenkin ohi. Alueellisesti kuitenkin eroja edelleen paljon ja myös kovia iskuja viime aikoinakin tullut tietyille alueille ja paikkakunnille. Ne aina paikallisesti pahoja ja tietenkin jokainen työttömyys inhimillisesti tragedia.
Maamme elvytyspolitiikka on nyt kuitenkin toiminut ja mustamaalaajien suurin pelottelu on osoittautunut turhaksi. Muistammehan miten suurten lomautusten kerrottiin olevan vain väliaskel irtisanomiseen. Näin ei tällä kertaa tapahtunut. Yritykset ovat selvästi paremmin pitäneet kiinni työntekijöistään kuin 90-luvun lamassa. Seurataan tilannetta ja voi olla, että vielä varsinkin nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon tarvitaan lisäsatsauksia. Niihin pitää olla nyt valmis oikeaan aikaan.
Mutta nyt töiden pariin.
.....
Kello 21.18 ja juuri kunnanhallituksesta kotiin. Tänään laitoimme eteenpäin kunnanhallituksen suurimpana asiana 4948 hehtaarin maa-alueen osayleiskaavoittamisen. Pohjois- ja Itä-Lopen alueet Launosissa ja Kormussa saadaan näin uuden kaavan piiriin ja alueelle tulee kaiken kaikkiaan 207 uutta tonttia ja niistä 102 välittömästi kaavan hyväksymisen jälkeen myytävissä. Tämä tietenkin vaatii sen, että tonttien maanomistajat haluavat niitä myydä.
Mutta ehkäpä merkillepantavinta on se, että Kormun kylän alueelle tulee ”heti myynti- ja rakentamisvalmiita” tontteja 52 kpl ja lisäksi 17kpl vielä kantatie 54:n pohjoispuolelle. Eli kylän upea vanha kivikoulu on kyllä turvattu tulevaisuuteen jos vain tontteja halutaan myydä.
Asemakaavoitettavia alueita tulee Launosiin lisää noin 70 hehtaaria. Vanhan tiilitehtaan alueelle 36ha, Lintulan alueelle 16 ha, Santamäen kartanon seudulle 7ha ja Marjarinteen laajennusalueelle yhteensä 10ha. Mitä tämä tarkoittaa sitten Launosissa tontteina? Yhteensä 210 uutta omakotitalotonttia eli noin 600 uutta asukasta. Lisäksi Launosten eteläpuolelle tulee yli 33 uutta tonttia.
Teollisuus ja liikerakentamista mahtuu alueelle myös paljon. Silmänkannon risteysalueelle varataan 63ha, Kormunsuoralle 12ha+8ha, Kormun pohjoispuolelle Kartanontien varteen reservinä 9ha ja selvitysalueena Kormun suoran pohjoispuolelle ns. Makkarahuhdan alueelle 35ha. Erittäin mielenkiintoinen yritystoiminnan reservialue tullee myös Jylhäkummun alueelle eli Kantatien 54:n ja Vähikkäläntien risteykseen 9 ha uutta aluetta. Alue siis Vähikkäläntien länsipuolella risteysalueelta.
No tässä nyt lyhyt yhteenveto Itäisen Lopen kaavoitustilanteesta. Upeita suuria ja uskoisin, että muutenkin kilpailukykyisiä tontteja siis aivan Riihimäen kainaloon mm. Kormuntien varteen. Moottoritielle matkaa viitisen minuuttia.
Nyt kaavaehdotus nähtäville 16.6.-17.9.2010 ja toivotaan, että pääsemme rivakasti eteenpäin. Kannustan vielä kaikkia alueen maanomistajia tutustumaan ehdotukseen. Nyt on oikea aika vaikuttaa.
Mutta kun kaava aikanaan valmis ja hyväksytty niin sitten on alueella uskomattomat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Toivotaan, että sitä halua on kaikilla. Se turvaa mm. Kormun koulunkin tulevaisuuden aivan takuuvarmasti pitkälle tulevaisuuteen.
No toinen asia minkä tässä ihan tyytyväisenä esille voisin nostaa on kotikuntamme talouden osavuosikatsaus 1/2010. Näyttää paremmalta kuin olemme odottaneet, mutta isoja kysymysmerkkejä edelleen ilmassa. Tuloslaskelmatasolla Lopen alkuvuosi on ollut kokonaisuutena 458 240 euroa ylijäämäinen. Ja esimerkiksi valtionosuusksien osalta näyttää siltä, että talousarviotavoitteemme tulee ylittymään. Ja esimerkiksi olemme hyvin verotuloarviossamme ja esimerkiksi yhteisöveron osalta kasvua on peräti 51,6% edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Ja erittäin merkittävää on se, että toimintamenojen kasvu on alkuvuoden aikana pysähtynyt ja itseasiassa ne ovat kokonaisuutena jopa vähentyneet 0,4 prosenttia. Toimintatuotot ovat tarkastelujaksolla kasvaneet edellisvuodesta jopa 9,7 prosenttia. Mutta vaikka nyt näyttää hyvältä ja paremmalta niin ilmassa suuriakin kysymysmerkkejä ja eletään tarkasti.
Muuten tuo kunnanhallituksemme esityslista ja pian jo myös tämän illan kokouksen pöytäkirja löytyy netistä osoitteesta: Lopen kunta kunnanhallituksen esityslistat ja
Pöytäkirjat
.....
Muuten päivä tänään ensin aamusta töiden parissa ja sitten päivällä mukavat hetket Lopen Kirkonkylän koululla ja tutustuminen uuteen yläkouluumme ja lukioomme. Syksyllä sitten myös kalustus kunnossa ja toivottavasti saneerausosakin. Vihkiäisiin saamme vieraaksi itse opetuministerimme Henna Virkkusen. Aika upea juttu. Henna kanssa ajattelin vielä tutustua myös Riihimäen lukioon. Katsotaanpa sitä lähempänä.
....
Huomenna sitten jatkamme energia-asian asiantuntijakuulemista eduskunnassa. Huomenna ei poikkeuksellisesti olekaan täysistuntoa ja näin löysimme Mietaan Jussin kanssa yhteisen talkoopäivän. Olemme Juhan kanssa mukana eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmässä ja huomenna jälleen yksi meidän talkoopäivä. Tukiryhmäämme johtaa Sanna Lauslahti ja tänä keväänä meistä 200 kansanedustajasta yli 60 kansanedustajaa tekee päivän tai kaksi vapaaehtoistyölle. Meidän päivä huomenna. Lähdemme klapitalkoisiin. Juha Mieto muuten siinä aivan paras. Jos minä sitten pinoon.
Merkkejä maamme talouden elpymisestä tulee nyt myös tasaisesti. Tuoreimmat tiedot niin Työ- ja elinkeinoministeriöstä kuin myös ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:lta kertovat, että niin lomautukset kuin myös irtisanomisestkin ovat alkaneet vähentyä. Itseasiassa selvästi viime vuodesta. TEM:n luvut kertovat varsin kovaakin elpymistä. Ne näyttävät kolmanneksen pudotusta vaikka kysynnän kasvun merkit ovat vielä oraalla. Nopeaan toipumiseen ei vielä uskota, mutta kasvun merkkejä on siis ilmassa.
Kesä tulee vielä olemaan vaikea kun kouluista valmistuvat tulevat työmarkkinoiden käyttöön, mutta näyttää siltä, että pahin on nyt kuitenkin ohi. Alueellisesti kuitenkin eroja edelleen paljon ja myös kovia iskuja viime aikoinakin tullut tietyille alueille ja paikkakunnille. Ne aina paikallisesti pahoja ja tietenkin jokainen työttömyys inhimillisesti tragedia.
Maamme elvytyspolitiikka on nyt kuitenkin toiminut ja mustamaalaajien suurin pelottelu on osoittautunut turhaksi. Muistammehan miten suurten lomautusten kerrottiin olevan vain väliaskel irtisanomiseen. Näin ei tällä kertaa tapahtunut. Yritykset ovat selvästi paremmin pitäneet kiinni työntekijöistään kuin 90-luvun lamassa. Seurataan tilannetta ja voi olla, että vielä varsinkin nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon tarvitaan lisäsatsauksia. Niihin pitää olla nyt valmis oikeaan aikaan.
Mutta nyt töiden pariin.
.....
Kello 21.18 ja juuri kunnanhallituksesta kotiin. Tänään laitoimme eteenpäin kunnanhallituksen suurimpana asiana 4948 hehtaarin maa-alueen osayleiskaavoittamisen. Pohjois- ja Itä-Lopen alueet Launosissa ja Kormussa saadaan näin uuden kaavan piiriin ja alueelle tulee kaiken kaikkiaan 207 uutta tonttia ja niistä 102 välittömästi kaavan hyväksymisen jälkeen myytävissä. Tämä tietenkin vaatii sen, että tonttien maanomistajat haluavat niitä myydä.
Mutta ehkäpä merkillepantavinta on se, että Kormun kylän alueelle tulee ”heti myynti- ja rakentamisvalmiita” tontteja 52 kpl ja lisäksi 17kpl vielä kantatie 54:n pohjoispuolelle. Eli kylän upea vanha kivikoulu on kyllä turvattu tulevaisuuteen jos vain tontteja halutaan myydä.
Asemakaavoitettavia alueita tulee Launosiin lisää noin 70 hehtaaria. Vanhan tiilitehtaan alueelle 36ha, Lintulan alueelle 16 ha, Santamäen kartanon seudulle 7ha ja Marjarinteen laajennusalueelle yhteensä 10ha. Mitä tämä tarkoittaa sitten Launosissa tontteina? Yhteensä 210 uutta omakotitalotonttia eli noin 600 uutta asukasta. Lisäksi Launosten eteläpuolelle tulee yli 33 uutta tonttia.
Teollisuus ja liikerakentamista mahtuu alueelle myös paljon. Silmänkannon risteysalueelle varataan 63ha, Kormunsuoralle 12ha+8ha, Kormun pohjoispuolelle Kartanontien varteen reservinä 9ha ja selvitysalueena Kormun suoran pohjoispuolelle ns. Makkarahuhdan alueelle 35ha. Erittäin mielenkiintoinen yritystoiminnan reservialue tullee myös Jylhäkummun alueelle eli Kantatien 54:n ja Vähikkäläntien risteykseen 9 ha uutta aluetta. Alue siis Vähikkäläntien länsipuolella risteysalueelta.
No tässä nyt lyhyt yhteenveto Itäisen Lopen kaavoitustilanteesta. Upeita suuria ja uskoisin, että muutenkin kilpailukykyisiä tontteja siis aivan Riihimäen kainaloon mm. Kormuntien varteen. Moottoritielle matkaa viitisen minuuttia.
Nyt kaavaehdotus nähtäville 16.6.-17.9.2010 ja toivotaan, että pääsemme rivakasti eteenpäin. Kannustan vielä kaikkia alueen maanomistajia tutustumaan ehdotukseen. Nyt on oikea aika vaikuttaa.
Mutta kun kaava aikanaan valmis ja hyväksytty niin sitten on alueella uskomattomat mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Toivotaan, että sitä halua on kaikilla. Se turvaa mm. Kormun koulunkin tulevaisuuden aivan takuuvarmasti pitkälle tulevaisuuteen.
No toinen asia minkä tässä ihan tyytyväisenä esille voisin nostaa on kotikuntamme talouden osavuosikatsaus 1/2010. Näyttää paremmalta kuin olemme odottaneet, mutta isoja kysymysmerkkejä edelleen ilmassa. Tuloslaskelmatasolla Lopen alkuvuosi on ollut kokonaisuutena 458 240 euroa ylijäämäinen. Ja esimerkiksi valtionosuusksien osalta näyttää siltä, että talousarviotavoitteemme tulee ylittymään. Ja esimerkiksi olemme hyvin verotuloarviossamme ja esimerkiksi yhteisöveron osalta kasvua on peräti 51,6% edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Ja erittäin merkittävää on se, että toimintamenojen kasvu on alkuvuoden aikana pysähtynyt ja itseasiassa ne ovat kokonaisuutena jopa vähentyneet 0,4 prosenttia. Toimintatuotot ovat tarkastelujaksolla kasvaneet edellisvuodesta jopa 9,7 prosenttia. Mutta vaikka nyt näyttää hyvältä ja paremmalta niin ilmassa suuriakin kysymysmerkkejä ja eletään tarkasti.
Muuten tuo kunnanhallituksemme esityslista ja pian jo myös tämän illan kokouksen pöytäkirja löytyy netistä osoitteesta: Lopen kunta kunnanhallituksen esityslistat ja
Pöytäkirjat
.....
Muuten päivä tänään ensin aamusta töiden parissa ja sitten päivällä mukavat hetket Lopen Kirkonkylän koululla ja tutustuminen uuteen yläkouluumme ja lukioomme. Syksyllä sitten myös kalustus kunnossa ja toivottavasti saneerausosakin. Vihkiäisiin saamme vieraaksi itse opetuministerimme Henna Virkkusen. Aika upea juttu. Henna kanssa ajattelin vielä tutustua myös Riihimäen lukioon. Katsotaanpa sitä lähempänä.
....
Huomenna sitten jatkamme energia-asian asiantuntijakuulemista eduskunnassa. Huomenna ei poikkeuksellisesti olekaan täysistuntoa ja näin löysimme Mietaan Jussin kanssa yhteisen talkoopäivän. Olemme Juhan kanssa mukana eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmässä ja huomenna jälleen yksi meidän talkoopäivä. Tukiryhmäämme johtaa Sanna Lauslahti ja tänä keväänä meistä 200 kansanedustajasta yli 60 kansanedustajaa tekee päivän tai kaksi vapaaehtoistyölle. Meidän päivä huomenna. Lähdemme klapitalkoisiin. Juha Mieto muuten siinä aivan paras. Jos minä sitten pinoon.