timoheinonen.fi

Kello 13.47 ja nyt tietokoneella vartti aikaa. Aamulla siis aikainen herätys Lopella ja sitten jo ennen aamuruuhkia Helsinkiin. Aloitimme nimittäin tänään ympäristövaliokunnassa kevään energiapaketin loppurutistuksen ja tuossa "linja" keskustelussa piti olla ajoissa paikalla. Luonnollisesti. Näyttää siltä, että saamme puheista ja huhuista huolimatta kuulemiset hyvin läpikäytyä ja työn valmiiksi ennen heinäkuuta eli se siitä kiireestä. Työt on tehty tehtäväksi ja puhumalla ne eivät hoidu. Ympäristövaliokunnan jälkeen sitten jo sivistysvaliokuntakin nyt takana ja hetken päästä täysistuntoon keskustelemaan PARAS-hankkeesta. Mielenkiintoisesti siis jatkuukin tämä päivä.

...

Tänään blogi jää aikalailla totuttua lyhyemmäksi. Ehkäpä joku siihenkin tyytyväinen :) Mutta päivä nyt päätökseen. Täysistunnon Paras-hankekeskustelun jälkeen istuimme vielä pöytään Mannerheim-teeman ympärillä ja tänään puhujana dokumenttia tekevä Jörn Donner. Odotan valmista entistä isommalla innolla. Mutta nyt vielä hetki töitä eduskunnassa ja kello jo kohta kahdeksan. Mutta pakko. Katsotaan jos vielä palaan tai sitten huomenna.


....

No nyt työpäivä päätökseen ja kotia kohden. Yhteen asiana voisin hieman tosin vielä palata ja se on odotettu takuueläke, joka nyt saatiin eduskunnassa läpi hallituspuolueiden tuella lopullisessa suuren salin äänestyksessä. Eduskunnassa kyllä hymyilytti ja ihmetytti tämän asian keskustelun yhteydess kun vasemmisto-oppositio yltyi tätäkin uudistusta arvostelemaan. Vähän tuli sellainen olo, että taitaa tämäkin, omalla vallanoloajalla hoitamattomaksi jäänyt, asia maistua opposition suussa happamalta. Hieman samaa kitkerää makua näyttää olevan myös lapsilisien indeksiin sitomisessa minkä hoidamme nyt meidän kokoomuksen vaatimuksesta kuntoon ja samanlaisia olivat kitkerät puheet ja hampaan kiristykset oppositiossa silloin kun 15 vuoden odotuksen jälkeen nostimme nyt opiskelijoiden opintorahaa 15 prosentilla. Opintoraha muuten myös sellainen juttu, josta jo edellisellä hallituskaudella oli paljon puhetta ja äänestyksiäkin, mutta silloin keskusta ja SDP kaatoivat korotukset. Nyt onneksi sentään keskusta, meidän vaatimuksesta, tämänkin uudistuksen taakse ja opintorahoihin odotettu korotus. Mutta ymmärrän hyvin miten nämä nyt tehtävät asiat - kuntoon hoidettavat asiat - kalvavat demarien kenkää. Sellaisia ovat ne arvovalinnat.

No nyt siis tällä viikolla takuueläkeasia päätökseen ja voimaan ensi vuoden alkupuoella. On rehellisyyden nimissä todettava, että tämä takuueläkekään ei kata köyhyysongelmasta kuin osan, mutta se torjuu nimeomaan juuri oikeata köyhyyttä. Siis he joiden työ- ja kansaneläke on yhteensä alle 650 euroa saavat nyt sitten ensi vuonna erotuksen kansaneläkkeen täydennyksenä. Tällä hetkellä eläkeläisiä on yli miljoona ja heistä vähän yli satatuhatta hyötyy tästä takuueläkkeestä.

Takuueläkkeen saajien joukossa on paljon esimerkiksi juuri kotiäitinä elämäntyönsä tehneitä naisia sekä maatilojen emäntiä, jotka ovat tehneet kovaa työtä koko ikänsä, mutta jääneet ilman vakuutuksia ja vaille kunnollista eläketurvaa. Heitä tämä nyt auttaa. Takuueläke nostaa siis erityisesti juuri pienituloisten naisten eläketuloa, sillä takuueläkkeen saajista arvioilta noin 65 prosenttia on naisia. Tämä tilanne muuttuu koko ajan, sillä nyt vanhuuseläkkeelle siirtyvistä naisista enää alle kaksi prosenttia saa pelkkää kansaneläkettä ja miehistä ei enää juuri kukaan.

Toinen suuri joukko, joka hyötyy takuueläkkeestä, ovat työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ihmiset, joiden eläketurva ei mahdollisena työssäoloaikana ole vielä ehtinyt kehittyä. Pelkän kansaneläkkeen varassa olevista työkyvyttömyyseläkeläisistä noin kolmasosa on kehitysvammaisia ja muiden taustalla on usein työtapaturmia, onnettomuuksia ja myös mielenterveysongelmia.

Hyvänä asiana tässä uudistuksessa on lisäksi sekin, että perhesuhteet eivät vaikutta takuueläkkeen määrään: täysimääräinen takuueläke olisi yhtä suuri riippumatta siitä, onko henkilö avo- tai avioliitossa vai asuuko hän yksin. Muut tulot kuin eläketulot eivät vaikuttaisi takuueläkkeen määrään.

Takuueläke on halpa ja hyvin kohdistettu keino tehdä jotain juuri kaikkein köyhimpien hyväksi. Takuueläkkeen saa ensi vuoden alussa yhteensä arviolta noin 120 000 suomalaista. Takuueläkkeestä aiheutuva valtion menojen lisäys olisi vuodessa noin 111 miljoonaa euroa.

On totta, että maailma ei tältäkään osin ole vielä valmis, ja työtä riittää. Takuueläke on kuitenkin luonnollinen lisä sinivihreän hallituksen sosiaalisesti oikeudenmukaiseen politiikkaan. Tämä hallitus on kansaneläkkeiden tasokorotuksella, kalleusluokituksen poistolla ja eläkeläisten veronalennuksilla laittanut kolmena ensimmäisenä vuotenaan eläkeläisten ostovoiman lisäämiseen jo 831 miljoonaa euroa. Takuueläke nostaa tämän summan 942 miljoonaan, kun koko viime kaudella SDP:n ja keskustan ollessa hallitusvastuussa neljässä vuodessa vastaava summa oli 95 miljoonaa euroa. Siinä se iso ero.

685 euron takuueläke on kauan odotettu ja varmasti tarpeeseen tuleva parannus kaikkein pienimmillä eläkkeillä eläville, kun laki astuu voimaan maaliskuussa 2011. Joku voi edelleenkin toki tulla sanomaan, että esitys on hyvä mutta riittämätön, lisää rahaa on saatava. Kun kuitenkin katsotaan edellä esitettyjä lukuja, kuka voi rehellisesti syyttää hallitusta yrityksen puutteesta? Kuten jo sanoin, työtä riittää varmasti myös tuleville vuosille, mutta jälleen on otettu yksi askel kohti oikeudenmukaisempaa Suomea.

Eilen peruskoulun tuntijakoa uudistavasta tuntijakotyöryhmästä vuodettiin julkisuuteen varmasti tarkoitushakuisesti täysin vääriä väitteitä. Viime viikolla valmiiksi saatu suurtyö luovutetaan opetusministeri Henna Virkkuselle vasta tänään tiistaina ja varmasti julkisuuden kipeys tai joku muu ajoi yhden työryhmän jäsenistä vuotamaan julkisuuteen omia, tosin täysin vääriä, väitteitä laaja-alaisen työryhmän työstä.

Onneksi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo heti vuodon jälkeen tuli myös julkisuuteen ja tyrmäsi demariedustaja Tuula Peltosen väitteet, joiden mukaan peruskouluun oltaisiin palauttamassa vanhanajan tasokursseja. Tällaista ei ole esitetty eikä tulla esittämäänkään ja näyttää siis siltä, että tämä Peltosen nyt nostattama kohu on vastaava kuin aikanaan saman puolueen väitteet ja pelottelu lukukausimaksujen tuomisesta korkeakouluihin. Niitäkään ei ole tulossa korkeakouluihin ainakaan jos kokoomus jatkaa vallankahvassa. Me olemme oman linjamme siinäkin asiassa yksituumaisesti aina opetusministeri Henna Virkkusen ja meidän monen muun suulla todistaneet. Samaa ei tosin ole kerrottu SDP:n eikä keskustankaan ykkösjoukoista eli...

Mutta osaamisen kriteereissä ei siis ole kyse mistään tasokursseista. Eikä valinnaisuuden lisäämisessäkään voi puhua tasakursseista. Mutta me haluamme lisätä peruskouluunkin taito- ja taideaineita jotka ajettiin edellisen demari-opetusministerin aikana alas ja myös samaan aikaan valinnaisuus karsittiin olemattomiin. Nämä virheet tunnustetaan nyt varsin laajasti ja ne on siksi syytä korjata. On varmasti täysin perusteltua lisätä valinnaisuutta ja yksilöllisyyttä suomalaisiin kouluihin niin, että voimme ottaa ihan jokaisen oppilaan huomioon hänen omien kykyjensä ja taitojensa mukaan. Tähänhän tähtää jo nyt uudistettu erityisopetuksen lakiosuuskin perusopetulaissa. Me siis haluamme, että kukaan koulussa ei enää olisi erilainen vaan jokainen omalla tavallaan erityinen. Tässä on olemassa erittäin suuri filosofinen ajattelun uudistus.

Tänään tuo todella laaja-alainen peruskoulun tuntijaon uudistusta pohtinut työryhmä luovuttaa siis esityksensä opetusministerille. En yhtään epäile, että ei tästäkin työstä osa puolueista lipeisi heti julkisuusnälkäisinä, mutta itse todella toivon, että saamme valinnaisuuden palautettua kouluihimme. Kuten myös taito- ja taideaineet. Lisää liikuntaa tarvitaan varmasti ja myös musiikkia ja kuvataidetta.

Viikonloppuna julkisuudessa jo kerrottiin, että tuntijakotyöryhmä on jaotellut esityksessään peruskoulumme oppiaineet kuudeksi eri ryhmäksi. Ne ovat jatkossa kielet, matematiikka, yhteiskunnalliset aineet, luonnontieteet, taideaineet sekä terveys ja toimintakyky. Tämän jaottelun sisällä oppilaat voivat sitten valita mihin aineisiin he haluavat syventyä kiinnostuksensa mukaan. Mutta aivan keskeistä uudistuksessakin on se, että kaikki koululaiset opiskelevat jatkossakin aina saman pakollisen oppimäärän, joka antaa juuri valmiudet jatko-opintoihin. Tässä mielessä siis mitään ovia ei valinnoilla kukaan sulje. Tämäkin on keskeinen ero vanhanajan tasokursseihin. Eli kaikkien ovet kaikkialle on peruskoulun jälkeen valinnoista huolimatta edelleen avoinna. Mutta palaan tähän aiheeseen kun tuo työ virallisesti julki.

....

Tänään eduskunnassa jatkamme sitten energiapaketin läpikäyntiä ympäristövaliokunnassa ja siitä se arki sielläkin jälleen käytiin. Nyt auringonpaisteessa eduskuntaa kohden.


....

No niin.... nyt sitten tuo työryhmä raportti julkistettu ja sitä voin täälläkin käsitellä vuodettuja tietojakin laajemmin. Eli aloitetaanpa uudista oppiaineista. Työryhmä esittää nyt kouluihin uusiksi oppiaineiksi draamaa ja etiikkaa. Samalla hieman tunteja siis siirrettäisiin äidinkielestä draamaan. Draaman tunteja tulisi siis alakouluun ja myös yläkouluun. Uskonto taasen antaisi hieman tilaa kaikille yhteiseen etiikkaan ja samalla muiden kuin evankelisluterilaisen uskonnon ja ortodoksiuskonnon ryhmän perustamisvelvoite nostettaisiin nykyisestä kolmesta oppilaasta kymmeneen. Etiikan tunneilla käytäisiin läpi kaikkien oppilaiden kanssa mm. yhteiskunnan perusarvoja ja pohdittaisiin eri katsomusryhmille yhteisiä arvostuksiin ja ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä. Minusta erittäinkin tervetullut uudistus varsinkin kun puhumme monikulttuurisuudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista ja myös haasteistakin. Uskoisin, että tämä opettaisi meistä kaikki ajattelemaan laveamminkin ja ennen muuta ymmärtämään.

Isoja uudistuksia tässä olisivat myös merkittävät lisäykset toiveidemme mukaan taideaineisiin ja liikuntaan joiden tuntimääriä ja valinnaisuutta lisätään merkittävästi. Ja varmasti huomiota tulee herättämään myös se, että kielten opetus alkaisi nykyistä aikaisemmin. Samalla myös perusopetuksen vähimmäistuntimäärää noussee 152 opetustuntia vuodessa, eli 1,8 prosenttia.

Mutta sitten muutama sana näistä painopisteen muutoksista.

Uusi ehdotus tuntijaosta lisää merkittävästi ja samalla myös monipuolistaa ja aikaistaa lastemme kielten opiskelua. Ns. A1-kieli alkaisi tulevaisuudessa viimeistään toisella luokalla nykyisen kolmosen sijaan ja A2-kieli alkaisi jo alakoulun puolella eli viidennellä luokalla. B1-kielen opintojen tulee puolestaan alkaa viimeistään kuudennella luokalla eli toisen kotimaisen opiskelu alkaisi jatkossa viimeistään tässä vaiheessa.

Lisää tunteja saadaan myös taide- ja käsityöaineisiin sekä liikuntaan. Näiden aineiden sisältöön tulee koululaisille huomattavasti enemmän valinnaisuutta, mutta myös "pakollisuutta". Esimerkiksi koululiikunnan määrää lisätään peruskoulun aikana neljällä tunnilla nykyisestä. Nykyisen 18 tunnin sijaan liikuntatuntien määrä noussee 22 tuntiin eli 1-2lk yhteensä 5 tuntia, 3-6lk yhteensä 9h ja 7-9 luokilla yhteensä 8h. Merkittävä lisäys. Samalla myös kunnille tulee velvollisuus järjestää ainakin yhdessä koulussaan A1-kielelle muitakin vaihtoehtoja kuin nykyisin usein käytetty englanti. Vaatimus tulisi täyttää jos tarjottuihin kolmeen eri kielivaihtoehtoon löytyy kuhunkin vähintään kymmenen oppilaan ryhmät.

Lisäksi yläkouluun eli vuosiluokille 7-9 tulee yhteensä 6+2 tuntia lisää valinnaisuutta musiikin, kuvataiteen, käsityön ja draaman välille joista oppilaiden tulee valita vähintään kaksi ainetta omaan lukujärjestykseensä.

Summa summarum nyt tehtävä uudistus perustuu vahvasti neljälle tavoitteelle. Ne ovat perusopetuksemme sivistystehtävän syventäminen, lapsien ja nuortemme osaamisen korkean tason turvaaminen ja jokaisen oppilaan yksilöllisen ohjauksen ja tuen varmistaminen sekä perusopetuksen toteuttamisperiaatteiden selkeyttäminen. Esitys etenee nyt niin, voisimme päättää uudesta tuntijaosta ensi vuoden alussa ja käyttöön uudistus tulisi kouluissamme syyslukukauden 2014 alusta.

Tässä vielä nuo perusopetuksen uudet oppiainekokonaisuudet. Valinnaisuutta lisättää siis etenkin luokilla 3–6 ja 7–9 ja valinnat sidottaa pitkälti alla oleviin "oppiainepaketteihin":

1) Kieli ja vuorovaikutus: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet

2) Matematiikka: matematiikka

3) Ympäristö, luonnontieto ja teknologia: biologia, maantieto, fysiikka, kemia

4) Yksilö, yritys ja yhteiskunta: uskonto, elämänkatsomustieto, etiikka (uusi oppiaine), historia, yhteiskuntaoppi, oppilaanohjaus

5) Taide ja käsityö: kuvataide, musiikki, käsityö, draama (uusi oppiaine)

6) Terveys ja toimintakyky: liikunta, terveystieto, kotitalous


Tässä vielä tuo esityskokonaisuus. Mielelläni otan kommentteja ja ajatuksia vastaan. Perusopetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako.


.....

Kello 22.10 ja juuri kotiin. Päivä päätökseen järvenrannassa saunoen. Ei sentään uiden. Sen saivat hoitaa lapset. Mutta mukava päätös mielenkiintoiselle päivälle. Peruskoulun tuntijakouudistuksen työryhmäesitys keräsi erinomaisen palautteen. Kouluissa on pitkään odotettu edellisen hallituksen tekemien virhesiirtojen korjaamista ja nyt kun esitys valinnaisuuden lisäämisestä ja taito- ja taideaineiden lisäämisestä saatiin niin kiitoksia on tullut joka puolelta. Myös kieltenopiskelun uudet painotukset on otettu tyytyväisyydellä vastaan kuten myös uusista oppiaineista erityisesti draamakasvatus. Kiitokset myös teistä blogini lukijoista niille jotka olette aihetta kommentoineet ja mielipiteenne esittäneet. Keskustelu varmasti jatkuu ja niin pitääkin. Esitys muuttuu tästä sen kautta sitten viralliseksi hallituksen esitykseksi, mutta katsotaan nyt pitääkö sitä vielä hienosäätää tämän keskustelun jälkeen. Ehkäpä niin.

Ympäristövaliokunnassa alamme pikkuhiljaa saada valmiiksi myös energiapaketin ensimmäisen vaiheen suurkuulemisen. Itse olen oman kantani jo aikoja sitten kertonut ja olen vahvasti sitoutunut kokonaispaketin hyväksymiseen eli erityisen runsaaseen lisäpanostukseen uusiutuvaan energiaan sekä perusenergiaratkaisuun. Nyt kuitenkin käytäväkeskusteluissa on noussut esille myös rusinat pullasta -ajattelua ja itse en sellaista hyväksy. Minusta paketti on kokonaisuus ja joko se hyväksytään tai hylätään. Olisi todella surullista, että näin kaadettaisiin myös tuo uusiutuvan energian lisäpaketti, joka olisi tarkoitus tuoda käsittelyyn ja laintasolle sitä kautta tulevan syksynä. Nyt ensimmäisen osan kaataminen veisi pohjan myös tuon osan käsittelyltä ja ajautuisimme lähtöpisteeseen. Toivotaan, että niin ei käy ja kokonaisuus ymmärretään.

Huomenna jatkamme siis tänään jälleen kerran keskeytettyä energiapaketin ensimmäisen osan kuulemista ympäristövaliokunnassa ja katsotaan miten sen valmiiksi saamme. Palaan aiheeseen kun kuulemiset ohi ja lopulta niidenkin aineisto julkiseksi.

Sivistysvaliokunnassa käsittelimme tänään loppuun lausuntomme hallituksen esitykseen viestintämarkkinalain muutoksesta. HE 13/2010 vp on erittäin vaarallinen laki, joka muuttaa merkittävästi meidän suomalaisten tv-ohjelmien saatavuutta. Kaapeliverkkoyhtiöiden velvollisuus siirtää televisiokanavia kuluttajille pienenee. Nykyisen ohjelmistojen siirtovelvoitteen mukaan kaapeliverkkoyhtiön on pakko siirtää kuluttajille vapaasti maksuttomat televisiokanavat ja nyt tämä siis muuttuu. Se tullee tarkoittamaan sitä, että moni tv-kanava on vaarassa pimentyä tai tulevat ainakin maksullisiksi niille kotitalouksille jotka katsovat tv:tä kaapelin kautta. Itse en kyseistä lakiesitystä olisi hyväksynyt sillä maamme tv-jakeluverkko on poikkeuksellinen eikä antenni ja kaapelijakelun kohdalla ole kyse päällekäisjakelusta vaan nimenomaan toisiaan täydentävästä jakelusta. Maamme kotitalouksista noin puolet katselee usein pakonkin sanelemana tv:tä kaapelin kautta. Syynä tähän on antenniverkon huono näkyvyys tai jopa kuntien velvoitteet liittyä kaapeliin tietyillä asunalueilla. Nyt näiden kotitalouksien tv-tarjonta sitten supistetaan muka sen takia, että heidän kaapelitarjontansa olisi jokin lisä normaalille antennikatselulle.

Valitettavasti jäin näkemykseni kanssa varsin yksin ja sain tukea vai Jukka Mäkelältä joka näytti ymmärtävän ison asiakokonaisuuden. Ei tässä uudistuksessa tule tekijänoikeustulot kasvamaan vaan nimenomaan pienenemään, kun ohjelmia ei enää jaeta kuin puoleen maamme kotitalouksista. Tätä ei näytetä ymmärtävän.

On totta, että tekijänoikeuslain mukaan tekijöillä ei ole oikeutta korvaukseen siirtovelvoitteen mukaisesti tapahtuvasta edelleenlähettämisestä, mutta maamme poikkeuksellisen tv-jakeluverkon näkökulmasta asia pitää nähdä nimenomaan niin, että antenni ja kaapeliverkko yhdessä muodostavat sen täydellisen kattavuuden kokonaisuuden eivätkä ne ole päällekkäisiä toisilleen. Itseasiassa sekin näyttää unohtuvan, että nimenomaan näihin valtakunnallisiin tv-kanaviin on oikeudet jo ostettu kaikkiin kotitalouksiin jaettavaksi. Nyt tätä oikeutta ei enää ostetakaan kuin antenniverkkoon kun kanavat hukkuvat kaapelista ja sehän tarkoittaa sitä, että tekijänoikeuskorvaukset laskevat. Eivätkä siis nouse.

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella siirtovelvoitteen piirissä olevien kanavien määrä vähenisi olennaisesti nykyisestä. Siirrettävien eli nyt ilmaiseksi kaapelinkautta näkyvien kaupallisten kanavien määrä alentuu kahdeksasta kolmeen tai neljään ja kaupallisen radion lakiperusteinen välittäminen loppuisi kokoaan.

No toivotaan, että liikenne- ja viestintävaliokunnassa minne nyt meidänkin lausuntomme menee niin nähdään tämän asian oikealaita ja laitetaan asia odottamaan vuotta 2016 ja silloin tulevaa suurempaa tv-uudistusta.

....

Tänään Politiikan Puhemyllyssä käsittelimme mm. Israelin Gazan tilannetta. Radiossa itse tuomitsin jyrkästi Israelin maanantaisen avustuslaivalle tekemän hyökkäysiskun ja toivoin kansainvälisen yhteisön YK:n sekä USA:n Barack Obaman johdolla ottavan merkittävän roolin asian selvittelyssä. Kansanedustajat korostavat YK:n asemaa asian ratkaisussa. Mutta mielestäni nyt ensin on hoidettava ja turvattava avunsaanti Gazaan ja sen jälkeen on haettava ratkaisua laajalla yhteistyöllä. Jos tässä surullisessa tapauksessa on jotain positiivista niin uskon, että se tullee lopulta murtamaan Gazan-alueen saarron.

Toisena aiheena käsittelimme maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan esitystä ajaa alas maamme ympäristöhallinto. Itse en esitykselle lämpene vaan minusta nimenomaan ympäristö- ja ilmastokysymykset tulisi nyt nostaa päätöksenteon vahvaan keskiöön ja toisaalta turvata vahvalla politiikalla maatalouden tulevaisuus Suomessa myös tulevaisuudessa. Tässä olisi riittävästi tehtävää eikä lisää kannattaisi nyt hamuta. Ympäristöasioita ei myöskään saisi alistaa minkään muun tavoitteen ajamiseen. Ympäristöministerin on minusta oltava tulevaisuudessa yksi hallituksen keskeisimmistä ministereistä ja ehkäpä salkun voisi laajentaa nimeltääkin ympäristö- ja ilmastoministerin salkuksi. Ympäristö ja ilmastonmuutos ovat nimittäin ihmiskuntamme suurin haaste ja nyt tarvitaankin nimenomaan vahvoja tekoja ja tekijöitä. Jätetäänpä siis tuo Anttilan esitys omaan arvoonsa ja keskitytään turvaamaan maamme maatalouden tulevaisuus ja samalla huolehtimaan ympäristöstämme vastuullisesti.

Iltapäivällä tapasimme muuten vielä yhden erittäin mielenkiintoisen henkilön. Jätän tarkoituksella tämän näin avoimeksi. Mutta joskus paljastan, kun sen aikana on. Uskoisin, että hänestä tulemme kuulemaan vielä. Kiitos ajasta myös tässä palaverissa Ben Zyskowiczille ja Ilkka Kanervalle. Eikö ollutkin reilu kertoa vain tämän verran?

Sain eilen palautetta, kun kirjoitin kuulemma ensimmäistä kertaa sosialidemokraateista positiivisesti. No ei ehkä sentään ihan niin, mutta täytyy myöntää, että Heinäluoman palattua puolueen johtajaksi ei puolueen linjassa ja varsinkaan toiminnassa ole ollut paljoakaan kehuttavaa. Se on sinänsä suuri murhe sillä uskon, että SDP:n kanssa voisi maahamme syntyä myös paljon uutta. Ja tiedän myös sen, että monessa kunnassa ja kaupungissa SDP toimii hienosti ja vastuullisesti. Sellaista toimintatapaa maamme nyt tarvitsisi myös valtakunnannn tasolla SDP:ltä. Lipposlaista vastuunkantoa ja rehellisyyttää toiminnassa.

Sillä niin käy nytkin, että kehut jäävät yhteen kirjoitukseen. Valitettavasti siis. Eilen MTV3:sen Kymmenen Uutisissa kerrottiin nimittäin siitä miten SDP on lähtenyt nyt politikoimaan työurien pidentämisellä. Ammattiyhdistysliikkeen sisältä on kerrottu, että SDP on käskyttänyt nyt heidät jarruttamaan myös laaja-alaisten ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta pohtivien eläketyöryhmien työskentelyä. Tavoitteenaan kuulemma siirtää sieltä yhteiset ja rakentavat ratkaisut yli eduskuntavaalien. Työurien pidentämistä pohtineen Jukka Rantalan eläketyöryhmän jälkeen aihe on maannut pöydillä, siitäkin huolimatta, että työryhmän jälken nimenomaan hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sopivat, että nyt neuvotteluja työurien pidentämisestä jatketaan ns. kolmikantaisesti kuudessa eri työryhmässä aikatauluna tuleva syksy.

Ylen Uutiset siis kertoi, että SDP:stä on nyt soiteltu läpi ay-liikettä, että eläkeryhmistä ei saataisi tuloksia ulos ainakaan nykyisen hallituksen aikana.

Katainen totesikin, että Heinäluoman SDP:n toiminnassa nykyisin "poliittinen oman edun tavoittelu menee kaikkien muiden tavoitteiden yli." Mutta samalla hän kiitteli palkansaajajärjestöjen tahtoa edetä asiassa "onneksi kuitenkin palkansaajakeskusjärjestöillä ja hallituksella on hyvä yhteistyö, haluamme palvella isänmaan ja hyvinvointiyhteiskunnan asiaa. Antaa loiskiehunnan kiehua sitten omaa elämäänsä".

Mielenkiintoista siis tällainen politiikan teko. Takaoven kautta siis hämmentäen. On vain pakko todeta, että tällaista toimintaa on kovin vaikea kehua ja kiitellä, mutta josko nyt sitten Mikael Jungner toisi SDP:henkin uutta vastuullista toimintatapaa. Tätä minä ainakin toivon.

Itse uskon niin, että työurien pidentämisessä on hyvät mahdollisuudet edetä rakentavasti. Itse en usko, että pakolla eli eläkeiän jyräämisellä ylös tässä asiassa saavutettaisiin mitään hyvää vaan asia pitää ratkaista kannustimin. Niin, että työelämässä viihdytään ja jaksetaan hieman pidempään ja että myös yritykset kannustavat pysymään työssä. Tämä tarkoittaa varmasti erilaisia kannustimia niin rahallisia kuin myös työolollisiakin. Hyviä paikallisia ja yrityskohtaisia esimerkkejä maamme on täynnä. Ne nyt vain pitää siirtää arkeen joka paikassa.

Itse pidän siis nykyistä eläkelakia varsin hyvänä. Sen mukaanhan voimme jäädä eläkkeelle 63–68-vuotiaana. Tässä eläkelaissa on se viisaus, että malli joustaa. Kaikki eivät jaksa yhtä pitkään alasta, elämästä ja yksilöllisistäkin ominaisuuksista johtuen. Siksi ei vyötä kiristämällä ja pakolla tässä asiassa minusta saavuteta hyvää tulosta vaan sillä, että työ joustaa meidän ihmisten voimavarojen ja elämäntilanteen mukaan.

Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Abloy Oy:n jossa toimeen on tartuttu yrityksen sisällä. Siellä kannustimin on työntekijöiden keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä on noussut 2000-luvulla 59 vuodesta 63,5 vuoteen ja samalla tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat vähentyneet selvästi. Malli on juuri sitä mitä minä valtakunnallisesti toivon. Se on yksinkertainen juttu joka perustuu "vapaisiin, oman kunnon seuraamiseen ja vahvaan työpaikan porukkahenkeen".

Esimerkiksi kaikki 58 vuotta täyttäneet saavat kuusi ylimääräistä palkallista vapaapäivää kunhan osallistuu vuosittaiseen kuntotestiin.ietoon. 64-vuotta täyttäneet saavat jo 20 päivää vuodessa. Tässä vain yksi kannustin mikä tässä yrityksessä on otettu käyttöön. Yhtä tärkeää on se, että jokainen siellä kokee oman panoksensa tärkeäksi ja toivotuksi. Tästä se lähtee. Ei pakosta.

....

Tänään aloitamme päivän siis Vanajanlinnalla II Oikea Suunta -seminaarilla. Aiheenamme tällä kertaa kasvukäytävän eli Helsinki-Tampere -nauhakaupungin kehittyminen ja menestyminen tulevaisuudessa. Pääpuhujanamme on asuntoministeri Jan Vapaavuori ja esillä vahvasti niin Hämeenlinnan kuin Riihimäen seutukunnankin esimerkit. Mielenkiintoinen päivä siis tulossa.

Mutta kohta Vanajanlinnaa kohden. Illalla sitten valtuuston kokousta johtamaan Lopelle eli täysi päivä sitä tästäkin tulee.


....

Kello 21.46 ja juuri hetki sitten kotiin. Täytyy todeta, että nyt olen tyytyväinen ja onnellinenkin. Järjestyksessään toinen Oikea Suunta -seminaari takana ja kaikki meni juuri niin kuin piti. Semma sai erinomaisen vastaanoton ja sen jälkeen runsaasti vielä kiitosta. Täytyy välittää ne seminaarin toteutuksesta vastanneille teamiläisille ja ennen muuta kaikille seminaarin puhujille. Nykyinen asuntoministerimme Jan Vapaavuori oli jälleen puhujanani. Aikanaan siis kansanedustajana ja nyt ministerinä. Aivan upea puheenvuoro maapolitiikasta ja yhdyskuntarakenteen suunnittelusta ja takuu varmasti laittoi meistä itse kunkin pohtimaan ja miettimään sitä mitä voisimme tehdä toisin. Ja toisaalta sitäkin, että osaammeko kuntapolitiikassa nähdä suurempia kokonaisuuksia ja laajempia alueita vai ajattelemmeko tällaisia suurempiakin asioita aina vain kapeasta kotikunnan ikkunasta katsellen. Samaa aihetta sitten käsittelivät omien seutukuntiensa valossa ensin Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka ja sitten Riihimäen hallituksen pj Kai Heimonen. Kummallakin heistä erittäin hyvä ja vahva kuva siitä miten alueemme ja pääradan varsi tulee tulevaisuudessakin pärjäämään ja kehittymään. Voin hyvin todeta tämänkin semman ja vuosien yhteistyön jälkeen, että nyt näissä kaupungeissa todella vahvat johtajat joilla oikeasti erinomainen kyky ja taito nähdä asioita olisiko se sitten panoraamaikkunan tyyliin kapean pirtin ikkunan sijaan.

Tämän jälkeen Joutsen Finlandin johtaja Eero Kotkasaari kävi läpi yrityksensä menestystarinaa ja ennen muuta sitä miten selvittiin 90-luvun lamasta ja miten nyt näistä vuosista on tarkoitus nousta ja kasvaa. Eero nosti keskiöön, työntekijöidensä kanssa, 90-luvulla sen tärkeimmän eli asiakkaan ja sama filosofia on jatkunut sen jälkeen ja nytkin. Kovan luokan juttuja on sellaisetkin periaatepäätökset, että tuotekehitykseen ohjataan 5 prosenttia yrityksen liikevaihdosta. Se ei aivan tavanomaista, mutta varmasti oikea tie menestykseen huomennakin globaaleilla markkinoilla. Samojen aiheiden ympärillä liikkui myös Eero Lehti omassa alustuksessaan ja tärkein viesti oli se, että nyt pitää tehdä ratkaisuja kilpailukyvyn turvaamiseksi pitkälläkin aikavälillä pysyvin ratkaisuin. Tässä tärkeimpinä Lehden mukaan energiaratkaisut ja yritysverotus, jonka pitää olla työllistämiseen ja riskinottoonkin kannustava. 90-luvun laman kokeneet kiittelivätkin yritysverotuksen uudistajana sen aikaista valtiovarainministeriä Iiro Viinasta jonka tekemä yritysveroratkaisu loi perustan 2000-luvun kasvulle ja menestykselle. Sellaista tietä tarvitaan siis nytkin. Lehden mukaan aitoja työnantajayrityksiä ei ole syntynyt pitkään aikaan ja tähän täytyy saada muutos. Kasvua haluavia ja hakevia yrityksiä tarvitaan yksinyrittäjien rinnalle yhä lisää.

Ja sitten yksi semman mielenkiintoinen puheenvuoro oli jääkiekkovalmentaja Rauno Korven esitys, jossa hän lähestyi yritysmaailmaa ja yhteiskuntaa sporttikentän näkökulmasta. Aivan huikea puheenvuoro ja ajatusten herättäjä ja ehkä siitä nostan tässä esille toteamuksen, että "urheilussa on valmentaja ja ammattilainen kun taas yritysmaailmassa on johtaja ja alainen". Siinä on vissi ero. Eikös?

Mutta pääasia on, että ajatuksia jäi mieleen ja päähän ja keskustelua syntyi. Nyt käännän katseeni jo omien semmojen parissa seuraavaan ja silloin jo III Oikea Suunta -semmassa aiheena laajempi kirjo tulevan eduskuntavaalikampanjoinnin kuumia aiheita. Puhujista jo osa sovittunakin ja tulevat aiheuttamaan kivaa keskustelua. Lupaan.-

...

Hämeenlinnan seminaarista sitten Lopelle ja ensin valtuustoryhmän kokoukseen. Olen kiitellyt usein omaa valtuustoryhmäämme ja sen teen tänäänkin. Vaikka puolueemma on Lopellakin kasvanut kohisten neljän valtuutetun ryhmästä nyt kymmenen valtuutetun joukkueeksi niin yhteistyö ja yhteishenki on säilynyt erinomaisena. Yksi tärkeä juttu tässä on keskustelu ja avoin toiminta mistä ehkä kuvaavimpana tapamme pitää kaikki kokoukset aina kaikille kokoomuslaisille avoimina. Eli on sitten kyse kokoomuksen hallituksesta tai vaikkapa valtuusto- tai kunnanhallitusryhmästä niin aina kokouksiin kaikki jäsenemme tervetulleita. Tämä on taannut hyvän tiedonvälityksen ja keskustelun ja myös aina ennen isompia asioita järjestämämme yhteisillat ovat olleet toimivia ratkaisuja. Tärkeää on aina se, että ajoissa on mahdollisuus keskustella ja kysyä ja esittää omia näkemyksiä eikä niin että asiat tulevat valmiiksi päätettyinä yllättäen valtuutettujen pöytään. Siitä ei yleensä hyvää seuraa. Nytkin valtuustossa sitten oli mukana asioita läpi käydä kun ne hyvin valmisteltu ja keskusteltu ja iso kokous läpi reilussa tunnissa.

Valtuustoaloitteissamme me kokoomuslaiset nostimme esille vaatimuksemme jatkaa valmistuskeittiön toimintaa myös ensi syksynä Länsi-Lopen koululla. Keskuskeittiötä on tarjottu yhdeksi vaihtoehdoksi, mutta me nyt haluamme ainakin lähteä liikkeelle näin ja katsoa miten uudesta koulusta voisi rakentua aidosti vahva toimija Länsi-Lopelle. Katsotaan millaisen vastaanoton aloitteemme saa muissa puolueissa. Kiitos tästä esityksestä kuuluu Maunulan Karille. Toisessa Anniina Nummelin esittämässä aloitteessamme nostimme esille sitten kuntamme lähivirkistysaluiden ja puistometsien hoidon. Lopen kunnan taajama-alueiden sisälle on jätetty aivan oikein kaavoitettaessa runsaasti viheralueita, puisto- ja lähimetsiä. Myös nämä metsäalueet vaativat aktiivista huoltoa ja hoitoa mm. turvallisuuden takaamiseksi. Viime vuosina useamman tällaisen metsäalueen hoitaminen on kuitenkin nostattanut meillä myös monenlaisia tuntoja ja kunnassamme metsänhoitoa on arvosteltu myös liian rajuksi mm. Isokorkeen ja ns. Ikikumin alueella ja viimeksi arvostelua on tullut myös Ilkon kunnan omistamien metsien hakkuista ja hakkuiden jälkihoidosta.

Esitimme nyt Anniina Nummelinin aloitteella, että metsänhoitosuunnitelmien yhteyteen tehdään Lopella nyt uusi suunnitelma taajama-alueiden sisällä olevien viheralueiden ja puisto- ja lähimetsien hoidosta. Lähtökohdaksi tulee ottaa se, että näiden metsien hoitohakkuut toteutetaan metsurivoimin ja kaikissa tilanteissa hakkuusopimuksiin sisällytetään latvojen ja oksien poiskerääminen sekä tarpeelliset täydennysistutukset. Samalla viheralueiden hoitotoimenpiteistä otettaisiin käytännöksi malli jossa aina ennen toimenpiteiden aloittamista annetaan naapuriasukkaille mahdollisuus esittää toiveita hakkuun toteutuksesta. Myös viherkaistaleiden hoidosta voitaisiin tapauskohtaisesti sopia asukkaiden kanssa esimerkiksi polttopuut palkaksi –periaatteen mukaisesti.

On nimittäin varmasti niin, että kauniisti ja pieteetillä hoidetut viheralueet sekä puisto- ja lähimetsät ovat meille kaikille tärkeä asia ja kaunis ympäristö ja näky asuinalueille ja ohikulkijoille on yksi parhaista käyntikorteistamme. Toivotaan, että tämäkin aloite saa hyvän vastaanoton ja sen tiedän, että ainakin vastakaikua sille on runsaasti kuntalaistemme keskuudessa. Ja aiheesta.

Mutta nyt kello jo siis kovin paljon. Palataan aiheisiin huomenna. Huomenna myös julkistetaan peruskoulun tuntijaon uudet suuntaviivat. Tänään jo demarileiristä levitettiin väärääkin tietoa ja vuodettiin työryhmän pohdintoja julkisuuteen, mutta onneksi ne jo korjattu. On se kummaa ja surullista. Mutta huomenna aiheesta kerron täälläkin lisää. Iso ja kova juttu. Virheitä korjataan nyt oikein kunnolla.

Olin enemmän kuin tyytyväinen, että SDP sai nyt vahvan oikeistolaisen puoluesihteerin Mikael Jungnerista. Jungnerhan itseasiassa oli aikanaan jopa samalla ehdokaslistalla yliopistovaaleissa meidän kanssa ja kyllä hänen puhettaa oli mukana kuunnella Pressiklubissakin. Itseasiassahan Jungnerhan kielsi vielä muutama hetki sitten olevansa edes minkään sortin sosialisti perustaessaan Helsingin demokraatit. Toivotaan, että saa puolueensa linja nyt muuttumaan kokonaisuutena.

Siitä ainakin kertoi se, että meidän kokoomuksen Toivo-kampanja näytti kelpaavan myös Jungnerin SDP:lle. Demarien puoluekokouksessa nousi vahvasti esille puoluesihteerivalinnan yhteydessä toivo. Olemme kokoomuksessa jo pitkään levittäneet toivoa ja toivon sanomaan ja ei varmasti ole pahaksi vaikka demaritkin nyt tulisivat tätä työtä yhdessä tekemään. Me varmasti - itse kukin - tarvitsemme tulevaisuuden uskoa ja tässäkin voisi toivoa, että nykyinen SDP:n eduskuntaryhmän täysin päinvastainen linja muuttuisi nyt Jungnerin ja Kokoomuksen Toivon-linjaksi. Saadessaan hyvän lajansijan puolueessaan Jungner voi saada vielä paljon hyvääkin aikaan.

Mutta se minun pitää kuitenkin todeta, että itse olen vahvasti sinivihreän-hallituspohjan miehiä. Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen nykyiseen hallituspohjaan. On vaikea uskoa, että missään voisi olla joustavampia vihreitä kuin maamme Vihreä puolue on. He ovat mahdollistaneet hyvän politiikateon ja mm. merkittävien energiaratkaisujen teon. Ja erityisesti keskustan kanssa on yhteistyö toiminut erinomaisesti. Täytyy kuitenkin toivoa, että nyt keskustan vaihtaessa puheenjohtajaa ja samalla eduskunnan vaihtaessa pääministeriä niin tämä hyvä yhteistyön ja avoimen tekemisen meininki säilyisi. Siinä piilee omat vaaransa, mutta uskoisin, että ainakin osa heidän puheenjohtajaehdokkaista jatkaisi näin. On varmasti vaara, että myös pikkupolitikointi voisi nostaa päätään, mutta en kuitenkaan itse usko sellaiseen lopputulokseen. Kyllä tässä viimeisen vuoden aikana nyt nimenomaan punnitaan se kuka ja mikä puolueista on vastuullinen ja rehellinen ja uskon, että sitä kautta myös uusi hallituspohja maahamme vaalien jälkeen löytyy. Edessä on vaikeat ajat ja niistä selviämme vain rehellisellä ja avoimella vastuunkantamisella. Tähän en kuitenkaan ainakaan viime näyttöjen perusteella usko demareista olevan. Ainakaan Heinäluoman johdolla. Mutta jos vaikkapa Jungnerin johdolla.Katsotaan mitä tuleman pitää.

Tänään aamu alkanut Lopella aurinkoisena. Yön ja illan sateet ohi ja toivotaan, että kestää näin läpi päivän. Tänään tarkoitus suunnata päivällä ensin mökille ja sitten iltapäivällä Sipooseen.

....

Kello 20.00 ja päivän työt tehty. Huomenna meillä Lopella kevään viimeinen valtuustonkokous ja sen asiat nyt järjestyksessä ja huomenna vielä tsekkaamme asiat läpi oman ryhmämme kanssa. Asiat kuitenkin varsin selkeitä ja olemme niitä käyneet läpi omassakin ryhmässä useammankin kerran. Hyvä ja avoin valmistelu ja keskustelu jo sen työn aikana on paras tae hyvästä ja rakentavasta lopputuloksesta. Mutta huomenna sitten illalla sitä. Samalla myös viimeisten huomisen II Oikea Suunta -seminaarin materiaalit huomiseksi ja vielä tänäänkin Vanajanlinnassa järjestettävä rakentamis, yhdyskuntarakenne ja kilpailukyky semmamme on saanut uusia osallistujia. Tarvetta tällaisille tilaisuuksille näyttää olevan ja jo valmistemmekin seuraavaakin. Mutta palataan siihen myöhemmin. Huomenna Vanajanlinnassa puhumassa ja alustamassa asuntoministeri Jan Vapaavuori, kaupunginhallituksen puheenjohtajat Tapio Vekka ja Kai Heimonen, jääkiekkovalmentaja ja yrittäjä Rauno Korpi, yrittäjä ja johtaja Eero Kotkasaari Joutsen Finlandilta ja päivän päätteeksi vielä pitkäaikainen yrittäjä ja kansanedustaja Eero Lehti. Kaikkien aiheena maapolitiikka, yhdyskuntarakenne, kilpailukyky ja voittamisen taito. Edessä nimittäin tiukka ei vain kuntien ja kaupunkien välinen vaan seutu- ja maakuntien välinen kilpailu, jossa vain parhaat ja yhtenäisimmät voittavat. Siksi tämäkin semma. Seminaari on siis suljettu tilaisuus, mutta jos vielä tänään sunnuntaina teistä joku innostuu mukaan niin laittakaapa minulle sähköpostia timo.heinonen@eduskunta.fi niin järjestän vielä lisäpaikkoja niitä haluaville.

Huomisen ja viikon asioiden valmistelun lisäksi tänään ehdin hieman puuhastella myös aamupäivällä ulkosallakin ja sitten illansuussa piipahdimme Eeron-päivillä Sipoossa Eero Lehden huvilalalla. Väkeä talo täynnä ja uusia perunoita. Mikäs siinä oli ollessa. Kiva ja lämminhenkinen tilaisuus. Mutta nyt vielä viikonlopun lehtien pariin ja sitten kohti huomista. Muutama avauskin tässä tulevalla viikolla tulossa. Palataan niihin täällä tiistaina.

Osaammeko me puhua maahanmuuttopoltiikasta?

Saammeko me puhua myös kriittisesti maahanmuutosta?

Olenko heti rasisti jos hieman arvostelen maahanmuuttoa?

Ahdistetaanko minut nurkkaan ja vaiennetaan, jos koen maahanmuuttajien tilanteen omaa paremmaksi ja avaan suuni?

Näitä varmasti moni pohtii. Ja varmasti aiheesta. Mekin teemme niin tänään Lahdessa, kun kiertueemme ”Hei, me kaikki puhutaan maahanmuutosta” pysähtyy Park Alex Parka hotellin Ravintola Skumppaan. Mukana tänään isäntänä Dimitri Tarzalainen ja keskustelussa ja tavattavissa aiheen paríssa myös ministeri Jyri Häkämies ja minäkin. Olette kaikki enemmän kuin tervetulleita mukaan kello 12-13.30.

Eli yksi tämän vuoden ja kevään kuumimmista puheenaiheista on ollut juuri maahanmuuttopolitiikka. Asioita on sotkettu puheissa tahallaan tai tahattomasti ja onhan osa puolueista sortunut tässä jopa rasismilla flirttailluun ja vastemieliseen populismiin. Usein olen todennut, että jokainen tekee politiikkaa tyylillään ja tavallaan, mutta en tiedä voiko tällaisessa tilanteessa edes niin todeta. Enemmän kuin surullista.

Se on kuitenkin totta, että me suomalaiset haluamme nyt puhua maahanmuutosta. Sen ongelmista. Sen mahdollisuuksista. Sen erilaisista tulokulmista. Mutta samaan aikaan tähän keskusteluun ei ole osattu osallistua. Ehkä tuo edellä kuvaamanikin on sitten toivottavasti laitettava osaamattomuuden piikkiin.

Mutta ongelma on kuitenkin ilmeinen. Netti on täynnä maahanmuuttokeskustelua. Lehdissä on juttuja aiheesta ja yleensä niiden perään palautetta tulee niin toimituksiin kuin yleisönosastoillekin. Ja voin kertoa, että tilanne on myös minulla sama ja varmaan valtaosalla poliitikoista. Palautetta, ideoita ja ajatuksia aiheesta tulee runsaasti. Puolesta ja vastaan. Tässä kysymyksessä mielipiteet jakautuvat ja vielä hyvin jyrkästi.

Olen miettinyt myös sitä miksi tämä aihe saa aikaan niin valtavat mittasuhteet. En millään voi uskoa, että jokainen joka tässä asiassa jopa tuohtuu olisi jollain tavalla rasisti. Ei varmasti. Itseasiassa olen jopa varma, että suurin osa tästä aiheesta tiukkaankin keskusteleva ei ole rasisti. Ja luulen, että heistä aika monen syy on aivan muu. Ehkä heidän käsityksensä oikeudenmukaisuudesta ei ole toteutunut maahanmuuttopolitiikassa. Olen aivan varma, että tiukat ajat maassamme, yhä useamman kohdalla työttömyys ja sitä kautta tulotason romahtaminen ovat olleet omiaan lisäämään näitä tuntoja. Ehkä myös muut arjen tilanteet ovat voineet luoda tuntoja joissa epäreiluus on noussu pintaan. Ja olen varma, että tietämättömyyttäkin esiintyy. Haluan uskoa niin, että vain ne muutamat puolueet ja politiikot sotkevat näitä asioita tahallaan.

Mutta varmasti tämä tilanne kertoo siitäkin, että maassamme ei tällaisista asioista ole osattu keskustella. Ehkä keskustelua ei ole haluttu ylläpitää ettei se loisi kasvupohjaa maahanmuuttajavihamielisille asenteille. Mutta jos tällainen on ollut taktiikka ja syy niin silloin on pahan kerran menty väärään. Ei vaikeat asiat parane niin. Työntämällä sivuun. Hiljentämällä. Keskustelu löytää aina paikkansa. Ja ahdistettuna se nimenomaan saa helpommin ei hyväksyttyjäkin piirteitä.

Asiallisesta keksustelusta pitää pystyä erottamaan rasismi. Ei keskustelemattomuus ja vaientaminen ole tae siitä, että maassa ei olisi rasismia. Tai näin toimimalla emme pysty edes todistamaan itsellemme ettei rasismia olisi. Ei vaientaminen ole siihen tie. Rasismia ei vain yksinkertaisesti saa hyväksyä. Ihmisarvoa loukkaava syrjintä on syvästi vastenmielistä. Näin pitää olla, mutta ei sen varjolla saa tukahduttaa asiallista ja jopa myös kriittistä keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.

Meidän poliitikkojen ja uskallan sanoa, että myös median luoma linja on synnyttänyt tilanteen, missä meidät on jaettu aivan väärin perustein suvaitsevaisiin ja suvaitsemattomiin. Tällainen erikoinen keinotekoinen asetelma on johtanut siihen, että moni kriittisesti ajatteleva on kokenut saavansa otsaansa jopa rasistin leiman. Tällainen vastakkainasettelu on loukannut monia, ennen muuta sellaisia, jotka suvaitsevat erilaisuuden, mutta ovat kokeneet epäoikeudenmukaisuutta nykyisen maahanmuuttopolitiikan käytännöissä vaikkapa verrattuna sitten omaan elämään sen vaikeuksiin ja ylä- ja alamäkiin. Asiallisen ja perusteellisen keskustelun puuttuessa monet asiat ovat meistä monille hämärtyneet.

Haluaisin nyt kuitenkin kysyä, että onko maahanmuuttaja ihmisenä itse se ongelma vai olisiko kuitenkin niin, että nämä ongelmat ovat maamme maahanmuuttopolitiikassa? Uskoisin, että ongelma on jälkimmäinen. Näin meistä valtaosa ajattelee. Meistä valtaosa ehdottomasti hyväksyy ja arvostaa erilaisuutta. Näemme sen jopa mahdollisuutena.

Mutta samaan aikaan asiat ovat täydellisen sekaisin keskusteluissa ja julkisuudessa. Tällainen puoli huolimaton keskustelu, heittely ja jopa uutisointi saa väärät tiedot liikkeelle ja provosoi tarpeetonta epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Samalla se jättää alleen asiallisen ja perusteellisen keskustelun maahanmuuttopolitiikan kehittämistarpeista. Väärät tiedot, väitteet ja myös vastaamattomat kysymykset ja myös ne keskustelemattomat ongelmat ovat osaltaan vain lisänneet epätietoisuutta. Vastakkainasettelua.

On tärkeää, että voimme keskustella avoimesti. Olla myös erimieltä ja tuoda erilaisia näkökulmia esille. Olen vakuuttunut, että meistä jokaisella on ymmärrettävä tarve tulla kuulluksi. Esittää omat mielipiteet. Esittää kritiikit. Esittää kehittämisideat. Ja painotan, että tämä ei missään tapauksessa kuitenkaan tarkoita rasismin eikä edes rasismilla flirttailun hyväksymistä.

Tämän takia me teimme kokoomuksessa kollegani Arto Satosen johdolla oman asiakirjan aiheeseen. Puolueemme maahanmuuttopoliittinen ohjelma on otsikoitu “Realismia turvapaikkapolitiikkaan, resursseja kotoutumiseen”. Se ohjaa meidän toimintaamme. Meidän maahanmuuttopolitiikkamme lähtee siitä, että Suomeen on jokainen tervetullut tekemään työtä maamme pelisääntöjen mukaan. Olen vakuuttunut, että väestömme ikääntymisestä johtuen tarvitsemme tulevaisuudessa yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Ja tiedän senkin, että tämän toteaminen nyt osassa herätti heti vastakkain asettelun tunteita. Mutta toivon, että te ymmärrätte ja tunnustatte tulevaisuutemme tosiasiat ja näette hetkeä kauemmaksi. Ja tämä ei tarkoita missään tapauksessa sitä, että kohauttaisin olkapäitäni tämän hetken työttömyydelle. Ei missään tapauksessa. Nämä ongelmat mm. pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja rakennemuutosalueiden haasteet tulee ratkaista ja kantaa vastuu. Näin pitää tehdä nyt, mutta se ei muuta maamme ikärakenteen tuomaa tulevaisuutta miksikään.

Maahanmuuttopoliittinen ohjelmamme toinen lähtökohta on se, että me myös kannamme humaanin vastuumme lähimmäisistä. Maahamme pitää saada ja saa tulla hakemaan apua, jos on joutunut aidosti vainon kohteeksi omassa kotimaassa. Meidän on kannettava humaania vastuuta myös ottamalla kohtuullinen määrä kiintiöpakolaisia, jotka ovat kaikkein suurimman avun tarpeessa.

Mutta tätä humaania vastuuta kantaessamme meidän on oltava samalla viivalla muiden EU-maiden ja pohjoismaiden kanssa. Suomessa ei saa olla ns. positiivisia vetovoimatekijöitä turvapaikanhakemiseen verrattuna naapurimaihin ja turvapaikanhakijoihin liittyvien käytäntöjen ja sosiaaliturvan tulee vastata pohjoismaalaista tasoa. Maammme maahanmuuttopolitiikka tulee uudistaa näin ja itseasiassa olemme jo muuttaneet sitä parempaan suuntaan hallituksen toimesta, mutta muutostarpeita löytyy edelleen. Kaiken ohjenuorana pitää olla selkeät ja yhtenevät pelisäännöt eikä hyvinvointijärjestelmämme hyväksikäyttämistä pidä hyväksyä ei meiltä kantasuomalaisilta, mutta ei myöskään maahanmuuttajilta.

Ja olen aivan varma, että maahanmuuttajien koulutukseen ja kotoutumiseen on järkevää panostaa. Maamme kielen, kulttuurin ja yhteiskuntamme pelisääntöjen tunteminen, osaaminen ja omaksuminen on ainoa tie tulla aidoksi uussuomalaiseksi. Hei me kaikki puhutaan maahanmuutosta - asiallisesti, rakentavasti. Tule sinäkin mukaan, jos siltä tuntuu. Näistä aiheista me tänään siis Lahdessa keskustelemme.

Kohta Lahtea kohden. Sitten sieltä Hyvinkäälle Vauhtipuistoon kauden toiseen Superrallicross-osakilpailuun. Mielenkiintoinen päivä siis tulossa.


....

Mielenkiintoinen päivä. Aamulla ajelimme Lahteen keskustelemaan maahanmuutosta niin kuin kerroinkin. Tilaisuuden isäntänä toiminut KaMu:jen eli Kansallisten Maahanmuuttajien Dimitri Tarzalainen avasi keskustelun ja ministeri Jyri Häkämiehen alustus vei keskustelua eteenpäin. Itse toin keskustelussa vahvasti esille koulutuksen merkitystä kotoutumiseen ja toivoinkin, että ensi hallituskaudella laajennettaisiin ns. valmistava koulutus myös lukioon. Uskoisin, että näin saisimme yhä useamman maahanmuuttajan myös valitsemaan yläkoulun jälkeen lukion ja sitä kautta tämän tien avaamia opiskelumahdollisuuksia. Ja fakta on myös se, että maahanmuuttajanourista keskeyttää lukion kantaväestöämme suurempi osa. Siis erityiselle tuelle opiskelun alkuvaiheessa olisi peruskoulun tapaan tarvetta. Olinkin enemmän kuin tyytyväinen, että opetusministeri Henna Virkkunen nosti saman asian tänään esille ja näyttääkin siltä, että asia voitaisiin hoitaa kuntoon jos valtakirjamme hallitukseen uusiutuu ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa. Virkkusen mukaan maahanmuuttajien lukiokoulutuksessa valmistava koulutus keskittyisi nimenomaan kielen opiskeluun sekä kulttuuri- ja opiskelutaitojen vahvistamiseen ja se olisi laajuudeltaan vuoden mittainen. Mutta keskustelussa Lahdessa tänään esillä myös monet muut maahanmuuton kysymykset ja myös kipukohdat ja mukava oli sekin, että paikalle oli tullut myös maahanmuuttajia kertomaan itse miten he ovat kokeneet Suomeen tulon ja kotoutumisen, mutta myös sen haasteet. Tällaisia tilaisuuksia tarvitsemme lisää. Erittäin hyvää keskustelua ja kriittistäkin, mutta rakentavassa hengessä. Ei siis syyttelyä eikä merkkiäkään rasistisista kommenteista. Olen tyytyväinen.

Lahdesta sitten ajelin vieraaksi Hyvinkään Vauhtipuistoon missä ajettiin tänään rallicrossin SM-kauden toinen osakilpailu. Väkeä siellä hienosti paikalla ja erittäin jännittävät finaalilähdöt kaikissa kolmessa eri luokassa. Kiitokset kutsusta ja viimeistään heinäkuussa jatkamme. Silloin EM-sarja palaa Suomeen ja paikkana Kouvolan Tykkimäen rallicrossrata.

Mutta nyt päivä tältä osin valmis. Kuvia päivästä myös tulossa. Latailen niitä viimeistään huomenissa. Nyt ystävien tupaantuliaisiin.