blogi

Maanantai, 07.06.10

Hämeenlinnan torilla oli auringonpaisteessa aikamoinen vilske. Kiitos HäTy:lle hienosta tilaisuudesta ja mukana muuten kahdeksan kansanedustajaakin. Hieno juttu.
Sitten palaveri Vanajanlinnassa. Oli niin upean näköinen, että oli pakko napata kuva.
Kunnanhallitusta ennen vielä tunnin ryhmäkokous kokoomuksen kunnanhallitusryhmän kanssa. Nyt kunnanhallitukseen...
Eilen saimme murheellisen uutisen, kun kotijärveltämme kantautui tieto veneonnettomuudesta. Lauantaina samainen purjevene ihastutti järvellä ja illalla sitten suru-uutinen kertoi haverista. Vesi oli kylmää ja ilma vielä kylmempää ja kova tuuli vielä. Toisenlaisena päivänä ei varmaankaan näin olisi käynyt tai joku meistä olisi kuullut. Voimia uhrin omaisille ja kaikille joita tapahtuma on läheltä koskettanut. Järvetkin ovat petollisia.

Tänään sitten päivä jälleen Hämeenlinnassa. Nämä maanantai menevät aikalailla tehokkaasti täällä kotimaakunnassa. Loppi, Riihimäen seutukunta ja Hämeenlinnan seutu työllistävät lähes viikottain ja lähin seutu milteimpä päivittäin ja sitten Forssan seutu ja Päijät-Hämekin useamman kerran kuukaudessa. Olen todella tyytyväinen, että verkosto on kasvanut sellaiseksi, että yhteydenottoja tule säännöllisesti läpi koko vaalipiirin ja työtä siis näin riittää. Sitä vartenhan tässä ollaan.

Mutta tänään siis Hämeenlinna torille ja siellä Hämeenlinnan Työsillan HäTy:n tilaisuuteen puhumaan ja tapamaan ihmisiä kello 12-13. Sen jälkeen pari tapaamista Hämeenlinnassa ja näin saadaan päivä jälleen tehokkaaseen käyttöön.

Oma puheenvuoroni Hämeenlinnan torilla tullee käsittelemään nuoria, nuorisotyttömyyttä ja siihen läheisesti liittyviä asioita. Fakta on, että haasteellisesta tilanteestamme huolimatta nytkin valtaosa maamme nuorista voi hyvin. Mutta valitettavasti meillä on kuitenkin yhä enemmän myös niitä nuoria, joilla ei mene hyvin. Sulkeutuneisuus, yksinäisyys, kiusaaminen ja voimattomuus ovat monen nuoren arkipäivää ja tähän on monia eri syitä ja kaikkea ei varmasti edes tiedetä. Nuorten syrjäytyminen onkin aikakautemme mielestäni pahin ja myös pitkäaikainen ongelma, johon tulee vastata sen vaatimalla vakavuudella. Itse asiassa olisi pitänyt tehdä jo paljon edellisen laman jälkeen, aina tähän päivään asti. Siksi usein olenkin ihmetellyt, että miksi vahvan nousukauden aikaan mm. edellisella hallituskaudella ei tähän asiaan puututtu. Itseasiassa silloin jätettiin tyytyväisenä tärkeimmät vaalilupaukset juuri tältä saralta täysin toteuttamatta. Yksi sellainen minkä hedelmää nyt kannamme on peruskoulu ja sen laatuun panostaminen. Edellinen hallitus lupasi SDP:n ja keskustan johdolla mm. sen, että peruskoululaisten ikäryhmien pienentymisestä säästyvät varat ohjataan takaisin perusopetuksen laadun parantamiseen. Asia kirjattiin myös punamulta hallituksen hallitusohjelmaan, mutta sinne se jäi muste haalistumaan. Lupaus jäi toteuttamatta täydellisesti ja rahat valutettiin kaikkeen muuhun, muka tärkeämpään. Me teimme saman lupauksen 2007 vaaleissa ja kirjasimme sen myös nykyiseen hallitusohjelmaan ja nyt lupaus on pidetty ja 80 miljoonaa euroa on ohjattu POP-ohjelman kautta perusopetuksen laadun parantamiseen mm. opetusryhmien eli luokkakokojen pienentämiseen, erityisopetuksen laadun kehittämiseen, tukiopetukseen, koulujen kerhotoiminnan elvyttämiseen jne. Olen vain miettinyt, että mikä olisi nyt nuorten tilanne jos tällaisiin toimiin oltaisiin jo ryhdytty 2000-luvun alkupuolella. No se ei pohtimalla miksikään tule ja siksi on parempi toimia nyt kun ei milloinkaan.

Nuorten syrjäytymistä pyritään nyt siis ehkäisemään kaikin mahdollisin keinoin. Tämä on erityisen tärkeää syrjäytymisvaarassa olevan nuoren kannalta, mutta asialla on myös toinen puoli. Jokainen täydellisesti ”menetetty” eli yhteiskunnasta täydellisesti ja pysyvästi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle jopa 1,1 miljoonaa euroa. Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskelmillaan todennut, että vuodessa menetetty nuori maksaa 27 500 euroa. Ja hei näitä nuoria on paljon. Syrjäytymisestä tuleva lasku on siis suuri, mutta ennen muuta se on aina inhimillisesti vielä suurempi tragedia. Nyt siis käärimme hihat ja jatkamme töitä pitääksemme kaikki nuoremme elämän pyörässä. Sen olemme velkaa maamme tulevaisuudelle.

Luvut kertovat nimittäin karua kieltään arkipäivästä. Nuorten työttömyysaste oli viime vuoden lopulla n. 20,3 %. Tässä joukossa suurimpina ovat peruskoulun suorittaneet noin 10 000 nuorta ja ammattikoulun suorittaneet 18 200 nuorta. Myös ylioppilaita ja korkeakoulutettuja nuoria on työttömänä tuhansia. (yo 4000 ja kk 1200)

Ja ongelmana ei ole ainoastaan työttömäksi joutuneet, vaan esimerkiksi vuonna 2007 perusopetuksen jälkeisten opintojen ulkopuolelle jäi lähes 4 prosenttia nuoristamme. Ja sen jälkeen vielä ammattikoulutukseen päässeistä nuorista keskeytti yli 10 prosenttia opintonsa ja lukio-opinnotkin jäi kesken 4,2 prosentilla. Joka vuosi opintonsa keskeyttäneitä nuoria on siis yli 15 000.

Ja ongelmia on myös varttuneempien nuorten, jo täysikäisten keskuudessa. Esimerkiksi armeijan kutsunnoista jää pois noin 20 prosenttia ikäluokasta ja sinne tulleista sitten keskeyttää varusmiespalveluksen 15 prosenttia ja siviilipalveluksen jopa 30 prosenttia. Tilanne on siis vähintään haastava.

Samaan aikaan tänä keväänä kouluun hakijoita oli jälleen ennätyksellisen paljon. Toisen asteen koulutukseen oli yli 100 000 hakijaa, joista 67 000 ammatilliseen koulutukseen. Ammatillinen koulutus kiinnostaa. Tänä vuonna hakumäärä kasvoi jälleen 5000:lla.

Tarvitsemmekin tulevaisuudessa entistä enemmän osaajia monille aloille. Nimenomaan ammattilaisia. Kädentaitajia. Osaajia. Tekijöitä. Tähän haasteeseen onkin vastattu ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty vaalikaudella 8 400:lla (5%), ja paikat on suunnattu työvoimatarpeen mukaan kasvukeskuksiin. Tämä siis sen takia, että koulutuksen saaneet nuoret myös pääsisivät töihin. Ei ole järkeä kouluttaa ketään työttömäksi. Eilen MTV3:sen Kymmenen Uutiset kertoi tästä hyvän esimerkin. Pääkaupunkiseudulla AMK-koulutetut palvelualalle valmistuvat työllistyvät hyvin ja jopa vakinaisesti suoraan koulun penkiltä.

Viime syksynä meillä eduskunnassa hyväksytyssä talousarviossa tehtiinkin erityinen 50 miljoonan euron panostus nuorten työllisyyden tukemiseen ja työttömyyden ehkäisyyn. Tällä rahalla panostetaan mm. neuvontaan, työvoimakoulutukseen, oppisopimusmahdollisuuksiin ja etsivään nuorisotyöhön.

Tällä hallituskaudella nuorten hyvinvointiin on ohjattu myös varoja monin eri tavoin, esimerkiksi perusopetukseen ja opintojenohjaukseen panostamalla, opintotuen uudistamisella ja tasokorotuksilla, vakinaistamalla erinomainen ammattistartti-kokeilu koko maan kattavaksi, kehittämällä joustavaa perusopetusta erityisen opetuksen rinnalla, vain muutamia mainitakseni. Myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmassa etsitään nyt aivan uudenlaisella aktiivisuudella keinoja nimenomaan nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen puuttumiseen ja tukeen.

Yksi osa tätä syrjäytymisenvastaista työtä oli heti kuluvan vuoden alusta eduskuntaan tuotu hallituksen esitys nuorisolain muutoksesta. Ehkäpä juuri tämän lain numero HE1/2010 eli Hallituksen esitys numero 1 vuonna 2010, kertoo asian tärkeydestä ja arvostuksesta nykyhallituksessa. Muutoksella pyritään vaikuttamaan erityisesti niihin nuoriin, joilla on toisen asteen opinnot kesken tai kokonaan suorittamatta. Päätavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemaansa tukea, ja myös tehdä avun hakeminen mahdollisimman helpoksi. Ei riitä, että tarjoamme palveluita, vaan nuorten täytyy ne löytää. Itse asiassa niitä pitää tarjota ja jopa positiivisesti tyrkyttää.

Nuorten työllistymiseen keskittyy myös tänä kevään eduskunnan hyväksymä lisätalousarvio. Tavoitteena on saada edelleen 15 000 työttömälle tai syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Miten tämä sitten tehdään?

Uudella Sanssikortilla valtio sitoutuu maksamaan osan nuoren palkasta ja myös kunnille on oma palkkatukijärjestelmä. Nuorten yrittäjien alkua tuetaan. Luodaan 700 uutta työpaikka nuorille, ja veikkausvoittovaroilla edistetään lähes 5000 nuoren työllistymistä esim. liikunnan ja nuorisotyön aloilla. Myös työvoimakoulutukseen ja erilaisiin valmentaviin koulutuksiin saadaan työttömille nuorille lisää paikkoja.

Hienona pidän myös sitä, että saamme lisättyä ammatillisen koulutuksen paikkoja edelleen 1000, ja myös ammattistarttikokeilua jatketaan. Myös kansanopistot ovat mukana työssä, opiskelijaviikkoja lisätään ja opintoseteleitä jaetaan. Myös erityisen suosittu vaihtoehto, oppisopimuskoulutus saa yli tuhat paikkaa lisää. Toivottavasti nämä käytetään täysimääräisesti hyväksi.

Paljon on siis saatu tehtyä, mutta kuten kaikki tiedämme, ongelma ei missään nimessä ole ratkaistu. Jokainen työtön tai syrjäytynyt on liikaa. Tehdään siis töitä, että tämän taantuman jättämät arvet jäävät mahdollisimman pieniksi hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Tässä vielä hieman faktaa lukuina tämän hetken tilanteesta:

-Nuorten työttömyysaste 20,3 % (2009)
- perusopetus n. 10 000
- ylioppilaat n. 4000
- ammattikoulu 18 200
- korkeakoulu 1200 (alle 25v.)

- keväällä 2010 yhteishaussa 2. asteen koulutukseen yli 100 000 hakijaa, joista 67 000 ammatilliseen koulutukseen (+5000)

- ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja lisätty 8 400:lla (n. 5%), alueellisen työvoimatarpeen mukaan, kasvukeskuksiin (vaalikauden aikana)

- vuoden 2010 talousarviossa erityinen 50 miljoonan euron raha OPM:lle ja TEM:lle, nuorten työllisyyden tukemiseen ja työttömyyden ehkäisyyn (neuvonta, koulutus, oppisopimus, etsivä nuorisotyö yms.)

- lisätalousarviossa 2010 lisätään valmentavaa työvoimakoulutusta ja suunnataan neuvontaa nivelvaiheisiin, varoja nuorten yrittäjyyden tukemiseen ja vastavalmistuneiden palkkaukseen 15 000 nuorelle työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka

- palkkatukiseteli: 4 460 työtöntä nuorta saa työpaikan (SANSSI)
- nuoren yrittäjän starttipaketti: 800 nuorelle
- ohjauspalveluihin liittyvään valmentavaan koulutukseen pääsee lisäksi 810 työtöntä nuorta
- kunnille suunnatulla palkkatuella työtä 610 nuorelle
- 600 uutta työpaikkaa nuorille
- työvoimakoulutukseen (tutkinto- tai osatutkintotavoitteeseen taikka esim. muuntokoulutukseen) 1 400 henkilöä lisää
- metsähallituksen luonnonhoitotöitä ja kaupunkipuistojen hoitotöitä 100 hengelle
- veikkausvoittovaroilla edistetään 4 700 nuoren työllistymistä tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla
- ammatillinen koulutus/ammattistartti 1 000 lisäopiskelupaikkaa
- vapaan sivistystyön oppilaitokset ja kansanopistot: 300 opiskelupaikkaa lisäämällä opiskelijaviikkoja ja opintoseteleitä
- oppisopimuskoulutus: 1 250 opiskelupaikkaa (osa palkkatuettua)


Eli paljon tehty ja paljon pitää vielä tehdä. Nyt ei sanat ja puheet riitä vaan tarvitaan nimenomaan tällaista ajassa elävää ja tehokasta toimintaa. Tässä on työtä ja tehtävää meille kaikille niin valtion tasolla kuin jokaisessa kunnassa. Myös yritykset ja kodit pitää saada tähän työhön mukaan.

Mutta nyt kello jo sen verran, että pakko kääntää auton nokka kohti Hämeenlinnaa. Toivottavasti mahdollisimman monen kanssa tavataan sielläkin ja muutenkin näistä asioista mielelläni palautetta ja kommentteja otan vastaan. Ideat ja ajatukset ovat enemmän kuin tervetulleita.

Niin ennen kuin lähden niin ei voi kuin ihmetellä millaisissa käsissä eduskunnan talousvaliokunta on. Eilen sen puheenjohtaja SDP:n Jouko Skinnari totesi, että hallitus sai aloittaessaan vahvan valtiontalouden, mutta veronkevennyksillä on romutettu valtion ja kuntien talous. Olen huolestunut jos talousvaliokunnan puheenjohtaja ei ymmärrä ja ole huomannut lainkaan poikkeuksellista maailmanlaajuista taloustaantumaa. Se on syy vaikeaan tilanteeseen ja hallituksen mm. veropolitiikka on pitänyt maamme edes jollain tavalla liikkeellä ja estänyt Euroopan yhdellä kovimmista elvytyksistä talouden täydellisen syöksyn. Ehkäpä tässä nyt kuitenkin huonoa omatuntoa kolkuttaa se, että edellisessä hallituksessa ulkopuolelta ilman hallituksen työtä syntyi hyvää kasvua jota ei osattu silloin hoitaa ja käyttää oikein. Sitäkin satoa saamme nyt kantaa.

Itse olen keskustan puheenjohtajaehdokas ministeri Mauri Pekkarisen kanssa samaa mieltä, että nyt pitää nimenomaan huolehtia työllisyydestä leikkauspuheiden sijaan. Nyt pitää luoda kasvua. Sitä kasvua mikä vielä edellisen hallituksen aikaan tuli kuin itsestään.

Pekkarinen esitti pitkää jopa yli seuraavan vaalikauden ulottuvaa talouden selviytymisohjelmaa. Tällaista varmasti tarvitaan ja siinä talkoissa olisi paikkaa myös vasemmisto-oppositiolle. Tarvitaan siis mm. SAK:n esittämiä panostuksia työllisyyden hoitoo, mutta myös EK:n esittämiä yritysten työllistämistä helpottavia toimia. Tällaiselle minä annan mielelläni oman pienen tukeni.

Mutta nyt jo kohta kiire, jos en lopeta. Matkaan.

....

Kiitokset HäTy:lle hienosta tilaisuudesta Hämeenlinnan torilla. Hämeenlinnan tori on kesäisin aivan upea paikka ja torikahvilat toimii ja tällaisina aurinkoisina päivinä väkeäkin riittää. Tänään paikalla myös kahdeksan kansanedustajaa. Oli myös mukava tavata sukulaismies Tarmo Palonen ja syyskesäksi jo suunnitteilla seuraava Hilma ja Vihtori Heinosen -sukukokous Hämeenlinnan Lammille. Katsotaan miten kalenteri periksi antaa, kun hieman pahalta viikonlopulta näyttää.

Mutta Hämeenlinnan Työsillan HäTy:n tilaisuudessa esillä monet ajankohtaiset asiat ja itse siis nostin vahvasti esille nämä nuorison asiat ja nuorisotyöttömyyden. Mutta niin kuntien päätöksenteko kuin maaseudunkin palvelut esillä ja monet muutkin asiat.

Nyt kunnanhallitusryhmä jo takana ja vartti itse kokouksen alkuun. Siis kahvi ja sitten kokoukseen.

....

Kello jo yli yhdeksän ja aika jälleeen päättää päivä täälläkin. Kunnanhallitus nyt takana ja asiat kohtuullisesti eteenpäin. Kuljetuspuolenkilpailutuksissa vielä kunnanhallitus halusi tarkistaa muutamat hankintalain tulkinnat ja niistä osa siirtyi seuraavaan kokoukseen, mutta muuten kaikki eteenpäin. Lisäasioina kokoukseen tuotiin jälleen pari omakotitalotonttikauppaa ja varauksiakin ihan kivasti lisää nyt myös mm. Marjarinteeltä Launosista. Vetoa siis näyttää jälleen olevan. Huomiseen.



Sunnuntai, 06.06.10

Nyt tässä uppoutuneena huomisen kunnanhallituksen listaan. Itse siis istun myös nuo kunnanhallituksen kokoukset. Valtuustonpuheenjohtajat aina kutsutaan kokouksiin ja olen katsonut sen tärkeäksi osaksi tätä kuntatyötä. On hyvä, että valtuustonpuheenjohtajana tiedän mitä kunnassa juuri kullakin hetkellä päätettävissä ja kunnanhallitus siihen ja keskusteluun myös ehdottomasti paras paikka. Lautakuntien työtä tulee sitten seurattua pääasiassa esityslistojen kautta, jotka löytyvät meidän kunnassa aina etukäteen kaikkien saatavana netistä. Huomenna illalla siis jälleen kh:n kokous ja meidän kokoomusryhmässä ollut jo pitkään tapana aina kokoontua myös kh:n ryhmäkokoukseen ja niin teemme huomennakin. Se myös erinomainen paikka taustakeskustelulle ja yhteisten linjojen etsimiselle. Hyvä yhtenäinen ja yhteen hiileen puhaltava ryhmä onkin politiikassa erittäin tärkeää. Itseasiassa ainoa tapa saada myös asioita eteenpäin ja aikaiseksi. Siksi ei koskaan liian usein kiitä omaa porukkaa siitä, että riitoja ja ristivetoa ei ole vaan avointa ja hyvää keskustelua. Siitä olen meidän Lopen Kokoomuksessa eniten tyytyväinen ja iloinen.

Huomenna hallituksessa esillä nippu kaava-asioita, liikenteen tulevaisuutta, kunnan henkilöstöön liittyviä asioita useammaltakin eri sektorilta ja myös kilpailutuksia tällä kertaa mm. palveluliikennettä, mikä onkin maalaiskunnan toimivuuden kannalta kultaakin arvokkaampi juttu. Ja näkyy kuntamme myönteinen kehitys ja kasvu muussakin kuin kaavoituksessa. Huomennakin todennäköisesti lisäämme hieman työntekijöitä ja tätä kautta ryhmiäkin jälleen päivähoitoon eli kasvua kasvua. Ja loppupelissä aina sellainen kunta pärjää.

Mutta huominen päivä pitää sisällään myös Hämeenlinnan Työsilta HäTy ry:n tilaisuuden Hämeenlinnan torilla ja itse olen siellä puhumassa ja paikalla kello 12-13. Ja mahtuu päivään myös hieman Hämeen Kokoomuksenkin asioita eli monenmoista.

Mutta tämä sunnuntaikin jo kohta eletty. Päivän aloitin auringonpaisteessa hieman ulkosalla puuhaillen ja juuri piipahdimme kummitytön 5-vuotissynttäreille. Ovat ne aikamoisia. Ihastuttavia. Mutta huomenna jatketaan. Uusin kujein.

Lauantai, 05.06.10

Villa Vesperin 25. Suvi-näyttelyn avajaiset. Kuvat kertovat parhaiten...
Taiteilija Mikael Vesper kertomassa ateljeekodistaan ja myös vuoden näyttelystä.
Lopen entinen kunnanjohtaja Olavi Sampo ja kotiseutuneuvos Ahti Gåpå (oik) näyttelyn avajaisissa.
Kuvitusta Seitsemän Veljekseen.
Lopen Vanhakirkko Santa Pirjo, Pyhän Birgitan kirkko.
Kirjailija Juhani Peltonen.
Niin ja aamulla tietenkin myös lakkiaiset...
Aivan aluksi haluan sanoa ONNEA! Onnea teille kaikille kevään valmistuville ja onnea kaikille koululaisille ja myös opettajille. Yksi koulu- ja opiskeluvuosi on jälleen takana ja kesä edessä. Olette sen ansainneet. Ehdottomasti.

Mutta ajattelin tänään koulujen päättäjäispäivänä nostaa tikunnokkaan ja esille Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton "Kännissä olet ääliö" –kampanjan. Mainio kampanja starttasi juuri ennen vappua ja nyt kun toinen nuorten suosima juhlintaviikonloppu on ajankohtainen niin kampanja ja ennen muuta asia ansaitsee huomiota.

On varmasti aiheellista himena pohtia sitä miksi maassamme on vallitsevana varsin vahva humalahakuinen juomakulttuuri, joka näyttää voivan hyvin ja siirtyvän aina uusille nuorille. Kännissä olet ääliö -kampanja onkin suunnattu nimenomaan nuorille ja tavoitteena kyseenalaistaa maassamme vallitsevat juomatava ja jopa tietynlainen känniglooria.

Lisäksi kampanjalla halutaan rohkaista meistä jokaista puuttumaan tällaiseen ääliökäyttäytymiseen ja miettimään myös omaa käyttäytymistä, mallia ja asenteita.

On varmasti niin, että suurin osa meistä suomalaisista käyttää alkoholia kohtuudella ja vastuullisesti. Näin varmasti on. Mutta on myös totta, että humalahakuinen juomiskulttuuri on ongelma aina yksilölle, mutta myös yhteiskunnalle. Siksi jälleen tällaisen suuren juhlan aattona tai juhlapäivänä on hyvä muistaa, että juhlia voi monella tavalla. Voisiko vaikkapa ajatella itsekseen hetken niin, että mikä ihan oikeesti on siistiä ja mikä taasen on noloa.

Ehkäpä nyt on siis hyvä hetki hieman miettiä ja vaikkapa myös keskustella aiheesta kotonakin. Kuka on perheen känniääliö ja annamme tyhmyyden ja tyhmien tapojen edetä myös lapsiimme ja nuoriimme? Kaikella on varmasti rajansa. En usko, että tällainen kampanja tai mikään muukaan toimi hetkessä kulttuuriamme muuttaa, mutta varmati osaltaan on oikealla tiellä. Juomatapakulttuuria ei varmasti muuteta yhdessä yössä, mutta uskon, että tällaisilla kampanjoilla ja valistuksella ja kotien keskusteluilla voidaan vaikuttaa nuorten ja ainakin tulevien sukupolvien alkoholin käyttötottumuksiin. Asennemuutokset tapahtuvat hitaasti, mutta se on ainoa keino vaikuttaa alkoholin väärinkäyttöön, jonka sietämisessä on menty liian pitkälle.

Varmasti oikealla verotuksella ja erilaisella sääntelyllä ja lailla on tärkeä osa tässä työssä, mutta olen aivan varma, että niiden rinnalle on nostettava keskiöön myös juomatapavalistus. Olen varma, että vain tällä tavalla voimme olennaisesti vähentää alkoholihaittoja. Asennekasvatus ja oikea malli on paras tapa vaikuttaa ja siksi nostan nyt esille täälläkin tämän Kännissä olet ääliö –kampanjan.

2007-2008 sama Kännissä olet ääliö –kampanja keräsi hienon huomion ja yli 500 000 käyntiä nettisivuilleen ja toivottavasti sai aikaan myös ainakin joissain meissä muutosta. Nyt kampanja elää jälleen ja tutut verkkosivut löydät täältä: www.kannissaoletaalio.fi .

erveyden edistämisen keskus ry (Tekry) palkitsi muuten Kännissä olet ääliö -kampanjan Vuoden 2008 Terveysteko –tunnustuspalkinnolla ja lisäksi kampanjasta tehty tutkija-arviointi sai EU-komission alkoholifoorumin eri tilaisuuksissa positiivisen vastaanoton.

Tehdään kampanjasta tällä kertaa vieläkin vaikuttavampi. Ollaan esimerkkinä. Ja juhlitaan me aikuisetkin vastuullisesti, esimerkillisesti ja fiksusti. Ja kannetaan huolta ja ollaan kiinnostuneita myös siitä mitä nuoret tänään illalla tekevät. Olen varma, että loppupelissa he ovat siitä välittämisestä todella tyytyväisiä. Jos eivät tänään niin myöhemmin ainakin. Oikeastaan meillä on velvollisuus välittää.

Tänään nyt aamusta itse suuntaan ensin Lopen Kirkonkylän koululle jakamaan ties jo monetta kertaa Kunnon Kaveri –palkintoa ja sitten sieltä avaamaan Villa Vesperin 25. Kesänäyttelyn. Onnea kaikille koululaisille ja ennen muuta valmistuneille! Nauttikaa ja juhlikaa. Fiksusti.

.....

Se oli muuten siis jo 15. kerta kun sain jakaan tuon Kunnon Kaveri -palkinnon. Palkinto on siis aikanaan luotu nimenomaan kannustamaan pienempiä oppilaita hyvää ja esimerkilliseen koulunkäyntiin ja kaveruuteen, mutta tietenkin myös kiittämään aina alakoulunsa päättäviä oppilaita ja erityisesti tietysti tuota kunnian kohdalleen saanutta nuorta. Tänään 15. Kunnon Kaveri -palkinnon ja oman pikkupatsaan koululle sai Lotta Ruhala. Varmasti aivan nappivalinta jälleen ja onnea siis Lotalle.

Kirkonkylän koulun juhlista menin sitten lakkiaisjuhliin. Kaunis ja juhlavatilaisuus Lopen Elmolassa ja jälleen monelle nuorelle avattiin ovia valkolakin muodossa tulevaisuuteen. Vanhana opettajan oli hieno seurata myös lukion 1. vuosikurssin oppilaiden bändin esityksiä. Aikanaan näitä nuoria sain alakoulussa opettaa ja nyt he jo kovaa vauhtia kirivät myös kohti omia lakkiaisiaan. Ja kyllä liikuttava oli myös italilaisen lukion vaihto-oppilaan puheenvuoro. Sardiniasta syksyllä Lopelle tullut nuorimies veti puheen lähes täydellisellä Suomen kielellä. Uskomaton lahjakkuus ja sai minutkin liikuttumaan kuvauksillaan mm. Suomesta, Lopesta ja ystävistään.

Mutta nyt sitten Lopen Sajaniemeen ja taidetta seuraavaksi.

....

Upea auringonpaiste suosi meitä Sajaniemessä. Nyt siis Villa Vesperin 25. Suvi näyttely virallisesti avattu ja kesäksi toivotaan runsaasti taiteen ystäviä ihastuttavaan paikkaan. Suosittelen. Nyt minäkin suuntaan luonnon keskelle. Nautitaan illasta ja upeasta Suomen kesästä. Niin ja juhlitaan asiallisesti.

Tässä hieman erilaista musisiointia Villa Vesperin avajaisista. Lisäilen huomenna kuvia.




Perjantai, 04.06.10

Päivän viimeinen palaveri eduskunnassa liittyi tulevaan toimintaan ja eduskuntavaaleihin 2011.
Keskusta puolueen haamujäsen kohu alkaa saada sellaisia piirteitä, että ministeriön on syytä puuttua siihen. Ei siinä mitään jos itse keskusta on halunnut näyttää isommalta ja haalinut listoilleen haamujäseniä, mutta se, että vastaavia keksittyjä jäseniä on myös keskustanuorten jäsenluetteloissa onkin sitten vakavampi asia. Ai miksi?

No siksi, että Keskustanuoret ovat saaneet vuosia merkittäviä summia valtiolta tukea ja yhtenä keskeisenä perusteena tuelle on ollut jäsenmäärä. Nuorisojärjestöjen saama tuki siis riippuu hyvin vahvasti juuri riippuu jäsenmäärästä, joka valejäsenien avulla on Keskustanuorilla varsin suuri. Esimerkiksi tänä vuonna keskustanuoret rohmusi valejäseniensä avulla peräti 682 000 euroa valtiolta. Jäsenrekistereihin on kirjattu haamujäseniä mm. henkilöitä jotka eivät koskaan ole puolueeseen liittyneet.

Tilanne on siinä määrin vakava, että se täyttää varmasti ainakin jonkinasteisia petoksen tai vähintäänkin epärehellisyyden merkkejä ja se on siksi selvitettävä. Nuorisojärjestöjen valtionavustuksista vastuun kantaa ministeri Stefan Wallin, jonka on nyt syytä selvittää miten näin on päässyt käymään. Eilen keskustan hallintopäällikkö Aki Haaro kertoi ainakin Uudelle Suomelle, että ”perhevaltakirjalla”, johon jo nyt myös tietosuojavaltuutettu on puuttumassa, liitettyjä jäseniä on keskusta puolueessa jopa 50 000 eli puhutaan kohtuullisen suuren luokan jutusta. Professori Jukka Mähön on todennyt lisäksi, että keskustan valtakirjamenettely rikkoo jopa perustuslain yhdistymisvapautta. On siis syytä selvittää kuinka pitkästä huijausperinteestä on kyse ja ryhtyä toimiin valtionosuuden takaisin perimiseksi ja asian korjaamiseksi. Ministeri Wallinin on toimittava ja pian.

Taidanpa itse tänään selvittää, ettei vaan kuka olisi minuakin jäseneksi ilmoittanut.

...

Eilen illalla saimme myös harmillisen uutisen. FIS ei ole vieläkään antanut anteeksi 2001 tapahtumia. On surullista, että Lahti joutuu nyt kisajärjestäjänä kantamaan tällaista urheiljoiden ja heidän valmentajien niskaan heittämään taakkaa vuodesta toiseen. Olisi jo oikeus ja kohtuus myöntää, että Lahti teki silloinkin yhdet kaikkien aikojen kisoista ja nyt olisi jälleen aika näyttää parasta osaamista. FIS kuitenkin päätyi jälleen toisen kerran viime metreillä tekemään ratkaisun ohi Lahden ja nyt 2015 kisat vei yhdellä äänellä Falun. Kiitokset kuitenkin kaikille kisojen hakuprosessiin vaikuttaneille ja työtä tehneille. Seuraaviin kisoihin olemme vielä valmiimpia. Silloin ei enää muuta mahdollisuutta ole. Upea Salppurin MM-kisaputki 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001 ansaitsee silloin jatkoa sitten 2017.

...

Juuri saimme muuten tiedon myös siitä, että saamme eduskuntaan vielä ennen kesää hallitukselta pitkään työstetyn esityksen kotikuntalain uudistamisesta. Uudistus on erittäin merkittävä, sillä sen voimaantulon jälkeen kaikki voivat valita ensi vuoden alusta lähtien vapaasti kotikuntansa. Oikeus siis tulee myös laitos- ja perhehoidossa oleville, mutta myös vammaisille sekä vanhuksille jotka käyttävät asumispalveluita. Nykymallissahan ei vapaa muutto-oikeus ja vapaaoikeus valita kotikunta ole toteutunut tällaisissa tilanteissa kun sopua esimerkiksi hoidon kustannuksista ei ole löytynyt. Nyt uudistuksen jälkeen kaikilla on vapaa oikeus valita tuo oma kotipaikka ja näin esimerkiksi laitoshoidossakin olevat voivat muuttaa lähelle omaisiaa, lapsiaan ja perheitään esimerkiksi.

Idea uudistuksessa on se, että uusi valittu kotipaikkakunta arvioi aina tällaisissa tilanteissa muutajan palvelutarpeen ja järjestää sen tasavertaisesti muiden kuntalaisten palveluiden kanssa. Tärkeää on myös huomata se, että tässäkin tapauksessa hoidon kustannuksista vastaisi kuitenkin edelleen entinen kotikunta. Tämä siis käytännössä tarkoittaa sopimusta kustannuksista kuntien kesken. Mutta itse asukkaan ei omaa muuttoaan tarvitse perustella ja toivotaan, että tämän odotetun uudistuksen jälkeen maamme myös ratifioi YK:n vammaissopimuksen, jonka mukaan kotikunnan ja asuinpaikan vaihtoa rajoittavat säännökset rikkovat ihmisoikeuksia.

Tällaista reilua ja inhimillistä kotikuntalakia on kaivattu ja nyt se tehdään.

...

Nyt jälleen eduskuntaa kohden. Loppukiri kevään energiapaketin käsittelyssä ympäristövaliokunnassa on alkanut ja pian pitäisi myös valmistakin tulla. Sivistysvaliokunta ei tänään kokoonnukkaan eli päivällä aikaa hieman muille töille ja täysistunnon jälkeen vielä yksi tapaaminenkin kalenterissa. Mutta nyt eduskuntaa ja töitä kohden.

Tänään myös Puolutusvoimain lippujuhla eli marsalkka Mannerheimin syntymäpäivä. Tänään myös 50 vuotta kuluneeksi siitä kun Helsinkiin paljastettiin upea Aimo Tukiaisen Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Marski oli muuten maamme presidenteistä ensimmäinen, jolle alettiin suunnitella patsasta. Hieman ennen vuonna 1959 kuitenkin K. J. Ståhlbergin patsas ehti valmistua ja itseasiassa vielä hieman ennen Helsingin patsasta paljastettiin myös meille Hämeeseen Lahteen Marsalkan ratsastajapatsas joulukuussa 1959. Tuon Lahden patsaan veisti lahtelainen kuvanveistäjä Veikko Leppänen. Tänään siis kiitos jälleen kerran veteraaneille maamme pelastamiseksi. Kaikki voisi olla hyvinkin toisin.


....

Näin se eduskuntaviikko jälleen päätökseen. Kiitos teille palautteesta liittyen tuohon maanmyyntiin ulkomaalaisille ja ulkomaalaisten sijoittamiin euroihin mm. Suomen matkailukeskusten kehittämiseen. Muutama oli sitä mieltä, että ei saa myydä ulkomaalaisille ja valtaosa kanssani samaa mieltä, että myydään vaan kunhan pelisäännöt selvät. Keskustelu varmasti jatkuu ja toivotaan, että nuo säädökset saadaan sellaisiksi, että kaikki velvoitteet tulee hoidetuksi ja mielellään myös niin, että kauppaa tehdään vastavuoroisesti tai sitten tyydytään kumpaankin suuntaan vain vuokraamiseen.

Päivän ympäristövaliokunta jatkoi samaa aihetta ja istunto tänään perjantaiseen tapaan lyhyt. Yksi palaveri vielä eduskuntavaaleihin 2011 liittyen eduskunnassa ja nyt kotona. Vapaailta ja ajattelimme sen käyttää mökillä. Huomenna sitten jakamaan Kunnon Kaveri -palkintoa Lopen Kirkonkylän koululle esimerkilliselle kuudesluokkalaiselle. Olisikohan jo noin viidestoistakerta kun palkinnon saan jakaa. Sitten iltapäivällä avaamaan Villa Vesperin 25. juhlanäyttely Lopen Sajaniemeen. Nautitaan tästä illasta ja vielä enemmän huomisesta.




Torstai, 03.06.10

Lahtelainen nuori kahdeksasluokkalainen aktiivi Janne Mattila oli eduskunnassa kollegallani Ilkka Viljasella TET-harjoittelussa. Nuorisovaltuutettu ja PLAN-aktiivi Janne on minulle tuttu kaveri nuortenparlamentistä ja olikin mukava nähdä jälleen. Tässä porukalla ennen kyselytuntia kahvilla. Oikealta Jukka Mäkelä, Janne Mattila, Ilkka Viljanen, Jari Larikka, Ilkka Kanerva ja minä.
Lehdet ovat tällä viikolla laittaneet järjestykseen maamme lukioita. Rankausten pohjana on ollut nyt kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset ja kyllähän sekin jotain kertoo vaikka ei varmaan kaikkea. Siitä voi olla montaakin mieltä, että kuinka hyvin tällätavalla voidaan verrata itse lukioiden tasoa. Täytyy kuitenkin muistaa, että eri lukioihin hakeutuu erilaisia nuoria erilaisilla peruskouluosaamisilla. Ehkäpä tuo vertailu pitäisikin tehdä niin, että verrattaisiin ylioppilaskirjoitusten tuloksia niihin peruskoulun päästötodistuskeskiarvoihin joilla kouluun on kolme vuotta aiemmin päästy. Ja myönnän, että ei sekään lukiosta sen opetuksesta ja muusta tasosta varmastikaan täysin oikeaa kuvaa antaisi.

Ja pitää muuten huomioida sekin, että maassamme on lukuisia lukioita joista päästää hyvin jatko-opintoihin vaikka sisään lukioon päästääkin heikommilla keskiarvoilla ja myös yo-tulokset eivät ole maamme kärkeä. Olisiko silloin lopultakin onnistuttu siinä tärkeimmäksi. Ja sitten on lukioita missä peruskoulun kympin oppilaat pääsevät sisään ja kirjoittavat kymppejä ja älliä. Eli toiseen lukioon pääsee opiskelemaan kaikki jotka haluavat ja oppilaita jopa houkutellaan mukaan ja sitten toisiin lukioihin on rima lähes maksimikorkeudella. Näin ollen on periaatteessa hyvinkin epäreilua laittaa lukioita paremmuusjärjestykseen ylioppilaskirjoitusten perusteella jos tämän järjestyksen olisi tarkoitus kuvata lukion opetuksen tasoa.

Ehkäpä kannattaisi muutama hetki jonkun lehden käyttää siihen miten listan nousija Puolangan lukio nousunsa teki? Piskuinen 50 oppilaan ja 9 uuden ylioppilaan kainuulaislukio nousi kärkikymmenikköön nyt kun vuotta aiemmin sijoitus oli 101. Itse yhdyn Puolangan lukion apulaisrehtorin Tuomas Karjalaisen kommenttiin, että "ei tarvitse olla pääkaupunkiseudun eliittikoulussa, jotta voi pärjätä. Maaseudulla on paljon lahjakkuutta." Rehtori myös toteaa lehdessä, että "meillä on hyvät opettajat, kannustava ilmapiiri ja paljon kodin ja koulun välistä yhteistyötä". Näihin arvioihin on helppo yhtyä. Hyvä lukio on juuri tästä tehty.

Mutta on sekin aivan luonnollista, että ylioppilastutkintojen perusteella lukioita iltapäivälehdissä järjestykseen laitetaan. Itseasiassa kun ylioppilaskoe on ainoa kansallinen koulutussaoa mittaava testi maassamme.

Mutta yksi huomio listoista esille nousee ja se on aikuislukioiden yllättävän heikko menestyminen ranking-listalla. Onko tähän syynä se, että aikuislukioista "vain haetaan yo-tutkinto" jatko-opintojen sitä vaatiessa vai onko tästä löydettäessä jotain muuta mikä tilannetta selittäisi? Ehkäpä tätä kannattaisi hetki opetushallituksessakin pohtia ja selvittää? Onko aikuislukioiden ja päivälukioiden opiskelussa joku sellainen ero mikä tätä selittää? Näin kategoorista jakoa on muuten vaikea ymmärtää?

.....

Tänään on meillä Hämeessä tärkeä päivä. Odottelun päivä. Antalyassa kansainvälisen hiihtoliitto FIS päättää vuoden 2015 pohjoismaisten lajien MM-kisojen pitopaikan. Ulkoministerimme Alexander Stubb oli alkuviikosta yhdessä lahtelaisen hiihtäjä Jesse Väänäsen kanssa esittelemässä Lahden projektia ja nyt sitten vain odotamme. Kaikki mahdollinen on siis tehty päätöstä lukuunottamatta. Kisapaikasta kisaavat kanssamme ehkäpä rinnallamme johdossa oleva Ruotsin Falun sekä Puolan Zakopane ja Saksan Obersdorf.

Lahti 2015-hanke on saanut liikkelle kotikaupungin ja Lahden hiihtoseuran ja Hiihtoliiton lisäksi myös Helsingin. Hankkeen yksi helmi on suunnitelma järjestää sprintti kisa Olympiastadionilla kymmenientuhansien katsojien silmien edessä. Se olisi sellainen juttu mikä pitäisi varmasti kokea ja jos vaikka Jesse silloin sitten ykkösenä maaliin. Mutta jäädään odottamaan päätöstä, joka tulee tänään 19 ja sen jälkeen isketään kaikki koneistot Suomessa käyntiin. Meillä valtionliikuntaneuvostossakin asia ollut esillä ja tullee olemaan ratkaisun jälkeen yhä useammin. Lahden kisamonttua pitää kehittää jokatapauksessa entistä aktiivisemmin maamme talviurheilun ykköskeskukseksi. Vain niin me pärjäämme toivottavasti nyt 2015-hankkeen kanssa, mutta myös tulevien kisojen haussa. Niin ja oma juttunsa on sitten Stadionin jättisaneeraushanke, jossa nyt näyttää ajatukseni suuremmasta kertakorjauksesta saavan myös laajempaakin kannatusta. Se ei vain yksinkertaisesti parsimalla enää korjaannu.

...

Mutta en tiedä kuinka monetta kertaa sanon, että nyt kohti eduskuntaa ja ympäristövaliokunnan energiakuulemiseen.

...

Nyt päivän valiokunnat takana ja odottelen tässä ryhmäkokouksen alkua. Ympäristössä jatkui tuttu duuni ja sivistysvaliokunta tänään kokonaisuudessaan Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen kanssa läpikäyden perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamiskokonaisuutta. Uudistus on saanut osakseen paljon kiitosta ja luonnollisesti myös arvostelua. Lähinnä poliittista arvostelua, mutta myös luonnollisesti sitä arvostelua mikä kumpuaa siitä jos ns. oma oppiaine ei saanut lisätunteja. Mutta on pakko sanoa, että rehellisyyden nimissä kaikkiin toiveisiin ei ollut mitään mahdollisuuksia työryhmälläkään vastata ja itse pidin painotusta liikuntaan merkittävästi lisää, lisää valinnaisuutta ja taito- ja taideaineita tässä tilanteessa juuri oikeana. Mutta palaan tähän aiheeseen hieman laajemmin tässä vielä kesäkuun aikana täällä ja varmaan myös lehdissäkin.

Hieman ihmetellen luin Aamulehden juttua joka käsitteli venäläisten maakauppoja Suomessa. Itse olen täysin samaa mieltä siitä, että ulkomaalaisten maanominusta ja myös muutakin omistusta on aivan perusteltua seurata ja selventää. Kannatan myös esitettyä mallia asiamiehestä erityisesti venäläisten maakauppoihin millä tavalla turvattaisiin yhteydenpito ostajiin ja omistajiin. Nyt yhteydenpidossa on vakavia puutteita. Siitä en ole aivan varma onko ongelmia vain venäläisten suhteen ja minusta mallia pitäisi ehkäpä pohtia laajemminkin. Nimittäin silloin kun yhteydenpito usein jatkettujen maakauppojen jälkeen katkeaa eikä enää toimi, niin silloin kiinteistöomistukseen kuuluvat asiat kuten kiinteistövero ja myös vesi- ja sähkölaskut jäävät usein hoitamatta.


Olen myös siitä samaa mieltä mm. ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan kanssa, että meidän tulee vaatia maakauppoihin vastavuoroisuutta. Jos maata voi ostaa meiltä niin maata pitää voida ostaa myös Venäjältä tai muista vastaavista maista. Siksi itse olisin valmis sanomaan nyt ei maakaupaupoille venäläisille ja sallisin ainostaan kiinteistöt ja maapohjista vuokraamisen.

Mutta sitten tuohon Aamulehden jutun erikoiseen osuuteen. Lehti kirjoittaa kotikunnastani Lopesta, että ”Viimeisimpänä kohteena on Lopen Räyskälä, jossa kunta kauppaa maata suoraan venäläisille”. Ja vielä erikoisemmaksi toimittaja Anita Simolan jutun tekee hänen kommenttinsa samassa yhteydessä. Hän kirjoittaa erikoisesti vihjaillen, että ”Kuin sokerina pohjalla lähellä on marsalkka Mannerheimin metsästysmaja”. Nyt täytyy todeta, että toimittajalla on pahan kerran pettänyt arvostelukyky.

Itse olen kunnanvaltuuston puheenjohtajana saanut seurata asian käsittelyä Lopen kunnanhallituksessa ja voin todeta, että ei Loppi ole vanhaa leirikeskusta ja sen kaavaa myymässä erityisesti venäläisille tai hamuamassa alueesta maksimaalista rahaa. Olemme nimenomaan etsimässä alueelle sijoittajaa joka haluaa kehittää aluetta matkailukohteena mm. hotellin ja huviloiden muodossa ja tässä on kunnanhallitus nähnyt yhdeksi vaihtoehdoksi myös ulkomaalaiset investoijat. Voin vielä senkin alleviivata, että ei aluetta olla myymässä maksimaalisella kauppahinnalla silmät ummessa kenelle tahansa. Paikasta ei siis tule kenenkään yksityistä kesäpaikkaa tai aidalla rajattua aluetta. Ei vaan kunta haluaa löytää paikalle omistajan jolla on halua ja mahdollisuuksia panostaa siihen ja rakentaa kaavassa esitetyt merkittävät matkailuinvestoinnit alueelle.

Itse en tällaisten investointien kohdalla näe lainkaan huonoksi ulkomaalaisiaakaan sijoittajia. Muistammehan hyvin miten mm. amerikkalainen suursijoittaja Donald Trump & Trump Mortgage LLC valmisteli lähes 40 miljoonan euroan Lapland Chalets & Condominiums –projektia maamme Lappiin. Pitäisikö tällaisille investoijille sanoa heti ei?

Tai brittisijoittajat pohtivat suuria investointeja Kainuuseen mm. Hotelli Paljakkaan. Tai vanha KOP:n koulutuskeskus on saanut uuden elämän yli 20miljoonan euron remontilla, jonka ovat toteuttaneet Rotenbergin suku. Tai tiedämme sen miten venäläiset sijoittajat ovat jatkaneet investointeja mm. Vuokattiin. Onko Vuokatti nyt sitten mennyt tätä kautta pilalle? Tai onko siitä tullut jotenkin kyseenalainen paikka?

Tai Saimaa seudulla on paljon hankkeita ja mm. Rantasalmi Oy:n tehdas hyötynyt paljon lomamökkitilauksista, 15 milj. ¤ liikevaihdosta 40 % tulee venäläisiltä

Tai isona juttuna venäläisomisteinen Tahko tours rakensi Tahkovuorelle hotellin ja kylpyläkeskuksen ja lisää on tulossa ja ravintolan. Investoinnit Tahkovuorelle valtaisia ja paikka kehittyy kilpaa Levin kanssa. Ja myös toinen venäläinen yritys on suunnitellut Tahkolle hotellin rakentamista. 2008 venäläisten osuus vuodepaikoista sekä Tahkolla että Vuokatissa oli alle 10 % ja kummassakin toimi 2-3 venäläistä toimijaa

Tai esimerkiksi nopeasti kasvavan Scandic-hotelliketjun omistaa nykyisin ulkomaalainen Hilton-konserni eikä tätäkään sijoitustoimintaa ole pidetty pahana ja paheksuttu.

Noin yleisesti ottaen ja kansainvälisestikin verrattuna ulkomaalaisomistus suomalaisissa listayhtiöissäkin on korkea. Ulkomaisten osakkeenomistajien hallussa on hieman yli puolet Helsingin pörssin osakkeiden markkina-arvosta. Ja on hyvä, että suomalaisiin yrityksiinkin on haluttu sijoittaa. Panostaa mm. suomalaiseen osaamiseen.

Eli itse en lähtökohtaisesti pidä sitä huonona, että joku ulkomaalainen yritys tai sijoittaja haluaa maahamme sijoittaa. Mutta pelisääntöjen pitää olla selvät ja on hyvä, että ulkoasiainvaliokunta on puheenjohtajansa Pertti Salolaisen johdolla nyt aiheeseen erityisesti venäläisten maanomistajien ja yritysomistuksen suhteen puuttumassa. Mutta ei tässä nyt kannata kaikissa tapauksissa nähdä Aamulehden toimittajan kaltaisi erikoisia kytköksiä, joista viittaus Marsalkka Mannerheimin metsästysmajaan oli surkein.

Päätän tämän pohditani vielä nyt kertaalleen alleviivaukseen. En itse, eikä ymmärtääkseni myöskään Lopen kunnanhallitus, ole myymässä Räyskälän vanhaa koulua, leirikeskusta, vain venäläisille. Ei missään tapauksessa. Mutta jos ulkomaalainen toimija on valmis sijoittamaan alueeseen kymmeniä miljoonia ja kehittämään aluetta vapaa-ajanvyöhykkeenä niin en itse myöskään sano ei. Toivotan siis tervetelluuksi Lopelle vaikkapa Donald Trumpin.

....

Mutta nyt siis päivä eduskunnassa päätökseen. Nyt Finanssialan keskusliiton tilaisuuteen ja katsotaan jos vielä illalla ehtisin piipahtamaan hallituksen tilaisuudessa Kesärannassa. Palaan aiheisiin huomenna.